Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suositaanko poikia aina perinnönjaossa?
07.03.2014 |
Olen kolmikymppinen nainen ja vähitellen on alkanut selvitä, miten läheiset sukulaiset ja ystävien perheet näyttävät aina suosivan poikia perinnönjaossa.
Ensimmäisen kerran tajusin tämän jo lapsena, kun isovanhemmat olivat kuolleet. Veljeni sai heiltä testamentilla suoraan pienen perinnön ohi isäni ja setäni. Meitä kahta tyttöä ei muistettu millään tavalla. Me kolme olimme ainoat lapsenlapset.
Nyt aikuisena asia on palannut mieleen ei sentään omien vanhempieni kautta (joilla ei ole testamenttia), vaan ystävien jutuista. Yksi ystäväni selitti ihan luontevasti, miten hänen veljensä tulee perimään hänen vanhempansa kokonaan. Sekä hän että hänen veljensä asuvat toisella puolella Suomea näistä heidän vanhemmistaan, veli myös on hyväpalkkaisessa työssä, ystäväni sen sijaan ei. Ystävä suuttui, kun ihmettelin asiaa.
Nyt viimeksi minulle paljastui, että paras lapsuudenystäväni tulee jäämään isänsä testamentissa huomattavasti huonommalle kuin veljensä. Jälleen kumpikin asuu ihan eri paikkakunnalla kuin tämä isä ja veljellä on taloudellisesti turvattu tilanne, ystävälläni ei. Asia painaa mieltä, mutta en voi tästä ystävälleni koskaan sanoa mitään, koska tämä luottamuksellinen asia paljastui minulle vahingossa.
Joka tapauksessa tämä on mielestäni todella ärsyttävää ja surullista. Mikä ihmeen jäänne agraarikulttuurista tämäkin on?
Kommentit (26)
Ei ole kokemusta, en ole aikaisemmin tällaiseen ilmiöön törmännyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Av-mammat eivät ole tainneet tajuta tätä asiaa vielä ;) Ei tarvitse mennä montaa vuosikymmentä taaksepäin, kun oli aivan tavallista että vanhimmalle pojalle jätettiin talo ja maat. Jos ei poikaa ollut, niin vanhin tytär. Muille maksettiin jokin pieni korvaus perinnöstä, joka oli paljon pienempi arvoltaan kuin perintöosuus olisi ollut. Sukuriitojen välttämisesti usein nykyäänkin tyydytään kohtaloon, että perintö annettiin sille lempipojalle tai -tyttärelle.
Jossain perähikiällä voi olla noin, eivät ole edenneet 1800-luvusta minnekään. Mikään yleinen ilmiö tuo ei ole.
Meillä minä sain perintöverot, veli asuu ilmaiseksi kotitalossa ja minulla on siihen kyllä omistusosuus. Omistusosuus tietää sitä, että minun pitää maksaa sillion tällöin remontteja. En voinut luopua perinnöstä, koska oli silloin alaikäiset lapset ja lasten osuutta en saanut luovuttaa veljelle. Eli jos olisin luopunut, osa olisi mennyt lapsille, mutta lasten osalta olisi pitänyt hakea hyväksyntä ja heti sanottiin ettei tule. Ei minulla mitään sitä vastaan ole, että veli asuu, mutta ärsyttää itse asua vuokralla ja maksaa remontteja toisen kodista.
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 17:56"]
Av-mammat eivät ole tainneet tajuta tätä asiaa vielä ;) Ei tarvitse mennä montaa vuosikymmentä taaksepäin, kun oli aivan tavallista että vanhimmalle pojalle jätettiin talo ja maat. Jos ei poikaa ollut, niin vanhin tytär. Muille maksettiin jokin pieni korvaus perinnöstä, joka oli paljon pienempi arvoltaan kuin perintöosuus olisi ollut. Sukuriitojen välttämisesti usein nykyäänkin tyydytään kohtaloon, että perintö annettiin sille lempipojalle tai -tyttärelle.
