Kannattaako Suomeen muuttaa?

[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 19:07"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 18:40"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 17:12"]

Suomessahan se laumaelämä on. Täällähän on kaikkien elettevä juuri niinkuin muutkin, ihan jo valtion puolestakin. Jos on erilainen,joutuu silmätikuksi. Tittelit merkitsevät, ei ihmisen persoonallisuus. Hyvin muuten sanottu sinulta tuo "ystävien hankkiminen" kuvaa hienosti mitä tarkoitin :) Laumassa ollaan niin, että ympärillä on joukko "oikeanlaisia" ystäviä HANKITTUINA ja muu maailma on vähän niinkuin uhka. Ystävällisessä ja positiivisessa maailmassa taas ollaan niin että voi olla ihminen ihmiselle, tuntemattomallekin. Ystäväpiirejä voi olla monia ja ne voivat sekoittua spontaanisti, riippumatta onko siihen kuuluvat itse hankittuja ystäviä. Kaikkien ei tarvitse edes pitää kaikista,mutta porukassa ollaan,vietetään aikaa yhdessä. Se on elämää, ja juuri EI laumaelämää. Tämä spontaanius puuttuu Suomesta.

[/quote]Tittelit ei merkitse mitään Suomessa eikä vastaantulija ole uhka.

Tiedätkö miksi väkirikkaissa monikulttuurimaissa maissa ihminen hymyilee toiselle ja harrastaa kohdatessaan vielä sitä täysin lapsen tasolle jäänyttä small talkiakin. Sen takia, että yhteiskunnassa, jossa periaatteessa kehekään ei voi luottaa, on pakko viestittää vastaantulijalle ettei ole uhka, voit ohittaa minut turvallisesti. Suomessa tällaista kehonkieltä ei tarvita. Kenenkään ei tarvi tulkita yhtään mitään eikä ihmisten tarvitse toisen kohdatessaan tehdä mitään erityistä. Täällä ihmiset luottavat toisiinsa. Tämä on myös tutkimuksessa todistettu että Suomessa ihmiset luottavat toisiinsa enemmän kuin laumasielumaissa. Esimerkiksi Usassa 80% ihmisistä sanoo ettei luota toiseen ihmioseen.

[/quote]

Joo, Suomessa saa olla tervehtimättä, olla jopa töykeä eikä tarvitse puhua kenenkään kanssa.

Jösses, mikä teoria epäystävällisyydelle!!

[/quote]Suomessa on tasan yhtä vähän töykeitä ihmisiä kuin muuallakin. Voit etsiä kansainvälisiltä matkailufoorumeilta turghaan tukea väitteellesi.

Ei tarvitse ei. Jossain muualla siis tarvitsee, eli on pakko, kuten juuri selitin miksi.

Täältä Ruotsista kun tulee Suomeen, tekee niin pahaa nähdä ne kaikki humput ja narkkarit pitkin stadia, lähes joka kulmalla.  Miten meidän kauniissa kotimaassamme voi olla niin paljon haisevia, örmyäviä juoppoja?  Ei Ruotsi toki mikään onnela ole, mutta kyllä täällä on asiat niin paljon paremmin kuin Suomessa (enkä nyt puhu vain noista juopoista).  En muuttaisi Suomeen, vaikka suku onkin siellä.  :-(

Totta, laivalla jos yli tulee niin karmea todellisuus vastassa suomen puolella. Parempi olisi vain suosiolla jatkaa Pietariin saakka niin ei olisi ero niin shokeeraava.

Älä tee sitä virhettä!

[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 10:19"]

Mitä positiivista Suomeen muutossa voisi olla ja elääkö siellä palkkatuloilla pääkaupunkiseudulla? Miten sopeutuu mm. käytöstavat, elämän laatu, seuraelämä yleensä ym? 

[/quote]

Minulle tulee sopeutumisvaikeuksia jo ulkomaanmatkan jälkeen joten tosi vaikeeta tulisi varmaan teillä olemaan. En oikein muita syitä keksisi kuin oman kielen, sukulaiset ja kesän joka kestää sen kolme kuukautta.

