Palvelualoilta on lähiaikoina tulossa 10 000 uutta työtöntä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten kulutuskäyttäytyminen muuttui taas sen jälkeen, kun kesän matalat tartuntaluvut jäivät historiaan. Jos oikeasti haluttaisiin saada ihmiset jälleen kuluttamaan, miksi ei tavoitella kesän matalia tartuntalukuja? Nordean kuluttajabarometrin mukaan korttiostosten määrä keväällä laski, mutta kesän tullen taas nousi. Ja nyt, kun tartuntaluvut lähtivät taas kasvuun, korttiostosten määrä on taas laskenut. Ja suhdanteen muutokset ovat koskeneet nimenomaan palvelualaa. Erityisen hyvin tämä näkyy Uudellamaalla. Mikä on se syy, miksi kulutusta ei haluta saada taas nousuun kuten kesällä saatiin? Kenen aivopieru on, että tämänhetkinen jumittaminen ties kuinka pitkään (ensi kesäänkö?)  on niin kansalaisten terveydelle kuin taloudellekun paras mahdollinen juttu? 

Tottakai tartuntaluvut on suuremmat, koska testataan enemmän. Kesällä ei paljon testailtu. Tämähän on ihan suunniteltu juttu maailman ökyrikkaiden taholta, tarkoitus on ajaa kaikenlainen pieni yrittäjyys alas ja ottaa kaikki kansainvälisten suuryritysten valtaan. Sanna ja hallituksensa on joko umpityhmiä tai sitten ostettuja. Kumpikohan?

Okei, eli ökyrikkaiden ja kansainvälisten suuryritysten  ideasta kyse. Sitä juuri kysyinkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kouluttautua siivoojaksi. Sairaalahuoltajille riittää töitä.

Ei kannata. Siivoajiakin on nyt työttömänä, kun toimistot ovat kiinni ja etätyö on tullut jäädäkseen. Sairaaloita meillä täällä Suomessa ei ihan hirveän monta ole.

Eri: 20 vuotta sairaala/laitoshuoltajana, aina on ollut pulaa työntekijöistä. Tälläkin hetkellä kaupungilla ja sairaanhoitopiirillä (PSHP, jos joku sinne haluaa) voi ilmoittaa, koska on käytettävissä. Valmistuvat raapaistaan koulunpenkiltä töihin, tosin määräaikaiset eivät tarvitse alan tutkintoa. Ylitöitä ja lisätöitä saa painaa ns. hurumycket, jos tahtoo. KVTESin alla homma on ihan kannattavaakin, kun löytää paikan, joka on oikein mitoitettu ja jossa ei vinguta tuplavuoroon työvoimapulasta johtuen. Paksu nahka on eduksi, kiltit eivät pyydä mitään eivätkä saa mitään, paitsi lisää töitä.

Ohis kysyy, mitkä palkat teillä työstä?

Sairaanhoitopiiri, peruspalkka 1914 (ikälisät 5 ja 10 vuodesta ja lomat 10v/30 pv ja 15 v/38 pv siirtyvät muilta palvelualoilta), kaupunki: peruspalkka 1945-2035, naapurikaupunki 1945-1992.

KVTESin Ilta +10%, lauantai +20%, yö +40% sunnuntai ja arkipyhät +100%, henkkoht lisät n 50 euroa/kpl/tva (työn vaativuuden arviointi). Kannattavuus tulee lähinnä progressiosta, pieni brutto, pienenpienet verot (keväällä 70% työajalla vero 5%).

Oikeasti, pitäisikö kouluttautua laitoshuoltajaksi? Saattaisi hyvinkin voittaa nykyisen työni.

Jos haluat. Koulutus on nykyään muutaman kuukauden. Vakipaikan saamiseen julkiselta se vaaditaan, ja se kiinnostaa pankkia asuntolainaa hakiessa. (Sen sai maksettuakin.) Musta tämä ensimmäinen ammatti on varsin ok edelleen - ei tule hiki, pääsen töistä viimeistään klo 15, kesät pidän vapaata, työt eivät seuraa kotiin. Korkeakoulutuskin löytyy (FM, hum), mutta siinä on vähän eri meininki, eikä se työllistä enää koskaan koronan jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kouluttautua siivoojaksi. Sairaalahuoltajille riittää töitä.

Ei kannata. Siivoajiakin on nyt työttömänä, kun toimistot ovat kiinni ja etätyö on tullut jäädäkseen. Sairaaloita meillä täällä Suomessa ei ihan hirveän monta ole.

