Lue keskustelun säännöt.
5v poika "erakkomainen" hoidossa, pitäisikö huolestua
06.03.2014 |
Meille vanhemmille on talven aikana hoidossa varsinkin ryhmän vetäjä (lastentarhan ope) ottanut useaan otteeseen puheeksi, että pian 5v poikamme ei halua osallistua esim. hoidon "aamupiireihin", joissa lauletaan, jutustellaan, tehdään leikkimielisiä tehtäviä jne ryhmäjuttuja. Poika kuulemma istuu sohvalla, kun muut ovat ringissä lattialla, eivätkä ole pakottaneet osallistumaan. Muutenkin esim. jumppasalissa ei poika jaksaisi oikein seurata muiden mukana vedettyä ohjelmaa, vaan haahuilee alun jälkeen itsekseen kaikkea muuta eli pysyy kyllä tilassa muttei yritäkään osallistua.
Pitäisikö tästä huolestua? Poikaamme olemme yrittäneet kannustaa esim. lasten liikuntaharastuksiin, mutta ne ovat jääneet pariin yritykseen, koska ohjaajan toiminnan mukana meneminen ei vain jaksa kiinnostaa pojua.
Hän tykkää rakennella, rikkoa rakennelmat ja rakentaa jotain uutta. Tutkii elektroniikka lelujen sisällöt, tutkiin koottavien huonekalujen rakennusohjeet, miettiin miten ilmastointiputket kulkee vaikka autohalleissa jne "pikkuinsinöörin" mietteitä. Tuntee jo hyvn kirjaimet, tekee hienosti palapelejä ym. hahmottamiskykyä vaativaa. Ei kuitenkaan esim. itse meinaa millään keksiä tekemistä ja verrattuna pari vuotta nuorempaan pikkusiskoonsa, on poikamme varsin mielikuvitukseton leikkien suhteen. Siinä missä pikkusiskö järjestää synttärijuhlat my little poneille, ei isoveli tee muuta kuin intä aikuista mukaan rakentelemään tms. seuraksi. Harvoin intoutuu oikeaan leikkiin ja usein sille on täytynyt antaa alku.
Emme ole kuitenkaan olleet aiemmin huolissamme. Olemme ajatelleet, että poika on vain teknisesti ajatteleva ja lapsemme ovat yhtä hyviä, mutta erilaisia. Emme ole halunneet pakottaa väkisin johonkin harrastukseen, koska mielestämme harrastuksen pitäisi olla kivaa eikä pakottamalla osallistuttavaa.
Miten teidän muiden vastaavanlaiset lapset? Ovatko he kouluun mennessä oppineet, että välillä pitää tehdä ryhmässä yhdessä samoja juttuja eikä voi sooloilla omiaan vaikka yhteinen juttu ei niin kiinnostaisikaan? Pojalla on hoidossa kavereita ja meillä kotonakin käy leikkikavereita, hän saa synttärikutsuja jne. Mutta ei väin halua osallistua näihin ohjattuihin yhteisjuttuihin. Enteileekö tämä jotain erityishäiriötä tms. tulevaisuudessa?
Emme tosiaan ennen asiasta huolehtineet ennen kuin tuo LTO hoidossa jatkuvasti alkoi asiaa kommentoimaan ja ovat keskenään kuulemma asiaa pohtineet jne. Hyvä asia, että ovat pohtineet ja toki kannustan lasta osallistumaan, mutta nyt on noussut myös huoli...
Kokemuksia kiitos!
Kommentit (33)
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 22:51"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 22:35"]
Meillä 5v tyttö on samanlainen kuin äitinsä eli ei suostu johonkin typerään vain siksi, että sitä tehdään ryhmässä. Ei siis esitä huojuvaa puuta satutunnilla tai tee jotain temppurataa, joka soveltuisi paremmin koirille. Toisaalta tyttö ei mene mukaan kiusaamisiin, joihin monia ajaa ryhmäpaine. Tyttö ei yksinkertaisesti välitä, mitä hänestä ajatellaan niin kauan kuin hän itse kokee tekevänsä oikein. Hänellä on voimakas oikeudentunto, hän paapoo pienempiään ja huomaa, jos joku on yksin ja surullinen.
Siksi en jaksa olla huolestunut siitä, että hän ei suostu mönkimään karhukävelyä siksi, että aikuinen niin käskee tekemään.