Suomessa on ollut lama käytännössä vuodesta 2008 asti. Talouskasvun puutteen ja kestävyysvajeen takia palkat pysyvät ennallaan, veroja on jatkuvasti korotettu ja palveluja leikattu. Tänä vuonna taas leikataan ainakin 1-2 miljardia. Jostain kumman syystä Suomessa on kuitenkin tällä hetkellä EU-maiden kovin inflaatio. Ostovoima siis rapautuu vauhdilla. Talous lienee tasapainossa lähempänä vuotta 2020. Ja sitten alkaa valtionvelan takaisinmaksu ja eläkepommikin iskee kunnolla silloin joten kyyti on kylmää ja jos emme ole vielä ihan EU-maiden kovimpia verottajia niin kohta olemme!

Suomen kalleudesta sen verran että olen ostanut toimistotuolin joka maksoi postikuluineen Iso-Britanniasta 995€. Suomesta sama 1495€. Olen tilannut kuntopyörän Saksasta hintaan 950€, Suomessa samaa mallia ei edes myydä mutta halvempaa löytyi hintaan 1395€. Juuri nyt on tulossa vitamiineja UK:sta 57 eurolla, Suomihinta oli 97 euroa..ilman postikuluja.

 

Muista myös, että suomalaiset ovat maailma kroonisimpia valittajia, ja se näkyy siinä, miten julkisesta terveydenhuollosta puhutaan!  Suomessa asuvilla "expateilla" on yleensä paljon parempaa sanottavaa suomalaisesta terveydenhoidosa kuin suomalaisilla itsellään. ;-)  Muista myös, että miehesi ja sinä saatte työterveydenhuollon yksityiseltä puolelta. Lapsille nyt kannattaa ottaa vakuutukset muutenkin.Vakavammat tapaukset hoidetaan kyllä Suomessa pääsääntöisesti julkisella puolella hyvin. 

Onpahan perustelut. Julkisen puolen ylistystä ja heti perään kerrot kuinka työterveyshuollossahan pääset yksityiselle ja lapsille vakuutukset.

Sitten kun olet työpaikassa jossa ei ole työterveyshuoltoa ja omaat perussairauden jonka vuoksi et saa vakuutusta ollenkaan niin sitten lähdetään sinne julkiselle työttömien, lapsien ja eläkeläisten sekaan. Kuukausi on ihan normaalia odottaa käyntiä, jos tulee lähete sairaalaan niin sehän on se jopa 6kk(Ruotsissa 3kk). Sitten erikoistuva lääkäri tai kukalie jonka satut saamaan laittaa sinut magneettiin ja aika esim.2kk päästä. Oho, löytyikin leikkauksella hoidettava vaiva ja eikun hoitojonoon. Siellä voi mennä taas se 6kk eli pahimmillaan ensi käynnistä saat hoitoa vaivaasi vuoden päästä tai myöhemmin.

Jos joku tämmöisen jälkeen vielä kehtaa väittää että on Suomessa mahtava terveydenhuolto niin kannattaa katsoa peiliin.

Ystävystyminen sveitsiläisten kanssa ei ollut mahdollista, kaikki ystävämme olivat muita ulkkareita, missä ei tietysti ollut mitään vikaa. Lisäksi viihdyn Suomessa paljon paremmin töissä. Vaikka sanotaan, etteivät suomalaiset ole yhteisöllisiä, se ei pidä paikaansa työelämässä. Nautin siitä, että töissä asioita tehdään yhdessä muiden kanssa ja työkaverit tukevat toisiaan.

Onko sinulla tai ystavillasi paljon ulkomaalaisia sydanystavia? Otettaisiko joku ulkomaalainen avosylin vastaan tyoyhtesoonne?

Ei kannata. Ihmiset ovat ahdasmielisiä. Naapurit lähettelevät lappusia mitä pienimmistä syistä (eivät tule reilusti ovelle juttelemaan), toisia kytätään (noukitkos tuon koirankakan), ja kateus on huimaa, omista saavutuksista ei saa olla ylpeä. 

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 06:13"]

 

Muista myös, että suomalaiset ovat maailma kroonisimpia valittajia, ja se näkyy siinä, miten julkisesta terveydenhuollosta puhutaan!  Suomessa asuvilla "expateilla" on yleensä paljon parempaa sanottavaa suomalaisesta terveydenhoidosa kuin suomalaisilla itsellään. ;-)  Muista myös, että miehesi ja sinä saatte työterveydenhuollon yksityiseltä puolelta. Lapsille nyt kannattaa ottaa vakuutukset muutenkin.Vakavammat tapaukset hoidetaan kyllä Suomessa pääsääntöisesti julkisella puolella hyvin. 