[/quote]
Joo, mutta tuolloin perintöön liittyi myös syytinki, eli perijän piti myös huolehtia vanhemmistaan (elättää ja majoittaa) heidän kuolemaansa asti. Ei kaikki lapset edes halunneet moista. Oma isänikin luopui aikanaan perinnöstään pikkuveljen hyväksi, koska ei halunnut jäädä vanhempiensa passaajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 17:59"]
Meillä minä sain perintöverot, veli asuu ilmaiseksi kotitalossa ja minulla on siihen kyllä omistusosuus. Omistusosuus tietää sitä, että minun pitää maksaa sillion tällöin remontteja. En voinut luopua perinnöstä, koska oli silloin alaikäiset lapset ja lasten osuutta en saanut luovuttaa veljelle. Eli jos olisin luopunut, osa olisi mennyt lapsille, mutta lasten osalta olisi pitänyt hakea hyväksyntä ja heti sanottiin ettei tule. Ei minulla mitään sitä vastaan ole, että veli asuu, mutta ärsyttää itse asua vuokralla ja maksaa remontteja toisen kodista.
[/quote]
Mutta kyllähän sinä voit vaatia talon myyntiä tai pyytää veljeltä vuokraa osuudestasi (miksi hitossa osallistut remontteihin?). Ei tuollaista tilannetta tarvitse hyväksyä.
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 17:32"]
Yksi ystäväni selitti ihan luontevasti, miten hänen veljensä tulee perimään hänen vanhempansa kokonaan.
[/quote]
Tuo ei ole kyllä mahdollista. Ystäväsi voi aina vaatia lakiosaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 17:32"]
Yksi ystäväni selitti ihan luontevasti, miten hänen veljensä tulee perimään hänen vanhempansa kokonaan.
[/quote]
Höpölöpö! Suomessa rintaperilliset ovat oikeutettuja 50% siivuun vainajan perinnöstä testamentista huolimatta. Rintaperillisenä tuo sun ystäväsi voi siis vaatia vainajan omaisuudesta lakiosaa itselleen, joka on 50% vainajan koko omaisuudesta jaettuna rintaperillisten määrällä. Eli jos hänellä on vain yksi veli ja veljelle on testamentattu vainajan omaisuus, on sisko testamentista huolimatta oikeutettu saamaan 25%. Veli saa tuolloin 75%. Tietysti ystäväsi ei ole pakko ottaa omaa siivuaan vastaan...
Lakiosan saa aina, vaikka testamentti olisikin. Vanhemmat voivat myös lahjoittaa jo eläessään jollekin lapselleen omaisuutta, joka katsotaan perinnönjakotilanteessa ennakkoperinnöksi. Minusta on ihan ymmärrettävää, että esim. maatilan yhteydessä omaisuus jätetään yhdelle perijälle ja muut maksetaan siitä ulos, jos se yksi on kiinnostunut tilanhoidosta ja muut haluaisivat vain pistää tilan paloiksi ja myydä pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 18:01"]
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 17:59"]
Meillä minä sain perintöverot, veli asuu ilmaiseksi kotitalossa ja minulla on siihen kyllä omistusosuus. Omistusosuus tietää sitä, että minun pitää maksaa sillion tällöin remontteja. En voinut luopua perinnöstä, koska oli silloin alaikäiset lapset ja lasten osuutta en saanut luovuttaa veljelle. Eli jos olisin luopunut, osa olisi mennyt lapsille, mutta lasten osalta olisi pitänyt hakea hyväksyntä ja heti sanottiin ettei tule. Ei minulla mitään sitä vastaan ole, että veli asuu, mutta ärsyttää itse asua vuokralla ja maksaa remontteja toisen kodista.
[/quote]
Mutta kyllähän sinä voit vaatia talon myyntiä tai pyytää veljeltä vuokraa osuudestasi (miksi hitossa osallistut remontteihin?). Ei tuollaista tilannetta tarvitse hyväksyä.
[/quote]
No ei ihme että poikia suositaan, kun ne tytöt ei tajua mistään mitään.
Pidä nyt hyvä ihme puolesi, eläkä maksa noita remontteja!!
