Lähivanhemman ja lasten muutto toiselle paikkakunnalle. Kokemuksia?!!

Eksän kanssa juteltiin ihan asiallisesti aiheesta, ei ongelmaa. Vähän pelotti, että saavatko lapset kavereita, mutta hyvin on mennyt.

Onko pakko?

Olen löytänyt ihanan miehen rinnalleni. Työpaikkakin järjestynyt . lapset tulevat toimeen keskenään sekä aikuisten kanssa. Tietenkään ei ole pakko. Kukaan ei minua tähän pakota. Mutta olen löytänyt onnene elämääni. Haluan parisuhteen, perheen... Jakaa elämääni hienon ihmisen kanssa.

Yrittäisin kyllä välttää tätä, jos ollenkaan mahdollista. Lasten takia. 

[quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 15:46"]Olen löytänyt ihanan miehen rinnalleni. Työpaikkakin järjestynyt . lapset tulevat toimeen keskenään sekä aikuisten kanssa. Tietenkään ei ole pakko. Kukaan ei minua tähän pakota. Mutta olen löytänyt onnene elämääni. Haluan parisuhteen, perheen... Jakaa elämääni hienon ihmisen kanssa.

[/quote]

Minä minä minä. Minun elämäni, minun onneni. Minä minun minulle.

Eikö mies voi muuttaa sinun paikkakunnallesi? Siis jos on lapseton. 

komppaan vitosta. minä, minä ja vielä kerran minä. kuullostat mun 75-vuotiaalta vanhapiikatädiltä, joka ei ikinä luovu omasta mukavuudestaan.

Terveiset viitoselle ja seiskalle; Kuullostatte katkerilta vanhapiikatädeiltä jotka olette kyllästyneet omaan elämäänne. REPS 8) Oikein mukavaa ja onnellista elämää ja kevättä teille molemmille myös.

Ikävää että teidänkaltaiset onnnistuvat pilaamaan monet muutkin asialliset ketjut omilla typerillä viesteillänne :) Märkä pusu ja iso jaxuhali teille molemmille <3

AP

No ap:lle näköjään kolahti jo ja hermot kirahti.

Minkä ikäiset lapset?

Miesystäväni on tiiviisti lastensa elämässä mukana. Hänellä myös työ mitä on vaikea saada uudelta paikkakunnalta. Minun x tapaa lapsiaan 2 kertaa kuukaudessa. Eikä ole muuten kiinnostunut lasten asioista. Työstäni on helppo irroittautua ja sainkin heti uuden työpaikan.

Eli nuo olivat seikat mitkä vaikuttivat siihen että minä ja lapseni muutamme. Minun  x on myös psyykkeeltään äärettömän epävakaa. Luulenpa että elämämme helpottuu paljon kun saamme kilometrejä reilummin väliin. Lähi sukulaiset ovat myös olleet iloisia puolestammee ja kommestoivatkin että muutto varmasti helpottaa arkea kun pn välimatkaa exään.

Mutta siis aloituksen tarkoitus oli nyt teidustella miten te muut tämän asian läpikäyneet olette järjestelleet käytännönasiat. Ja tuliko jotain sellaista jälkeenpäin erille mitä et olisi osannut ajatella etukäteen?

Odotan nyt sitten  niitä asiallisia ja wiksuja viestejä kiitos ;)

[quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 16:32"]Terveiset viitoselle ja seiskalle; Kuullostatte katkerilta vanhapiikatädeiltä jotka olette kyllästyneet omaan elämäänne. REPS 8) Oikein mukavaa ja onnellista elämää ja kevättä teille molemmille myös.

Ikävää että teidänkaltaiset onnnistuvat pilaamaan monet muutkin asialliset ketjut omilla typerillä viesteillänne :) Märkä pusu ja iso jaxuhali teille molemmille <3

AP

[/quote]

No mä olen eronnut, lähivanhempi. Mulla on uusi suhde.

En ikinä erottaisi lapsiani isästään! He on 40/60 isällään ja mulla, eikä sama onnistuisi, jos asuttais eri paikkakunnilla.

En myöskään halua uusperhekuvioita. Mä tapailen miesystävääni kun lapset on isällään. Se, että mä olen löytänyt uuden rakkauden ei tarkoita sitä, että mun lasten pitäisi löytää uusi rakkaus mun miesystävästä.