Onpahan perustelut. Julkisen puolen ylistystä ja heti perään kerrot kuinka työterveyshuollossahan pääset yksityiselle ja lapsille vakuutukset.

Sitten kun olet työpaikassa jossa ei ole työterveyshuoltoa ja omaat perussairauden jonka vuoksi et saa vakuutusta ollenkaan niin sitten lähdetään sinne julkiselle työttömien, lapsien ja eläkeläisten sekaan. Kuukausi on ihan normaalia odottaa käyntiä, jos tulee lähete sairaalaan niin sehän on se jopa 6kk(Ruotsissa 3kk). Sitten erikoistuva lääkäri tai kukalie jonka satut saamaan laittaa sinut magneettiin ja aika esim.2kk päästä. Oho, löytyikin leikkauksella hoidettava vaiva ja eikun hoitojonoon. Siellä voi mennä taas se 6kk eli pahimmillaan ensi käynnistä saat hoitoa vaivaasi vuoden päästä tai myöhemmin.

Jos joku tämmöisen jälkeen vielä kehtaa väittää että on Suomessa mahtava terveydenhuolto niin kannattaa katsoa peiliin.

Hei, täällä tämän "järjettömän" viestin kirjoittaja. Olisi varmasti pitänyt tuoda tuossa viestissä selkeämmin esille se asia, että nyt puhutaan terveydenhoidon toiminnasta perusterveille ja keskimääräistä parempituloisille ihmisille. Ajattelin, että sanan "expat" käyttö implisoisi sen, koska "expathan" ei ole mikä tahansa "mamu", vaan asiantuntija, joka suhaa ympäri maailmaa usein jopa työnantajan kutsumana kiitos ammattitaitonsa. Ymmärsin, että ap ja täällä elintasonsa laskusta Suomeen muutettuaan puhuvat ihmiset ovat tähän luokkaan kuuluviksi katsottavia. 

Täällä siis puhuvat nyt ns. keskiluokkaiset ihmiset, joilla luultavasti oli tai on täällä Suomessakin työ, jossa työterveydenhuolto kuuluu diiliin tai sellainen odottamassa, jos palaavat. Sellaisista ihmisistä, joilla se "tuntuva tulotason pudotus" tarkoittaa sitä, että Suomessa kuitenkin olisivat hyvätuloisia. Näillä henkilöillä harvemmin on mitään "perussairauksia", koska aivan realistisesti, työelämä on muualla näissä asiantuntijatehtävissä aivan yhtä raskasta kuin Suomessakin, ellei raskaampaa.

Lisäksi, mainitsemasi Ruotsi tuskin on tässä ketjussa useimmin se maa, josta on muutettu tai muuttamassa  takaisin, koska vaikka siellä asiat todellakin ovat monessa suhteessa paremmin kuin meillä (suvussani tosin on myös yksi Ruotsissa syntynyt, n. 50-vuotias, kaksoiskansalaisuuden omaava, korkeakoulutettu ja hyvässä virassa Tukholmassa oleva henkilö, joka esim. hoidattaa hampaansa Suomessa, ilmeisesti tämä on Tukholmassa vanhemmille ihmisille julkisella mahdotonta, ja privaattipuolella vielä paljon kalliimpaa kuin Suomessa), niin ilmasto ei ole selkeästi parempi eikä verotus kepeämpi. Koska ihmiset ovat aika vastentahtoisia kertomaan, missä asuvat tai ovat asuneet, on myö vaikea on kertoa, kuinka terveydenhoito toimisi täällä kommentoivien kohdalla tapauksessa, jossa joku heidän perheestään sairastuisi tai olisi sairastunut vakavasti. Joissain maissa varmasti hoito olisi parempaa kuin Suomessa, varsinkin keskiluokkaiselle ja hyvintoimeentulevalle henkilölle, mutta kaikissa maissa, joista täällä puhutaan, asiaei näin ole. 