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 17:59"]
Meillä minä sain perintöverot, veli asuu ilmaiseksi kotitalossa ja minulla on siihen kyllä omistusosuus. Omistusosuus tietää sitä, että minun pitää maksaa sillion tällöin remontteja. En voinut luopua perinnöstä, koska oli silloin alaikäiset lapset ja lasten osuutta en saanut luovuttaa veljelle. Eli jos olisin luopunut, osa olisi mennyt lapsille, mutta lasten osalta olisi pitänyt hakea hyväksyntä ja heti sanottiin ettei tule. Ei minulla mitään sitä vastaan ole, että veli asuu, mutta ärsyttää itse asua vuokralla ja maksaa remontteja toisen kodista.
[/quote]
Eli lapsesi saivat testamentilla osan talosta, muuten tuo ei olisi mahdollista. Silloin he maksoivat osan perintöverostakin.
Lisäksi omistusosuutesi oikeuttaa sinua vaatimasta veljeltä vuokraa asumisestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 17:56"]
Jossain perähikiällä voi olla noin, eivät ole edenneet 1800-luvusta minnekään. Mikään yleinen ilmiö tuo ei ole.
[/quote]
Kyllä tätä on ihan Helsingissä. Sedän kuoltua poika sai kolmion Töölöstä, siskolleen annettiin rahaa. Etukäteen oli tuolle pojalle myyty 30% vanhempien asunnosta pilkkahinnalla.
Miten tuo yksi voi antaa veljensä vedättää noin? Veljenhän kuuluisi maksaa siskolle vuokraa eikä suinkaan niinpäin että maksattaa remonttinsa siskon rahoilla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 18:04"][quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 17:32"]
Yksi ystäväni selitti ihan luontevasti, miten hänen veljensä tulee perimään hänen vanhempansa kokonaan.
[/quote]
Höpölöpö! Suomessa rintaperilliset ovat oikeutettuja 50% siivuun vainajan perinnöstä testamentista huolimatta. Rintaperillisenä tuo sun ystäväsi voi siis vaatia vainajan omaisuudesta lakiosaa itselleen, joka on 50% vainajan koko omaisuudesta jaettuna rintaperillisten määrällä. Eli jos hänellä on vain yksi veli ja veljelle on testamentattu vainajan omaisuus, on sisko testamentista huolimatta oikeutettu saamaan 25%. Veli saa tuolloin 75%. Tietysti ystäväsi ei ole pakko ottaa omaa siivuaan vastaan...
[/quote]
Lakiosuus on puolet siitä summasta, mikä kuuluisi perimysjärjestyksessä rintaperilliselle eli 25%.
Jos sille sun kaverille on ok että veli perii yksin vanhempansa niin miksi se sua haittaa? Voihan olla että perintö on sellainen rasitus että kaverisi ei sitä halua vaan luopuu siitä tyytyväisenä. Esim. maatila velkoineen voi olla tällainen.
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 17:56"]
Jossain perähikiällä voi olla noin, eivät ole edenneet 1800-luvusta minnekään. Mikään yleinen ilmiö tuo ei ole.
[/quote]
Niin no, täytyy myöntää, että minä ja nämä ystäväni ollaan kaikki ensimmäisen polven kaupunkilaisia. Sekin meitä yhdistää, että vielä isovanhemmat oli maanviljelijöitä kuten niin monella muulla. Tavat vain istuu yllättävän sitkeässä.
Käy vain erityisesti surku sitä lapsuudenystävääni, jonka kanssa edelleenkin ollaan paljon tekemisissä. Tiedän, että hänelle asia ei tosiaan ole itsestäänselvyys kuten tälle toiselle ystävälleni vaan hän vielä aikanaan ottaa raskaasti sen, että veli saa liki kaiken, vaikka on paljon paremmin toimeen tuleva. Riitelemään tuskin alkaa, mutta ikävältä tuollainen tuntuu.
Helppohan se on sanoa, ettei rahaa saisi ajatella ja tietysti läheisen kuolema on paljon ikävämpää. Mutta minullekin jäi isovanhempien kuoleman jälkeen epäily, että en sitten ollut heille tärkeä.