[/quote]
Mutta kun tyttösi menee kouluun hänen pitäisi tehdä niitä tylsiä tehtäviä vain siksi, että opettaja käskee. Ei siinä paljon auta, että on hyvä hoivaamaan, jos ei kykene toimimaan ryhmässä ikäistensä kanssa.
[/quote]
Voi kuule, tyttö kykenee tekemään tylsiä tehtäviä jo nyt vihkokaupalla käskyttämättä.Ryhmässä toimiminen ei ole sama asia kuin sokea totteleminen.
Tyttöni tulee hyvin toimeen muiden kanssa, mutta ei suostu tekemään typeryyksiä, oli se käskijä sitten ikätoveri tai LTO. Muutaman kerran lapseni on päiväkodissa sanonut ohjaajalle, että jos aikuinen tekee jutut ensin, hän tekee perässä. Jostain syystä yksikään aikuinen ei ole suostunut matelemaan maassa tai leikkimään, että nuolee varpaitaan. Miksi ei, jos sellainen touhu on kehittävää? Tosin eipä hän suostunut laittamaan sikanaamaria päiväkodin joulujuhlaan vaan totesi, että se on ruma eikä sitä laulaessa tarvita. Hän laittaa naamarin, jos sellainen on kaikilla aikuisilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä vihasin aikoinaan päiväkerhoa, leikkikoulu siihen aikaan. Siellä lähinnä laulettiin ja askarreltiin. Vihasin molempia ja vihaan yhä, koska en ole kätevä käsistäni enkä osaa laulaa. Koulussa oli pakko tehdä molempia, viha kasvoi. Sukat ja muutakin pientä, kunhan ei tarvitse ommella yhteen, osaan neuloa, kun äiti opetti. Koulussa opettaja ei osannut neuvoa niin, että olisin oppinut. Liikuntatunteja inhosin, kun en osannut joukkuepelata, heikkona. Mutta yksilöurheilusta olen aina tykännyt ja mm. hiihtänyt ihan omaksi ilokseni.
Miten olisi esim. tiedekerho? Järjestetään myös 3-4-vuotiaille ja 5-6-vuotiaille.
Tiedekerhot ja muut ovat hyviä ideoita. Ei lapsesi ainakaan miltään tyypilliseltä aspergerilta kuulosta, enkä usko, että teillä on syytä huoleen. Ainoa huolenaihe tässä periaatteessa on se, ettei kukaan vaan lyttää lapsesi itsetuntoa. Hän joutuu vielä monta kertaa tilanteeseen, jossa hän joutuu esittämään huojuvia puita ja tekemään muita järjettömiltä tuntuvia asioita, ja hänet tullaan helposti leimaamaan hankalaksi, jos hän vaatii perusteluja niiden tekemiselle.
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 21:56"]
Tiedekerhot ja muut ovat hyviä ideoita. Ei lapsesi ainakaan miltään tyypilliseltä aspergerilta kuulosta, enkä usko, että teillä on syytä huoleen. Ainoa huolenaihe tässä periaatteessa on se, ettei kukaan vaan lyttää lapsesi itsetuntoa. Hän joutuu vielä monta kertaa tilanteeseen, jossa hän joutuu esittämään huojuvia puita ja tekemään muita järjettömiltä tuntuvia asioita, ja hänet tullaan helposti leimaamaan hankalaksi, jos hän vaatii perusteluja niiden tekemiselle.
[/quote]
Ap tässä.
Joo tiedekerho kuulostaa hyvältä idealta, en tullut ajatelleeksikaan, että tuon ikäisillekin on sellaisia. Pitääkin alkaa googlettaa omalta seudultani. Tietääkö joku, onko jokin yleinen järjestävä taho, esim. kansalaisopisto tms?
Oikeastaan juuri siksi huolestuinkin noista päiväkodista kerrotuista osallistumattomuuksista, että pidän tärkeänä sitä, että osallistuu vaikka ei niin aina kiinnostakaan. Ja ne kaverit on lapselle tärkeitä --> leimataan helposti oudoksi/hankalaksi eikä saakaan kavereita tai opettajat leimaa lapsen hankalaksi eikä saakaan "kunnon" opetusta, koska on häirikkö (poika on hirmu kiltti, joten tuskin siis häiritsee tunteja, mutta jos ei kiinnosta niin ei osallistu).