Summa summarum, entisenä ulkosuomalaisena ymmärrän erittäin hyvin tänne kirjoittavien mammojen puheet kulttuurishokista. Tämän takia en itsekkään lähtisi enää ulkomaille kuin todella pakottavasta syystä. Mutta oikeasti, mitä tulee yhteiskunnan rakenteisiin ja arjen pyörittämiseen, kaikki ei tässä suhteessa varmasti ole Suomessa huonommin kuin maassa, jossa on asuttu tai asutaan. Monet toki ovat maininneet Suomen matalan byrokratian, mutta sivulauseessa. Ilmeisesti ainakin Suomeen takaisin muuttaneilla aika kultaa muistoja entisestä kotimaasta aivan samoin kuin aikanaan kultasi muistot Suomesta, sitä tappelua, jonka oikeasti saa käydä monessa maassa, jotta pääsisi osalliseksi niistä "Suomea paremmista eduista", ei sitten enää vuosien jälkeen muisteta.

Terveisin ilmeisesti ketjun ainoa kirjoittaja, joka ei ole/jonka mies ei ole ollut ulkomailla töissä hyvin palkatuissa asiantuntijatehtävissä, vaan taviskonttorirottana, ja jonka elintaso itse asiassa nousi Suomeen muuttaessa.

Pitäisköhän tämä keskustelu kuitenkin olla otsikolla "kannattaako pääkaupunkiseudulle muuttaa?". Kuulostaa niin ankealta elämä siellä näin Oulustakin katsottuna. Meillä on täällä töitä ainakin vielä, asuminen huomattavasti halvempaa ja kiva yhteisöllinen ilmapiiri niin naapurustossa kuin työpaikallakin.

Globaalisti katsoen Länsi-Euroopan maat eivät juuri eroa toisistaan. Kaikissa on huiman hyvä olla ja elää (toki yhdessä maassa yksi asia on paremmin ja toisessa toinen). Siinä mielessä on käytännössä aika samantekevää, missä niistä asuu.

Itselleni olennainen kysymys olisi (ja oli se), mihin kieleen ja kulttuuriin haluan lasteni kasvavan. Lapsihan juurtuu sinne, missä elää. Jos hän kasvaa Saksassa, kyllä hänestä tulee saksalainen, vaikka vanhemmat olisivat kuinka suomalaisia.

Minä halusin lapsistani suomalaisia, samoin mieheni. Halusin yhteyden isovanhempiin ja muuhun sukuun säilyvän, halusin heidän osaavan suomea ja tuntevan itsensä suomalaisiksi. Siksi palasimme.

[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 16:52"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 16:47"]

[

Ainakin edellisessä kotimaassani (Espanja) terveydenhuolto oli ilmaista ja lääkäriin pääsi, toisin kuin täällä...Suomestakin menee terveysturisteja Espanjaan. Terveydenhuollon taso on täällä ala-arvoinen jos ei ole työterveyshuoltoa. Terv.huolto toimii kuten PISA tutkimus, esitetään että se toimii hyvin ja hoidetaan pois pahimmat ongelmat. 

[/quote]

Joo Espanjassa on kyllä poikkeuksellisen kelvoton terveydenhoito. Muistetaan suomalaisten turistibussin  kaatuminen kun moni loukkaantuntu joutui makaamaa kelvottomissa espanjalaisissa sairaaloissa vakavasti loukkantuneena. Suomesta piti lennättää hoitajat ja lääkärit Espanjaan jotta edes joku saatiin pelastettua.

[/quote]

