Lue keskustelun säännöt.
Miksiköhän nelikymppinen kaveri puhuu koko ajan vanhemmistaan?
10.03.2014 |
Jutellessani hänen kanssaan puhe kääntyy vähän väliä hänen vanhempiinsa. Äiti sitä, isä tätä. Esimerkkejä: sanon, että tein tämän kakun eilen, että ehtii kunn ola maustua. Siihen hän: "Joo äiti aina sanoo, että kannattaa antaa tällaisen kakun maustua kunnolla." Jos sanon, että voi kun pääsis vielä hiihtämään, hän sanoo, että hänen äitinsäkin toivoisi pääsevänsä vielä suksille tänä talvena. Jos sanon, että hirveä ruuhka oli keskustassa, hän sanoo, että isänsäkään ei meinannut päästä töistä ajoissa kotiin, kun oli niin ruuhkaa. Jos sanon, että pihatöitä pitäisi aloitella, hän sanoo, että isä haravoi jo viikonloppuna ja siisti muutenkin pihaa kevätkuntoon. Jos sanon, että pitäisiköhän varata joku matka vielä kesäksi, hän kertoo, minne vanhempansa suunnistavat ....
Ikää hänellä on 42 vuotta. Mistä ihmeestä johtuu se, että aina puhuu vanhemmistaan? Kummastuttaa. Hänellä on useita ystäviä ja harrastuksia kyllä (on sinkku).
Kommentit (12)
Minun tuttuni on 35-vuotias ja puhuu jatkuvasti isistä. Isi sitä, isi tätä. Särähtää kyllä pahasti korvaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.03.2014 klo 18:30"]
Minun tuttuni on 35-vuotias ja puhuu jatkuvasti isistä. Isi sitä, isi tätä. Särähtää kyllä pahasti korvaan.
[/quote]
Ehkä isi on hänelle rakas. Isä, isi, iskä, pappa, äijä jne. Onhan noita kutsumanimiä. Omasta puolestani voin sanoa että "isä" on jotenkin turhan virallinen omaan suuhun.
Joo, voi vitsi että on muuten ärsyttävää! Olen tavannut samanlaisen kaverin. Hänellä oli tosin kyse kuolleesta isästään, joten se oli hyvin ymmärrettävää. Silti jotenkin noloa, kun ei tiedä mitä sanoa vai sanoakko mitään, ja voisko sille jotenkin kohteliaasti huomauttaa että vaihda levyä jooko...
Mutta minä veikkaan, että tuollakin on joku trauma taustalla tai sitten ihan vaan joku identiteettikriisi tms, että miettii paljon vanhempiaan nykyisin, ja se heijastuu heti puheeseen. Tai jos vanhemmat voivat huonosti tai mies potee menettämisenpelkoa... tiedä häntä.
Niin, tulee vähän vaivaantunut olo, kun koko ajan niitä vanhempia tuodaan esiin. En tietenkään toivo, että hän haukkuisi vanhempiaan, mutta sekin on jotenkin outoa, että he ovat suorastaan pyhimyksen asemassa. Osaavat kaiken ja tietävät kaiken. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, sama oire oli tuolla tuntemallani miehellä. Ihaili isäänsä suunnattomasti joka ikisessä asiassa. Jos tunnet tuon miehen hyvin, niin kai sitä kehtaisi kysyä että mistä moinen? Minä ainakin haluaisin saada tietää, jos ihmisillä olisi aina vaivaantunut olo seurassani käytökseni vuoksi...
Suomalaiset aikuiset puhuu harvinaisen vähän vanhemmistaan, luultavasti jossain toisessa kulttuurissa tuo tyyppi menis ihan normaalista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 18:49"]
Suomalaiset aikuiset puhuu harvinaisen vähän vanhemmistaan, luultavasti jossain toisessa kulttuurissa tuo tyyppi menis ihan normaalista!
[/quote]
En kyllä usko että menisi. Siis oli asia mikä tahansa, niin ei ole normaalia kääntää puheenaihetta kuin puheenaihetta aina siihen samaan juttuun. Et ole varmaan vain sattunut tapaamaan tällaisia ihmisiä? No eipä näitä joka nurkan takana taida piileksiäkään...
Napanuora vanhempiin katkaisematta. Suppea ystävä- ja tuttavapiiri. Viettää aikaa vanhempiensa kanssa enemmän kuin ikäistensä kanssa. Onko vielä suht. vanhojen vanhempien ainut lapsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoitko ap jossain noissa teksteissä että kyseessä on mies? Mielsin henkilön jotenkin naisesta ja yllätyin, kun kaikki vastanneet puhuikin miehestä. Koitin tiirata tekstejäsi tarkemmin mutta en löytänyt kohtaa missä olisit maininnut sukupuolesta. Jännää
Mä vietän paljon aikaa oman äidin kanssa ja varmasti se kuuluu myös mun jutuissa. Mummi auttaa paljon lasten hoidossa yms joten on aika korvaamaton. En tietenkään puhu koko aikaa hänestä mutta voi välillä vilahtaa keskusteluissa. Mulla myös muutama muu hyvä kaveri joilla ihan sama tilanne. Luulen myös että suomessa aika harvinaista. Meillä on muutenkin perhekeskeistä elämää ja luulen sopivani paremmin Italiaan:) enemmän tunnen ihmisiä, jotka vähän ekemisissä vanhempiensa kanssa:(
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 18:55"]
Napanuora vanhempiin katkaisematta. Suppea ystävä- ja tuttavapiiri. Viettää aikaa vanhempiensa kanssa enemmän kuin ikäistensä kanssa. Onko vielä suht. vanhojen vanhempien ainut lapsi?
[/quote]
On suht vanhojen vanhempien ainoa lapsi. Ja nainen. Käy vanhemmillaan usein ja vanhemmat hänen luonaan. Soittelevat päivittäin. Luulisi sen riittävän, ettei tarvitse enää kavereille jauhaa vanhemmistaan.
Olen kauhea, mutta joskus melkein 80-vuotiaiden mielipiteet ja elämänarvot ja ajatukset, miten elämä pitäisi elää, ruuat laittaa jne on minulle liian nuhruinen, enkä haluaisi muutenkaan koko ajan kuulla heistä. Ystäväni on kyllä tosi kiva. AP