Pitää seuraavalla neuvolakäynnillä myös ottaa asia puheeksi. Eli olisiko mahdollista päästä johonkin ryhmäterapiaan tms, jossa opetellaan sitä yhdessa tekemistä.
Pojalla siis on nyt hoidossa kavereita eli ei vetäydy todellakaan omiin oloihin tsm. Mutta jos joku homma ei nappaa, niin ei ole suostunut lainkaan osallistumaan ja ovat hoidossa tämän sallineet. Eli jämäkkyyttähän poju kaipaa.
Kiitos taas vastanneille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 20:35"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 22:51"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 22:35"]
Meillä 5v tyttö on samanlainen kuin äitinsä eli ei suostu johonkin typerään vain siksi, että sitä tehdään ryhmässä. Ei siis esitä huojuvaa puuta satutunnilla tai tee jotain temppurataa, joka soveltuisi paremmin koirille. Toisaalta tyttö ei mene mukaan kiusaamisiin, joihin monia ajaa ryhmäpaine. Tyttö ei yksinkertaisesti välitä, mitä hänestä ajatellaan niin kauan kuin hän itse kokee tekevänsä oikein. Hänellä on voimakas oikeudentunto, hän paapoo pienempiään ja huomaa, jos joku on yksin ja surullinen.
Siksi en jaksa olla huolestunut siitä, että hän ei suostu mönkimään karhukävelyä siksi, että aikuinen niin käskee tekemään.
[/quote]
Mutta kun tyttösi menee kouluun hänen pitäisi tehdä niitä tylsiä tehtäviä vain siksi, että opettaja käskee. Ei siinä paljon auta, että on hyvä hoivaamaan, jos ei kykene toimimaan ryhmässä ikäistensä kanssa.
[/quote]
Voi kuule, tyttö kykenee tekemään tylsiä tehtäviä jo nyt vihkokaupalla käskyttämättä.Ryhmässä toimiminen ei ole sama asia kuin sokea totteleminen.
Tyttöni tulee hyvin toimeen muiden kanssa, mutta ei suostu tekemään typeryyksiä, oli se käskijä sitten ikätoveri tai LTO. Muutaman kerran lapseni on päiväkodissa sanonut ohjaajalle, että jos aikuinen tekee jutut ensin, hän tekee perässä. Jostain syystä yksikään aikuinen ei ole suostunut matelemaan maassa tai leikkimään, että nuolee varpaitaan. Miksi ei, jos sellainen touhu on kehittävää? Tosin eipä hän suostunut laittamaan sikanaamaria päiväkodin joulujuhlaan vaan totesi, että se on ruma eikä sitä laulaessa tarvita. Hän laittaa naamarin, jos sellainen on kaikilla aikuisilla.
[/quote]
Tyttösi kuullostaa nenäkkäältä kusipäältä. Perinnöllistä kenties...
Päiväkodeissa yleensä on erityislastentarhanopettaja. Voi olla esim. kunnan yhteinen, joka kiertää useammassa päiväkodissa. Kannattaa ottaa häneen yhteyttä, kysyä hänen kantaansa asiaan. Hän voi tulla ryhmään seuraamaan tilannetta ja keskustella LTO:n kanssa, antaa hänelle toimintavinkkejä lapsesi kanssa ja antaa sinulle ammattilaisen palautteen siitä, onko jotain huolta ja mitä, jos mitään, jatkossa kannattaisi tehdä.
Kyllä minäkin kirjoittamasi perusteella sanoisin, että asperger tai ainakin asperger-piirteinen, mutta älykäs poika. Hyvä olisi puuttua nyt, niin lähtisi koulu vielä sujumaan mallikkaasti.
Poikani päiväkotiryhmässä on yksi tällainen poika. Lapset kyllä ihanasti ottavat hänet mukaan, poikanikin halusi kutsua hänet synttäreilleen. Mutta ei tämä poika synttäreilläkän mihinkään osallistunut: rakenteli legoilla sivussa, kun muut leikkivät aasinhännän kiinnitystä. Eli miten niiden kavereiden kanssa oikeasti menee? Osaako leikkiä tai tehdä jotain muuta yhdessä, jos tulee kavereita kylään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo erityislastentarhanopettajan hyödyntäminen on myös hyvä vinkki. Kiitos siitä. Muistan, että joskus alkusyksystä ryhmässä vieraili tällainen ja olisi saanut tavatakin hänet, mutta tuolloin ei vielä olleet hoitajat ottaneet kanssamme puheeksi tätä asiaa. Pitääkin kysyä asiasta, onko tuo erit.lto tulossa uudelleen.