Mulla ei ole lapsia, mutta miehelläni on kaksi exänsä kanssa, ja mieheni on siis lähivanhempi. Muutettiin naapurikuntaan, koska a) haluttiin olla yhdessä b) seutukunta tarjoaa paremman kasvuympäristön lapsille, koulut, eskarit ja tarhat on lähempänä.

Muutto oli helpotus, koska asuimme ennen tämän exän kanssa samassa taloyhtiössä. Muuton jälkeen lapset jatkoivat vielä vanhassa tarhassa ja eskarissa, koska lasten äiti ei pysty lapsia toimittamaan omilla viikoillaan tänne naapurikuntaan. Toinen lapsi aloittaa kuitenkin syksyllä koulun, ja koska lapset ovat täällä kirjoilla, oli ainoa mahdollisuus ilmoittaa lapsi tänne kouluun. Samalla nuorempi siirtyy tänne ja aloittaa eskarin.

Viikko-viikko -järjestely tulee kokemaan muutoksen, mutta siitä keskustelu on tulehtunut, tai siis välit on muutenkin tulehtuneet, eikä tätä kissaa ole varsinaisesti nostettu vielä pöydälle... Jännityksellä odottaen.

Tsemppiä teille kuitenkin!

Huomaatko 12 että sinunkin valinnoisasi kaikuu kovasti "MÄ MÄ MINÄ". Juuri se sama mistä minua syytit. Kuitenkaan tietämättä sen enempää taustoistani ja asioista jotka vaikuttavat meidän päätökseen tämän asian suhteen.

Sinä olet valinnut oman tiesi parisuhdeasioissa. Niin minäkin teen. Älä rupea toisia tuomitsemaan sillä perusteella että oma elämäsi ja valintasi ovat erilaiset. Tuossa aikaisemmin kirjoitinkin omista syistäni miksi tähän lopputulokseen olemme tulleet. Minun lapseni eivät isäänsä tapaa samoissa suhteissa kuin sinulla , eli 40/60. Miesystäväni tapaakin lapsiaan jo 50/50. Eli tuo oli aika painava seikka muuttoa suunnitellessa jos katsotaan mite minun lapseni tapaavt isäänsä.

Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, olen monesti miettinyt miksi täällä palstalla monien viestittely on ilkeää ja piikittelevää. Puhutteko niin arjessa myös läheisillenne? Vai onko vain niin helppoa olla töykeä ja epäkohtelias kirjoittaja ruudun takana. Mielestäni asiallinen käytös kuuluu myös tällaisille sivuille.

Yhä edelleen toivotan teille kahdelle mukavaa ja onnellista kevättä <3

[quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 17:01"]Huomaatko 12 että sinunkin valinnoisasi kaikuu kovasti "MÄ MÄ MINÄ". Juuri se sama mistä minua syytit. Kuitenkaan tietämättä sen enempää taustoistani ja asioista jotka vaikuttavat meidän päätökseen tämän asian suhteen.

Sinä olet valinnut oman tiesi parisuhdeasioissa. Niin minäkin teen. Älä rupea toisia tuomitsemaan sillä perusteella että oma elämäsi ja valintasi ovat erilaiset. Tuossa aikaisemmin kirjoitinkin omista syistäni miksi tähän lopputulokseen olemme tulleet. Minun lapseni eivät isäänsä tapaa samoissa suhteissa kuin sinulla , eli 40/60. Miesystäväni tapaakin lapsiaan jo 50/50. Eli tuo oli aika painava seikka muuttoa suunnitellessa jos katsotaan mite minun lapseni tapaavt isäänsä.

Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, olen monesti miettinyt miksi täällä palstalla monien viestittely on ilkeää ja piikittelevää. Puhutteko niin arjessa myös läheisillenne? Vai onko vain niin helppoa olla töykeä ja epäkohtelias kirjoittaja ruudun takana. Mielestäni asiallinen käytös kuuluu myös tällaisille sivuille.

Yhä edelleen toivotan teille kahdelle mukavaa ja onnellista kevättä <3

[/quote]

Luitko mun tekstiä? En halua erottaa lapsua isästään? Onko se mielestäsi itsekästä? En myöskään halua pakottaa lapsia uusperhekuvioihin, ne tutkitusti on aika rankkoja lapsille. Lasten etu on saada viettää perhe-elämää äitinsä ja sisarustensa kanssa.

Itsekästä on se, että haluan myös itselleni rakkautta, mutta pyrin hoitamaan sen puolen niin, että se vaikuttaa lasteni hyvinvointiin mahdollisimman vähän.