Eri: 20 vuotta sairaala/laitoshuoltajana, aina on ollut pulaa työntekijöistä. Tälläkin hetkellä kaupungilla ja sairaanhoitopiirillä (PSHP, jos joku sinne haluaa) voi ilmoittaa, koska on käytettävissä. Valmistuvat raapaistaan koulunpenkiltä töihin, tosin määräaikaiset eivät tarvitse alan tutkintoa. Ylitöitä ja lisätöitä saa painaa ns. hurumycket, jos tahtoo. KVTESin alla homma on ihan kannattavaakin, kun löytää paikan, joka on oikein mitoitettu ja jossa ei vinguta tuplavuoroon työvoimapulasta johtuen. Paksu nahka on eduksi, kiltit eivät pyydä mitään eivätkä saa mitään, paitsi lisää töitä.

Ohis kysyy, mitkä palkat teillä työstä?

Sairaanhoitopiiri, peruspalkka 1914 (ikälisät 5 ja 10 vuodesta ja lomat 10v/30 pv ja 15 v/38 pv siirtyvät muilta palvelualoilta), kaupunki: peruspalkka 1945-2035, naapurikaupunki 1945-1992.

KVTESin Ilta +10%, lauantai +20%, yö +40% sunnuntai ja arkipyhät +100%, henkkoht lisät n 50 euroa/kpl/tva (työn vaativuuden arviointi). Kannattavuus tulee lähinnä progressiosta, pieni brutto, pienenpienet verot (keväällä 70% työajalla vero 5%).

Oikeasti, pitäisikö kouluttautua laitoshuoltajaksi? Saattaisi hyvinkin voittaa nykyisen työni.

Jos haluat. Koulutus on nykyään muutaman kuukauden. Vakipaikan saamiseen julkiselta se vaaditaan, ja se kiinnostaa pankkia asuntolainaa hakiessa. (Sen sai maksettuakin.) Musta tämä ensimmäinen ammatti on varsin ok edelleen - ei tule hiki, pääsen töistä viimeistään klo 15, kesät pidän vapaata, työt eivät seuraa kotiin. Korkeakoulutuskin löytyy (FM, hum), mutta siinä on vähän eri meininki, eikä se työllistä enää koskaan koronan jälkeen.

Muotoilinpa kökösti. Siis koulutus vaaditaan julkisen sektorin toimiin. Järjestetään ainakin nonstop-aikuiskoulutuksena, monimuotona, työvoimapoliittisena ja oppisopimuksena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kouluttautua siivoojaksi. Sairaalahuoltajille riittää töitä.

Ei kannata. Siivoajiakin on nyt työttömänä, kun toimistot ovat kiinni ja etätyö on tullut jäädäkseen. Sairaaloita meillä täällä Suomessa ei ihan hirveän monta ole.

Eri: 20 vuotta sairaala/laitoshuoltajana, aina on ollut pulaa työntekijöistä. Tälläkin hetkellä kaupungilla ja sairaanhoitopiirillä (PSHP, jos joku sinne haluaa) voi ilmoittaa, koska on käytettävissä. Valmistuvat raapaistaan koulunpenkiltä töihin, tosin määräaikaiset eivät tarvitse alan tutkintoa. Ylitöitä ja lisätöitä saa painaa ns. hurumycket, jos tahtoo. KVTESin alla homma on ihan kannattavaakin, kun löytää paikan, joka on oikein mitoitettu ja jossa ei vinguta tuplavuoroon työvoimapulasta johtuen. Paksu nahka on eduksi, kiltit eivät pyydä mitään eivätkä saa mitään, paitsi lisää töitä.

Ohis kysyy, mitkä palkat teillä työstä?

Sairaanhoitopiiri, peruspalkka 1914 (ikälisät 5 ja 10 vuodesta ja lomat 10v/30 pv ja 15 v/38 pv siirtyvät muilta palvelualoilta), kaupunki: peruspalkka 1945-2035, naapurikaupunki 1945-1992.

KVTESin Ilta +10%, lauantai +20%, yö +40% sunnuntai ja arkipyhät +100%, henkkoht lisät n 50 euroa/kpl/tva (työn vaativuuden arviointi). Kannattavuus tulee lähinnä progressiosta, pieni brutto, pienenpienet verot (keväällä 70% työajalla vero 5%).

Oikeasti, pitäisikö kouluttautua laitoshuoltajaksi? Saattaisi hyvinkin voittaa nykyisen työni.

Jos haluat. Koulutus on nykyään muutaman kuukauden. Vakipaikan saamiseen julkiselta se vaaditaan, ja se kiinnostaa pankkia asuntolainaa hakiessa. (Sen sai maksettuakin.) Musta tämä ensimmäinen ammatti on varsin ok edelleen - ei tule hiki, pääsen töistä viimeistään klo 15, kesät pidän vapaata, työt eivät seuraa kotiin. Korkeakoulutuskin löytyy (FM, hum), mutta siinä on vähän eri meininki, eikä se työllistä enää koskaan koronan jälkeen.

Mikähän korkeakoulutus ei työllistä enää koskaan koronan jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kouluttautua siivoojaksi. Sairaalahuoltajille riittää töitä.