Tänään tuo poitsumme oli pitkään omassa huoneessa ja alkoi epäilyttää, että miksi on liian hiljaista. Mennessäni katsomaan mitä puuhailee, oli pikku mies löytänyt jostain oman leluhyllynsä kokoamisohjeen (ikea). Hän piirsi sen pohjalta Angry Birdsien rakennelmaa, joka isän olisi pitänyt ohjeiden mukaan puusta rakentaa. Samalla tavalla oli miettinyt puutappien ja ruuvien paikat ym. kuin hyllyohjeessa. :) Pikkusisko vietti samaan aikaan pehmolelujensa kanssa synttärikestejä. Erilaisia ovat, ihania omilla tavoillaan.
ap
Ottakaa nyt kaikki apu, tuki ja kuntoutus vastaan mitä vaan saatte hankittua. Lapsen aivot ovat vielä plastiset ja niiden toimintaan voi vaikuttaa. Teini-iässä alkaa olla jo myöhäistä. Voitte ehkä onnistua lieventämään pahimpia aspergerpiirteiden aiheuttamia oireita, niin että koulu ja loppuelämä sujuu paremmin.
Aspergereilla on paha tapa päättää, etteivät he tarvitse jotakin tietoa tai taitoa elämässään. Silloin tuo tieto tai taito jää oppimatta. Usein me nentit (neurotyypilliset) opettajat kuitenkin tiedämme noiden tietojen ja taitojen olevan välttämättömiä aspergerin suunnittelemalla uralla. Aspergerien on vaikea hahmottaa kokonaisuuksia ja sitä miten asiat liittyvät toisiinsa. Tämä hahmotuksen vaikeus alkaa näkymään ja haittaamaan viimeistään yläkoulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 22:44"]
En ota kantaa muuten, mutta voisi olla hyvä että päiväkodissa alettaisiin kuitenkin totuttaa niihin aamupiireihin ja jumppatuokioiden osallistumiseen. Koulussa ne on sitten pakko, ja voi tulla lapselle aika shokkina jos sitä ennen on aina annettu periksi ja on saanut niistä kieltäytyä.
[/quote]
No jos on älykäs mukula, niin onko se sitten vaikeaa selittää siinä vaiheessa, että tähän asti on menty näin mutta tuolla tehdäänkin eri tavalla? Voihan siihen laittaa perustelut mukaan, vaikka että tähän asti olet ollut niin pieni ettei pidetä tarpeellisena osallistua, mutta nyt tarttee jo osata sekin silloinkin kun ei huvita. Ja että se on osittain koko homman tarkoituskin, ja sitten sopii itse miettiä että milloin se on oikeasti hölmöä ja milloin vain hölmön tuntuista. Ja että jonkin verran sitä aitoa hölmöyttäkin pitää osata sietää, koska se on ehtymätön luonnonvara.
Mutta toisaalta. Ehkä olen jo nähnyt aika paljon vaivaa luodakseni joustavaa kasvatusta molemmin puolin, kasvattajaan ja kasvatettavaan. Meidän poika tulee luonnoltaan olemaan hyvin mahdollisesti samanlainen parin vuoden päästä. Liikuntapiirissä käytiin toissatalvi, mukulaa ei yhtään hotsittanut sellainen piirissä räpeltäminen. Alettiin mennä niin paljon etuajassa kuin paikalle yleensä pääsi, että mukula ehti ainakin vartin touhuttaa omiaan. Olin hiukan tiukkanakin, että sillä ehdolla saat riekkua ensin rauhassa että sitten musiikin soidessa leikitään piirissä eikä juoksennella omiaan. Se onnistui, vaikken silloin ollut kovinkaan toiveikas. Kerran piti lähteä käytävälle miettimään kesken, ja tsemppasi sitten homman loppuun.
Perusteluiden kysyminenkään ei mene överiksi meillä nykyisin, kun selitin että niitäkään ei sovi vaatia ihan koko ajan ja moneen kertaan. Oikeastaan sälli on ihan käsittämättömän inhimillinen ja sosiaalinen jo, vaikka nörttipiirteitä riittää. Musiikki tuntuu auttavan kanssa - se on hänelle kovin tärkeää ja sitä pitää saada soittaa yhdessä ja muille. Bändimiehiä...
