Miten pihalla perimisestä voi olla?

Toistuvasti tällä palstalla tulee ihmetelleeksi, miten pihalla perheelliset ihmiset (naiset?) voivat olla tilanteesta, jossa puoliso kuolee. 

Minäkään en ole mikään juristi, mutta kai nyt perusasiat kannattaa tietää jo ihan oman turvallisuuden vuoksi.

1. Puoliso ei peri kuollutta puolisoa. Rintaperilliset perivät kuolleen kokonaan, ellei testamentilla toisin määrätä ja rintaperillisillä on silti oikeus lakiosaan, olivat he sitten tämän lesken omia tai kuolleen aikaisemmasta liitosta olevia lapsia.

2. Leski saa tasingon, mikä ei ole sama kuin puolet kuolleen omaisuudesta. Lesken omaisuus + miehen omaisuus = summa, joka jaetaan puoliksi. Jos siis leskellä on 100.000 € ja vainajalla 300.000€  on näiden yhteissumma 400.000 € josta leski siis saa tasinkona puolet, eli 200.000 € pitäen sisällään tuon hänen omistamansa 100.00 € ja kuolleelta sitten tasinkona 100.000 €.

3. Perintövero lankeaa maksuun testamentista huolimatta perillisille. Jos leskelle jää hallintaoikeus, oikeat perilliset maksavat silti perintöveron.

Sen sijaan hallintaoikeuden nojalla asunnossa asuva leski vastaa asunnon kuluista putkiremontteineen. 

Hallintaoikeuden nojalla leski saa käyttää omaisuuden tuoton, mutta ei itse pääomaa. Koskee mm. pankkitilien korkoja ja vaikkapa osakkeita.

4. Ryhmähenkivakuutus on vakuutus, jonka työnantaja ottaa työntekijöilleen ja poikkeuksia lukuunottamatta se koskee kaikkia työntekijöitä. AV:n mukaan sellaista ei joko ole tai siitä saa 100.000-300.000 korvausta kuka tahansa. Oikea summa on n. 16.000 + lapsikorotukset.

Kuka tahansa voi joutua yhtäkkiä surunsa kanssa pohtimaan myös näitä talousasioita, kannatata varautua.