Ei kannata. Siivoajiakin on nyt työttömänä, kun toimistot ovat kiinni ja etätyö on tullut jäädäkseen. Sairaaloita meillä täällä Suomessa ei ihan hirveän monta ole.

Eri: 20 vuotta sairaala/laitoshuoltajana, aina on ollut pulaa työntekijöistä. Tälläkin hetkellä kaupungilla ja sairaanhoitopiirillä (PSHP, jos joku sinne haluaa) voi ilmoittaa, koska on käytettävissä. Valmistuvat raapaistaan koulunpenkiltä töihin, tosin määräaikaiset eivät tarvitse alan tutkintoa. Ylitöitä ja lisätöitä saa painaa ns. hurumycket, jos tahtoo. KVTESin alla homma on ihan kannattavaakin, kun löytää paikan, joka on oikein mitoitettu ja jossa ei vinguta tuplavuoroon työvoimapulasta johtuen. Paksu nahka on eduksi, kiltit eivät pyydä mitään eivätkä saa mitään, paitsi lisää töitä.

Ohis kysyy, mitkä palkat teillä työstä?

Sairaanhoitopiiri, peruspalkka 1914 (ikälisät 5 ja 10 vuodesta ja lomat 10v/30 pv ja 15 v/38 pv siirtyvät muilta palvelualoilta), kaupunki: peruspalkka 1945-2035, naapurikaupunki 1945-1992.

KVTESin Ilta +10%, lauantai +20%, yö +40% sunnuntai ja arkipyhät +100%, henkkoht lisät n 50 euroa/kpl/tva (työn vaativuuden arviointi). Kannattavuus tulee lähinnä progressiosta, pieni brutto, pienenpienet verot (keväällä 70% työajalla vero 5%).

Oikeasti, pitäisikö kouluttautua laitoshuoltajaksi? Saattaisi hyvinkin voittaa nykyisen työni.

Jos haluat. Koulutus on nykyään muutaman kuukauden. Vakipaikan saamiseen julkiselta se vaaditaan, ja se kiinnostaa pankkia asuntolainaa hakiessa. (Sen sai maksettuakin.) Musta tämä ensimmäinen ammatti on varsin ok edelleen - ei tule hiki, pääsen töistä viimeistään klo 15, kesät pidän vapaata, työt eivät seuraa kotiin. Korkeakoulutuskin löytyy (FM, hum), mutta siinä on vähän eri meininki, eikä se työllistä enää koskaan koronan jälkeen.

Mikähän korkeakoulutus ei työllistä enää koskaan koronan jälkeen?

Kulttuuriala. Rahoitus oli tiukalla jo aiemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kouluttautua siivoojaksi. Sairaalahuoltajille riittää töitä.

Ei kannata. Siivoajiakin on nyt työttömänä, kun toimistot ovat kiinni ja etätyö on tullut jäädäkseen. Sairaaloita meillä täällä Suomessa ei ihan hirveän monta ole.

Eri: 20 vuotta sairaala/laitoshuoltajana, aina on ollut pulaa työntekijöistä. Tälläkin hetkellä kaupungilla ja sairaanhoitopiirillä (PSHP, jos joku sinne haluaa) voi ilmoittaa, koska on käytettävissä. Valmistuvat raapaistaan koulunpenkiltä töihin, tosin määräaikaiset eivät tarvitse alan tutkintoa. Ylitöitä ja lisätöitä saa painaa ns. hurumycket, jos tahtoo. KVTESin alla homma on ihan kannattavaakin, kun löytää paikan, joka on oikein mitoitettu ja jossa ei vinguta tuplavuoroon työvoimapulasta johtuen. Paksu nahka on eduksi, kiltit eivät pyydä mitään eivätkä saa mitään, paitsi lisää töitä.

Ohis kysyy, mitkä palkat teillä työstä?

Sairaanhoitopiiri, peruspalkka 1914 (ikälisät 5 ja 10 vuodesta ja lomat 10v/30 pv ja 15 v/38 pv siirtyvät muilta palvelualoilta), kaupunki: peruspalkka 1945-2035, naapurikaupunki 1945-1992.

KVTESin Ilta +10%, lauantai +20%, yö +40% sunnuntai ja arkipyhät +100%, henkkoht lisät n 50 euroa/kpl/tva (työn vaativuuden arviointi). Kannattavuus tulee lähinnä progressiosta, pieni brutto, pienenpienet verot (keväällä 70% työajalla vero 5%).

Oikeasti, pitäisikö kouluttautua laitoshuoltajaksi? Saattaisi hyvinkin voittaa nykyisen työni.