Pienenä sivuhuomautuksena, se, että terveydenhuolto on Espanjassa ilmaista potilaalle, ei tarkoita, että se olisi "julkista" edes samassa mielessä kuin Suomessa. Terveydenhuollon järjestäminen on käsittääkseni suurelta osin autonomisten alueiden, eli Suomen läänejä vastaavien hallinnollisten yksikköjen vastuulla. Nämä saavat valtiolta budjetin, jonka puitteissa järjestävät hoidon potilaille. Jopa terveyskeskuspalvelut on ostettu yksityisiltä yrityksiltä, ja suurin osa Espanjan sairaaloista on myös yksityisiä. Se, missä päin Espanjaa sairastuu, ei siis ole ihan täysin merkityksetöntä. Tietyissä sairaanhoitopiireissä meno oli jo Espanjan talouskasvun ollessa suurimmillaan todella jäätävää, koska kaikki ei aina toiminutkaan ostopalvelujen kanssa ollenkaan niinkuin piti. Tiedän tämän, koska olin silloin alalla, jossa olin päivittäin tekemisissä espanjalaisten sairaanhoidon ammattilaisten kanssa. Nyt, kun lääneillä ei yksinkertaisesti ole varaa laittaa rahaa hyvien yksityisten palveluiden ostoon, tilanne on terveydenhuollossa paikoin dramaattinen. Suomen uutisiakin seuraamalla on tullut selväksi, että terveydenhoitohenkilökunnan työttömyysaste on tällä hetkellä Espanjassa korkea, koska töihin ollaan valmiita tulemaan jopa Suomeen (!), joka ei jo ihan ilmaston ja kielen takia todellakaan ole unelmatyöpaikka koulutetuille ulkomaalaisille. 

Ei kannata. Suomi on rutiköyhä maa ja täällä ei ole mitään.

Itsekin asuin vuosia ulkomailla ja vanhempien sairastuessa palasin Suomeen. Olen asunut Suomessa nyt viisi vuotta ja valitettavasti en voi suositella. 

Ajattelin oikeasti että voisimme viihtyä täällä mutta todellisuus on että olen ollut työttömänä ja miehen piti kouluttautua uudestaan. Ulkomaista työkokemusta ei millään tavalla noteerata täällä ja sitä kohtaan ollaan todella ennakkoluuloisia vaikka ihan hyvissä töissä olimme ulkomailla monia vuosia ja kouluttautuneita ihmisiä ollaan. Olen viiden vuoden aikana hakenut yli sataan hommaan, myös hantiihommiin ja oman alani ulkopulella. Yhteen haastatteluun pääsin, en kuitenkaan virkaa saanut. 

Yhteiskunnan eläteiksi emme halua joutua (säästöillä ollaan suurimmaksi osaksi eletty) eli olemme muuttamassa syksyllä takaisin sinne missä asuimme ennen. Tämä on nyt vain oma kokemukseni, mutta miettikää tarkkaan mitkä työllistymismahdollisuutenne täällä ovat ennen kun tulette. Tämä on pieni paikka ja työtilanne monilla aloilla on huono vaikka suomalaista työkokemusta olisikin. Jos olette sairaanhoitajia tai vastaavia töitä kyllä on. Minkäänlaisiin toimistohommiin ette lultavasti pääse.

Tsemppiä valintaan!

Suurkiitokset tästä keskustelusta kaikille.. En ole AP mutta samassa tilanteessa, miettimässä josko muutettais takaisin Suomeen (mies ei ole suomalainen, meillä on kaksi pientä lasta). Tämä auttaa huomattavasti selkeyttämään omaa ajattelua aiheesta. Meille Suomeen muutto on ollut unelmana mutta toisaalta itseäni pelottaakin juuri tässä ketjussa mainittujen asioiden takia. Ikävöin luontoa ja kieltä, ja tietysti sukua ja ystäviä mutta viimeksi siellä lomaillessa tuntui että ihan masennuin ilmapiirin ja ryyppäämiskulttuurin jne takia. Kesät Suomessa ja talvet täällä Euroopassa taitaa ollakin tulevaisuudensuunnitelmana :) Iloista kevättä kaikille! PS. Täälläkin on työttömyyttä ym mutta aina kuitenkin kysyntää suomen/ruotsinkielisille. Jos yhtään on intoa kokeilla asumista muualla niin suosittelen, olen viihtynyt jo 10 vuotta poissa Suomesta.. :)

[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 16:50"]

[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 16:36"]

[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 12:13"]Ei tarvitse ei. Jossain muualla siis tarvitsee, eli on pakko, kuten juuri selitin miksi.

[/quote]

Minä ainakin asun mieluummin maassa, jossa ihmiset osaavat käyttäytyä, vaikka tuo osaaminen johtuisikin siitä että on "pakko" osata. Se kun on ympäristönä miellyttävämpi myös minulle. Pitääkö tämäkin asia oikein rautalangasta vääntää?

[/quote]Se nyt ei ole mikään käytöstapa että alkaa hölöttää jokaiselle vastaantulijalle jotain typeriä juttujaan.