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 18:09"]
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 17:59"]
Meillä minä sain perintöverot, veli asuu ilmaiseksi kotitalossa ja minulla on siihen kyllä omistusosuus. Omistusosuus tietää sitä, että minun pitää maksaa sillion tällöin remontteja. En voinut luopua perinnöstä, koska oli silloin alaikäiset lapset ja lasten osuutta en saanut luovuttaa veljelle. Eli jos olisin luopunut, osa olisi mennyt lapsille, mutta lasten osalta olisi pitänyt hakea hyväksyntä ja heti sanottiin ettei tule. Ei minulla mitään sitä vastaan ole, että veli asuu, mutta ärsyttää itse asua vuokralla ja maksaa remontteja toisen kodista.
[/quote]
Eli lapsesi saivat testamentilla osan talosta, muuten tuo ei olisi mahdollista. Silloin he maksoivat osan perintöverostakin.
Lisäksi omistusosuutesi oikeuttaa sinua vaatimasta veljeltä vuokraa asumisestaan.
[/quote]
Ei, kun olisin luopunut perinnöstä jos olisin voinut. Talo on huonokuntoinen ja meitä on yhteensä neljä osakasta, ulkomailla asuva veli, jonka verot isä maksoi koska opiskelija, sekä isä (äiti siis kuoli), joka on talossa kirjoilla. Isä ei kuitenkaan liikuntaongelmien vuoksi pysty olemaan kotona muuta kuin silloin, kun siellä on muita sukulaisia apuna. Eli hän on palvelutalossa, mutta kirjat on edelleet kotitalossa. Minua ärsytti vain se perintövero. Kyllä tuo toinenkin veli maksaa remontteja, mutta hänellä paremmat tulot. Talossa asuva veli on ns. "erityistapaus", mutta ei vammainen. Muu suku on painostamassa, että pitää auttaa. Olen ehdottanut, että myydään talo, koska hänen olisi parempi asua jossain rivitalossa, koska ei olisi omakotitalon huolia, mutta suku meinasi tulla kimppuun.
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 18:16"]
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 17:56"]
Jossain perähikiällä voi olla noin, eivät ole edenneet 1800-luvusta minnekään. Mikään yleinen ilmiö tuo ei ole.
[/quote]
Niin no, täytyy myöntää, että minä ja nämä ystäväni ollaan kaikki ensimmäisen polven kaupunkilaisia. Sekin meitä yhdistää, että vielä isovanhemmat oli maanviljelijöitä kuten niin monella muulla. Tavat vain istuu yllättävän sitkeässä.
Käy vain erityisesti surku sitä lapsuudenystävääni, jonka kanssa edelleenkin ollaan paljon tekemisissä. Tiedän, että hänelle asia ei tosiaan ole itsestäänselvyys kuten tälle toiselle ystävälleni vaan hän vielä aikanaan ottaa raskaasti sen, että veli saa liki kaiken, vaikka on paljon paremmin toimeen tuleva. Riitelemään tuskin alkaa, mutta ikävältä tuollainen tuntuu.
Helppohan se on sanoa, ettei rahaa saisi ajatella ja tietysti läheisen kuolema on paljon ikävämpää. Mutta minullekin jäi isovanhempien kuoleman jälkeen epäily, että en sitten ollut heille tärkeä.
[/quote]
Onko se veli teistä vanhin? joskus testamentti tehdään kun eka lapsenlapsi syntyy, eikä sitä sitten enää muuteta vaikka lisääkin tulisi.
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 18:16"]
Jos sille sun kaverille on ok että veli perii yksin vanhempansa niin miksi se sua haittaa? Voihan olla että perintö on sellainen rasitus että kaverisi ei sitä halua vaan luopuu siitä tyytyväisenä. Esim. maatila velkoineen voi olla tällainen.
[/quote]
Heijastan varmastikin omaa kokemustani aiheesta. Mutta kuten sanottu, niin enemmän käy sääli sitä toista ystävääni, joka ei omalla kohdallaan asiasta tiedä ja jolle en voi edes sitä kertoa.
Alue: Aihe vapaa
Ei sitten kellään omia kokemuksia tai rohkeutta kertoa niistä?