Jos haluat. Koulutus on nykyään muutaman kuukauden. Vakipaikan saamiseen julkiselta se vaaditaan, ja se kiinnostaa pankkia asuntolainaa hakiessa. (Sen sai maksettuakin.) Musta tämä ensimmäinen ammatti on varsin ok edelleen - ei tule hiki, pääsen töistä viimeistään klo 15, kesät pidän vapaata, työt eivät seuraa kotiin. Korkeakoulutuskin löytyy (FM, hum), mutta siinä on vähän eri meininki, eikä se työllistä enää koskaan koronan jälkeen.

Mikähän korkeakoulutus ei työllistä enää koskaan koronan jälkeen?

Kulttuuriala. Rahoitus oli tiukalla jo aiemmin.

Lisäys, olen 40+.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matkailualan ja ravintola-alan ymmärrän, koska niitä koskee nyt koronan takia rajoitukset. Tosin paikallinen ravintola keksi, että perjantaina  dj aloittaakin jo klo 17. Hyvin ehtii porukka käymään siellä, tanssimaan, vetämään kännit ja löytämään kenties yöseuraakin, vaikka ravintola meneekin kiinni jo klo 23. Eipä ne muutama vuosikymmen sitten kovin paljon pidempään olleet muutenkaan auki ja silti niissä ehdittiin bilettää. 

Samoin ymmärrän tapahtuma-alaa, koska pitää pystyä järjestämään turvavälit. Tapahtumia siis saa järjestää, mutta turvaväleistä on huolehdittava. Joitain keväällä peruttuja konsertteja järjestettiinkin nyt niin, että keikkoja oli samana päivänä kaksi. Puolet porukasta "ensimmäiseen kattaukseen" ja puolet "toiseen kattaukseen". 

Muutenhan rajoituksia on hyvin vähän. Museoissa saa käydä, ravintoloissa saa käydä syömässä niin usein kuin haluaa, kampaajalla saa köydä, kuntosalilla, kosmetologilla, leffassa jne. Taksillakin saa ajella vaikka koko Suomen ympäri, jos haluaa. Kotimaassa saa matkusta aihan vapaasti. Saa yöpyä hotelleissa, saa käydä hoplopeissa, saa käydä kylpylöissä. Ulkomaalaiset turistit toki puuttuvat. 

Myös erikoisliikkeitä ja pieniä kauppoja karsintaan. Vaatekaupat putoaa ensin, alle 500 neliön ruokakauppoja suljetaan kuten on jo pitkään suunniteltukin.

Jos ruokakaupan saa nyt nurin, niin pitää olla aika tunari. Lappia lukuunottamatta.

Pienten ruokakauppojen sulkeminen on ollut ihan pitkän tähtäimen suunniteltua sillä palvelujen keskittyminen Prisman ja Cittarin kaltaisiin supermerketteihin on normaali ja luonnolinen kaupanalan kehityksen jatkumo. Ihmiset käyvät asioilla yhä vain suuremmissa kaupoissa eikä pienemmille kaupoille ole enää tarve.

Lidlit ovat Cittareihin ja Prismoihin verrattuna pieniä. Lidlillä menee hyvin ja asiakkaita riittää.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset jotka ei ymmärrä eivät tajua että jos talous voi hyvin ja on kunnossa niin silloin myös kaikki ihmiset voivat hyvin eikä kenelläkään ole ongelmia.

Sehän olisi kommunismia - että köyhätkin voisivat hyvin eikä sovi rikkaille kokoomuslaisille ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset jotka ei ymmärrä eivät tajua että jos talous voi hyvin ja on kunnossa niin silloin myös kaikki ihmiset voivat hyvin eikä kenelläkään ole ongelmia.

Maapallo ei tarvitsis ihmistä ollenkaan. Jos talous voi hyvin ja on kunnossa, luonnonvarat tuhoutuvat sellaista vauhtia, ettei niitä kohta ole mistä ottaa. Mitä enemmän maailmassa on materiaa, sitä huonommin ihmiset voivat, koska luulevat tarvitsevansa kaikkea, mihin heillä ei ole varaa, vaikka aika harva asia on hengissä pysymisen kannalta välttämätön. Kaikki perustuu ihmisten omaan mukavuudenhaluun, ihan kaikki. En pysty keksimään yhtäkään asiaa, jonka pohjana ei lopulta ole ihmisen mukavuudenhalu. 

Se mukavuudenhalu = naisten mukavuudenhalu. Miehet vain toteuttavat naisten toiveita saadakseen seksiä vastineeksi.

Vierailija kirjoitti:

Palvelualoille tulee heti uusia työpaikkoja pilvin pimein kun talous taas notkahtaa ylöspäin. Toisin on monella muulla alalla. Kannattaa suhtautua tilanteeseen vain pienenä lomana ja ottaa liiton rahoista kaikki irti.

Mitään "liiton rahoja" ei ole olemassakaan.

Sivistä itseäsi ja googlaa työttömyyskassa.