Ja kuten sanottu et löydä väitteillesi tukea mistään muualta kuin omasta harhaisesta  päänupistasi.

[/quote]

Väitteeni saa tukea ihan jo näistä sinun hengentuotteistasi tässä ketjussa. Tarjoat kaikille oikein malliesimerkin suomalaisista ns. "käytöstavoista".

133

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 06:13"]

 

Muista myös, että suomalaiset ovat maailma kroonisimpia valittajia, ja se näkyy siinä, miten julkisesta terveydenhuollosta puhutaan!  Suomessa asuvilla "expateilla" on yleensä paljon parempaa sanottavaa suomalaisesta terveydenhoidosa kuin suomalaisilla itsellään. ;-)  Muista myös, että miehesi ja sinä saatte työterveydenhuollon yksityiseltä puolelta. Lapsille nyt kannattaa ottaa vakuutukset muutenkin.Vakavammat tapaukset hoidetaan kyllä Suomessa pääsääntöisesti julkisella puolella hyvin. 

Onpahan perustelut. Julkisen puolen ylistystä ja heti perään kerrot kuinka työterveyshuollossahan pääset yksityiselle ja lapsille vakuutukset.

Sitten kun olet työpaikassa jossa ei ole työterveyshuoltoa ja omaat perussairauden jonka vuoksi et saa vakuutusta ollenkaan niin sitten lähdetään sinne julkiselle työttömien, lapsien ja eläkeläisten sekaan. Kuukausi on ihan normaalia odottaa käyntiä, jos tulee lähete sairaalaan niin sehän on se jopa 6kk(Ruotsissa 3kk). Sitten erikoistuva lääkäri tai kukalie jonka satut saamaan laittaa sinut magneettiin ja aika esim.2kk päästä. Oho, löytyikin leikkauksella hoidettava vaiva ja eikun hoitojonoon. Siellä voi mennä taas se 6kk eli pahimmillaan ensi käynnistä saat hoitoa vaivaasi vuoden päästä tai myöhemmin.

Jos joku tämmöisen jälkeen vielä kehtaa väittää että on Suomessa mahtava terveydenhuolto niin kannattaa katsoa peiliin.

Eikös vakuutus oteta ulkomaillakin silloin kun ollaan vielä terveitä. Vaikea uskoa että USAssa saat vakuutuksen jos olet kuolemansairas

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 06:27"]

Ystävystyminen sveitsiläisten kanssa ei ollut mahdollista, kaikki ystävämme olivat muita ulkkareita, missä ei tietysti ollut mitään vikaa. Lisäksi viihdyn Suomessa paljon paremmin töissä. Vaikka sanotaan, etteivät suomalaiset ole yhteisöllisiä, se ei pidä paikaansa työelämässä. Nautin siitä, että töissä asioita tehdään yhdessä muiden kanssa ja työkaverit tukevat toisiaan.

[/quote]

Suomessa uusien ystävien saaminen on mielestäni todella vaikeaa aikuisiällä. Kynnys kutsua vieraita kotiin on suuri. Tapaamiset suunnitellaan viikkoja (ellei kuukausia) etukäteen. Meidän kohdalla sosiaalinen elämä "kuoli" useammaksi vuodeksi, kun muutimme pääkaupunkiseudulle ulkomailta. Meillä ei siis ollut siellä juurikaan ystäviä. Jos siis asuinmaassasi ystävyyssuhteet ovat vaikeita, älä kuvittele että täällä on välttämättä yhtään helpompaa. Normisto sanelee sen mitä esim. lapsiperheen kuuluu tehdä ja kenen kanssa.

Itse olemme olleet kohta 7 vuotta takaisin Suomessa. Meille paluu Suomeen on ollut hankala ja emme aio jäädä pidemmäksi aikaa. Lasten päiväkodit ovat olleet positiivista. Koulun erinomaisuudesta en ole niinkään vakuuttunut, paitsi jos lapsellasi on oppimisvaikeuksia. Koulupäivät ovat lyhyitä ja jo 9v (jossain paikoissa 8 v) lapset viettävät iltapäivät yksin. Ilmasto on rankka ja sosiaaliset suhteet "laimeat". Nämä ovat tietysti meidän kokemuksiamme ja jokainen näkee asiat omalla tavallaan. Me lähdemme takaisin "vanhaan maahan" heti kun tilanne sallii.

