Jos mies on töissä ja nainen kotona niin pitääkö naisen valmistaa ruoka valmiiksi kun mies palaa kotiin?

Ei pidä, mutta valmistan koska pidän ruuanlaitosta ja miehestäni.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse. Eivät kotonaolevat miehetkään valmista ruokaa töistä palaavalle naiselle.

Näitä kutsutaan sinkkumiehiksi ja ei ole naista tulossa kotiin paitsi jos sisko tai äiti joskus.

Mun mies kyllä laittoi ruokaa kun oli työttömänä, oli aika kivaa. Kai järkevintä olisi että se laittaa jolla on enemmän vapaa-aikaa kotona.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse. Eivät kotonaolevat miehetkään valmista ruokaa töistä palaavalle naiselle.

Niinkö? Minä kyllä siivoaisi kämpän, pesisin pyykit, kävisin kaupassa ja laittaisin hyvää ruokaa naiselle jos kotimiehenä olisin.

Sehän on itsestäänselvyys, että ruoka pitää olla valmiina, kun isäntä tulee kotiin. Jos näin ei ole, ei muuta kuin akka vaihtoon.

Kyllä olisi kohtuullista näin saada odottaa, puolin ja tosin. Se, joka on kotona, tekee kotityötä. Onhan se muuten ihan persiistä, nostoista kotiin palaava ryhtyy tekemään kotitöitä. Ei sellaisesta mitään tule.

Ihan on osapuolten sovittavissa oleva asia. Yleensä teen, muttei se mikään velvollisuus ole.

Ei kummankaan tarvitse. Saa jos itse haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse. Eivät kotonaolevat miehetkään valmista ruokaa töistä palaavalle naiselle.

Ei pidä paikkaansa.

M54

Onko siellä kotona kenties naisen lisäksi vauva ja taapero?

Kotona oleva tekee ruoan, varsinkin jos työssäkäyvä maksaa toisen elämistä. Jos kulut jaetaan työllisyystilanteesta huolimatta 50/50 niin silloin jaetaan myös ruoanlaitto vuorot.

Itse tykkään ruoanlaitosta niin työssäkäyvänäkin suunnittelen ja teen ruoat vaikka mies työtön. Mies saa kyllä hoitaa äkilliset "ainiin puuttuu pasta ja feta" -ostokset ja siivota keittiön, mitä itse inhoan yli kaiken. Ja ottaa koppia silloin ruoanlaitosta kun itse sanon että nyt ei jaksa.

Toisinaan se ruoka oli valmista ja toisinaan ei. Joskus sitä soiteltiin, että tuo einestä tai jotain, ei jaksa kokata.

Kumpikaan ei vaatinut ja olettanut mitään, vaan me ihan oikeasti keskusteltiin ja vaihdettiin mielipiteitä ruuhkavuosinakin.

Mies tuli just kaupasta ja aloin tekemään päivällistä tai illallistahan se taitaa tähän aikaan olla.

Pasta melkein carbonara, mut kanalla.

Ei tarvitse. Mies voi käydä syömässä ennen kotiintuloa.

Kyllä minä ainakin laitan, koska mulla on aikaa ja taitoa siihen sekä haluan syödä hyvää ja ravitsevaa ruokaa. Oi luoja meitä armahtakoon jos mieheni päästetään lieden ääreen...

Siis mikään pakkohan ei ole, muut tehköön omissa kotitalouksissa miten parhaiten katsovat.

Ei pidä. Ei kenenkään täydy mitään tehdä toisen eteen/puolesta. Mies oli työttömänä kaksi vuotta, yhden kerran oli tiskannut. Ei ollut ruokaa ikinä tai mitään siivottu tai pyykätty. Olisi ollut mukava, jos olisi tiskannut, mutta ei halunnut tätä tehdä ja minä en toiselle asioista sano/nalkuta.

Meillä hommat menneet aina niin, että minä kokkaan, koska rakastan laittaa ruokaa. Ei mikään ongelma meillä.

Jos syö vain jonkun välipalan tyyliin karjalanpiirakoita tai roiskeläppäpitsan niin ei tarvi sen takia vaivautua. Ainoa mitö odottaisin että likaiset astiat olisivat tiskikoneessa eikä tiskialtaassa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä olisi kohtuullista näin saada odottaa, puolin ja tosin. Se, joka on kotona, tekee kotityötä. Onhan se muuten ihan persiistä, nostoista kotiin palaava ryhtyy tekemään kotitöitä. Ei sellaisesta mitään tule.

Ei tietenkään ole "kohtuullista" kun kumpikin maksaa puolet kuluista. Ei toiselle silloin kuulu minuuttiakaan enemmän kotitöitä.

Jokainen pariskunta sopii sen keskenänsä. Kaikki eivät tee samoin.

Jos toista tahtoo ottaa huomioon ja kotona olijalla aikaa on, niin kyllähän sitä ajattelisi että kotiintulijalla saattaisi olla nälkä. Mikäli kotona tosiaan on vauva ja taapero, niin sitten on kiva kun toinen tuli kotiin, niin toinen voi vahtia lapsia ja toinen lopultakin laittaa sen ruoan.