Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Puhutteko parisuhteessa "minun vai meidän" asioista ja omaisuudesta?

Vierailija
13.11.2020 |

Ollaan oltu miehen kanssa yhdessä nyt kolme vuotta ja ollaan myös naimisissa. Meillä on kaksi taloa, ennen suhdetta minä tietysti olin hankkinut omani ja mies omansa. Tulevaisuudessa meidän on tarkoitus muuttaa sinne miehen omistamaan taloon, kunhan lapset kasvavat ja muuttavat pois kotoa. Vietämme huomattavasti enemmän aikaa miehen omistamassa talossa, koska tykkäämme molemmat siitä enemmän.

Olen luonnollisestikin panostanut sinne henkisesti ja taloudellisesti ikäänkuin se olisi "meidän talo". Puhun myöskin toisesta kodistamme aina niin kuin se olisi "meidän talo" enkä ole ulkoistanut miestä sieltä mitenkään. No mies kuitenkin puhuu talostaan "minun talo" muodossa. Tässä kohti minulle tulee aina sellainen olo että en kuulu sinne "hänen taloonsa". Se harmittaa koska itse tykkäisin että koti tuntuisi yhteiseltä vaikka se ei paperilla sitä olekaan (minusta siitä ei tarvitse erikseen muistuttaa, tiedän sen kyllä). Olen aina ollut hidas kotiutumaan mihinkään ja minulle tällainen minun ja sinun vs meidän vastakkainasettelu tuntuu pahalta. Tuntuu tyhmältä että olen ollut hänen kanssaan hänen talossaan ikäänkuin se olisi yhteinen ja panostanut siihen ajatuksissani ja teoissani, ja sitten aina saan "muistutuksen" siitä että ei tämä minun kotini olekaan. Hölmö ja pieni asia mutta jotenkin vaan häiritsee tosi paljon :(

Kommentit (24)

Vierailija
21/24 |
13.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan riippuu mistä puhutaan. Asunto on minun joten se on minun, mutta koti on meidän joten se on meidän. Palkkatili on minun joten se on minun, mutta taloustili on meidän joten se on meidän. Jne jne.

Vierailija
22/24 |
13.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä mies puhuu ihan kaikesta myös minä-muodossa. Valehtelisin jos väittäisin, ettei se välillä harmita ja toisaalta myös hävettää, kun mies vaikkapa sopii meidän yhteisten tuttujen kanssa kyläilystä ja mainitsee vain, että hän olisi tulossa, vaikka varsin hyvin tiedostaa, että ollaan menossa yhdessä.

Kertoi myös kaikille, että hän on ostanut talon ja muuttaa kun ostettiin meidän nykyinen koti. Ei varmaan ihme, että tuttavat oletti meidän eronneen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/24 |
13.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Riippuu paljon asiayhteydestä, mitä sanaa kannattaa käyttää. Yleisesti ottaen ajattelisin että koti = se missä asutaan, talo = se mikä omistetaan. Eli jos nyt vaikka asuttaisiin yhdessä talossa, jonka vain toinen omistaa, se olisi sen omistajan TALO, mutta molempien KOTI. Lapsista puhuttaessa lapset eivät tietenkään ole sen osapuolen lapsia, joka ei ole niiden vanhempi. Ehkä sitten, jos ollaan oikeasti yhdessä paikassa kiinteästi asuva uusperhe eikä noin että on kaksi taloa joissa asutaan miten sattuu, niin voisi sanoa "meillä on neljä lasta", vaikka kaikki eivät olisikaan yhteisiä lapsia. Silloin ne lapset ovat kuitenkin siinä sitä samaa perhettä, joka asuu saman katon alla. Jos henkilöllä ei ole omia lapsia, mutta puolison lapset asuvat samassa taloudessa, olisi tosi outoa sanoa että itsellä on lapsia. Mutta tilanteesta riippuen silloin voisi mainita että puolison lapset on kyllä meidän perhettä.

Vierailija
24/24 |
13.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla että mies alitajuisesti pitää sitä omana talonaan ja hällä voi olla etiäinen että eroatte vielä joskus, ettei se "meidän" olekaan lopullista. Mutta yhtä hyvin voi olla myös niin, että hänelle on pinttynyt puhetapa tai nimitys mieleen, oliko hän kauan yksin ennen kuin menitte yhteen/naimisiin?

Itselläni esim vielä eron jälkeenkin saattaa lipsahtaa asioista "meidän/meillä" sanamuoto vaikka kyse on minun perheestä ja asioista. Toki perheestä voi puhua monikossa mutta jotenkin haluaisin tuosta eroon.

Itse tajusin jossain vaiheessa entistä yhteiseloa, että jaan ikään kuin vahingossa ns yhteisiä käyttötavaroitamme, tämä on minun, tämä sinun, kun järjestelin tai siivosin ja samoin pyykkäsin ja ripustin pyykit erillään. En jostain syystä halunnut sekoittaa niitä.

Olisko järkevin kysäistä häneltä asiasta? Tai mainita että se vähän vaivaa?

No ajattelin kyllä kohta mainita... varsinkin kun osallistun myös taloudellisesti, siis minä maksan molempien paikkojen lainanlyhennystä tällä hetkellä niin koen kyllä että se (paperilla) hänen paikkansa on edes vähän minunkin vaikka edes ajatuksissa tai puheissa. Hän maksaa auton kulut ym, ja mielestäni asiat ovat siis aika monilta osin yhteisiä, joten sen takia tällainen puhe varmaan häiritseekin :( 

-Ap

Oletko yksinkertainen? Maksat kahden talon kulut ja mies maksaa omaa autoaan....

Tollasessa kahden ralon suhteessa tietenkin molemmat maksaa omat menonsa ja omat talonsa.

En ole yksinkertainen. Lainanlyhennys meillä on yhteensä 700€/kk, eli 350€ per talo. Autoon menee noin 400-500€ kuukaudessa (verot, vakuutus, huollot). Minulle helpotus kun ei tarvitse auton kuluista huolehtia. Olen ollut joskus myös sellaisessa suhteessa jossa mies maksoi lainanlyhennykset ja minä ruuat (noin 600€/kk) ja lisäksi muita laskuja. Suhteen jälkeen sain kuulla että en ole osallistunut ”mitenkään”. Jos lyhentää lainaa niin jää siitä nyt ainakin joku kirjallinenkin todistus osallistumisesta.