Tämä nyt on vanha keskustelu, mutta kirjoitan tähän kuitenkin. Itselläni on paluumuutosta nyt aikaa lähes kaksi vuotta ja edelleen päivittäin kadun sitä, että tulimme takaisin (tosin meillä ei lopulta ollut muuta vaihtoehtoa kuin palata). On todella huojentavaa aina lukea muiden paluumuuttajien ajatuksia ja huomata, etten ole ajatuksieni ja tuntemusteni kanssa yksin. Että moni muukin näkee ja kokee Suomen kokemustensa jälkeen erilaisena. Jopa sellaisena, ettei täällä enää viihdy. Toki jokaisella ne tunteet ovat silti omansa ja  moni paluumuuttaja on myös hyvin tyytyväinen ratkaisuunsa. Meillä on ympärillä monia paluumuuttajia ja tuntuu, että heissä on lähinnä niitä, jotka ovat tyytyväisiä ja on ollut tosi vaikea löytää keskustelukumppania, kun tuntemukset ovat niin erilaiset. Ehkä heillä vaikuttaa myös se, että ovat päättäneet itse palata ja ovat myös päättäneet jäädä Suomeen. Silloin sitä on pakkokin löytää ne hyvät puolet ja yrittää olla välittämättä huonoista. Me vain niin haluaisimme lähteä takaisin sinne, mistä tulimme ja siksi sopeutuminen tänne on tosi vaikeaa, koska emme haluaisi olla täällä. Jouduimme jättää paikan, jonne olimme suurella vaivalla rakentaneet kodin, saaneet ystäviä ja ympräillämme oli mukava pieni yhteisö. Ja tulimme tänne, jossa toimintatavat ja tapa olla ja elää on niin erilainen, toki tuttu ennakolta, mutta ei enää se, mitä elämältämme haluaisimme. Suomi ei enää tunnu hyvältä paikalta asua, vaikka totta kai täällä on moni asia hyvin, joskin taloudellinen tilanne kurjistaa kyllä monia asioita. Tunnelma on apea ja pelokas, negatiivisuuteen taipuvainen kansa synkistelee normaalia enemmän. Ei hyvä. Täydellistä paratiisia ei ole missään, mutta jokaisella on ne omat syynsä, miksi missäkin viihtyy ja miksi ei mahdollisesti viihdy Suomessa. Kurjinta on se, että kun muuttaa takaisin, pitäisi tavallaan unohtaa missään koskaan olleensakaan. Älä puhu kokemuksista äläkä missään nimessä odota, että ketään ne ainakaan kiinnostaa. Onneksi saimme lapset kansainväliseen kouluun, jossa paljon lapsia ja perheitä, joilla on samanlaisia kokemuksia, joita voi keskenään jakaa. Olisi aika rankkaa unohtaa viimeiset vuodet elämästään, ikään kuin niitä ei olisi koskaan ollutkaan ja juuri ne kuitenkin vaikuttavat omaan elämään tällä hetkellä kaikista eniten. Oli kyllä etukäteen tiedossa, miten vaikeaa paluumuutto on, miljoona kertaa vaikeampaa kuin sopeutuminen uuteen paikkaan, mutta silti se pääsi yllättämään. Mä sanoisin, että jos hyvistä oloista miettii paluuta Suomeen, niin jättää takaportin auki: mahdollisuuden palata, jos asiat eivät täällä ala sujua. Meillä sitä mahdollisuutta ei valitettavasti ole. Vaihtoehtona olisi lähteä jonnekin ihan muualle, mutta kynnys on melkoisen korkealla, kun on lapsia. Ei heitä viitsi kuitenkaan roudata minne sattuu. Ilman lapsia olisimme jo menneet. 

Talous on kuralla joka paikassa ja YT-neuvotteluita käydään kaikkialla kaikkina aikoina. Ei Suomi ole mikään eristetty saareke tässä maailmassa. Joka maassa on hyvät ja huonot puolensa. Rahan kuluminen ja tuttavaverkoston löytäminen on kiinni itsestä ja ihan siitä omasta asenteesta. Saman kulttuurisokin te kokisitte vaikka muuttaisitte mihin maahan. Suomessa sentään on kieliasia hallussa.