Kai se on paras yhdistelmä vanhemmassa, että toisaalta miettii tilannetta eikä kuitenkaan heitä hermojaan. Ja että toisaalta osaa hiukan vaatiakin, ilman että menee periaatteellisuuden puolelle.
Kiitos taas vastailuista.
Me olemme hoitoon sanoneet, että mieluummin voivat pakottaa lapsen osallistumaan näihin yhteisiin juttuihin. Olen sitä mieltä, että ei kaikki tekeminen voi olla kivaa juuri kouluakin ajatellen. Ei sielläkään kaikki tekeminen kiinnosta ja silti homma tulisi hoitaa jotenkin.
Hoidossa on koko talossa mentaliteetti tai kasvatusmetodi tai miksi sitä kutsutaan, että ei ole pakko tehdä. Eli kaikki eivät askartele vaan voi valita leikkimisen tai eivät muovaile vaan voivat leikkiä tai eivät mene johonkin muuhun juttuun mukaan. Eli antavat lapsen valita, jotta kaikilla olisi mieluista puuhaa. Kritisoin tätä jo heti ekana hoitovuotena, koska meille ei tullut esim. askarteluista muita kuin isän ja äitien päivä kortit. Muiden tekeleitä oli seinilla vaikka kuinka paljon, mutta kun ei ollut pakko askarrella. Olen ennen sanonut hoitoon, että laittakaa se osallistumaan niihin aamupiireihin. Mutta enpä minä ole siellä päivän aikana vahtimassa, että lapsi välillä pakotetaan siihen ei niin kiinnostavaan puuhaan. Siksi siis ollaan yritetty kannustaa johonkin ryhmäliikuntaan, mutta kun sielläkään ohjaajat eivät laita lasta ruotuun. Eli kun ne pari harjoituskertaa oltiin vanhemman kanssa, lapsi teki mitä käskettiin ja lopulta ihan kivaa oli. Kun vanhempi ei ole vahtimassa, annetaan periksi.
Kotona on asiasta puhuttu, että tänään osallistu vaikka siihen aamupiiriin, pakko ei ole laulaa tms., mutta istut muiden kanssa yhdessä, mutta jälleen on saanut valita, meneekö sohvalle vai rinkiin, niin sohvan on valinnut.
Eli liikaa annetaan hoidossa lapsen päättää. Mielestäni pitäisi tietyt hommat tehdä kaikkien ja sitten kun on vapaata touhua, saa valita että askarrelllaanko lisää vai tehdäänkö muuta. Sama juttu aamupiiirin tms. kanssa.
Olen samaa mieltä, että ryhmässä toimimis taitoja tulisi olla. Siksi asiasta olen huolestunut ja tännekin kirjoitan. Mutta jotain jämäkkyyttä pitäisi myös hoidossa olla. Kotona tehdään ohjattuna, mitä vanhemmat sanoo. Mennään luistelemaan, askarrellaan yhdessä (tykkää kotona askartelusta), lähdetään uimaan tms. Jos joku ei kiinnosta, mutta perhe on päättänyt mennä, ei siinä mutinat auta ja yleensä on lopulta kivaa ollut. Siksi kotona en näe tuota osallistumattomuus ongelmaa...
Mutta siltikin kaiken sepustuksen jälkeen on ollut huojentavaa lukea, että muitakin tällaisia on ja ihan normilapsia tullut. :)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä luota siihen, että kaikista tulee normilapsia.Tälläkin foorumilla on jatkuvasti aikuisten erakoituneiden tai ryhmätyöhön kykenemättömien vuodatuksia siitä, miten elämä on kurjaa.
Ihan ensimmäisenä vie lapsesi vaikka yksityiselle testattavaksi. Suunnittelette kuntoutussuunnitelman sen mukaan mitä testeissä löytyy.
Veikkaukseni: Korkea äo yhdistettynä asperger piirteisiin.
Työelämässä on sen verran kova kilpailu, etteivät itsekseen jurottavat mörököllit enää pärjää esimerkiksi yliopistoissa, joka ennen oli älykkäille aspergereille sopiva paikka. Sielläkin joutuu istumaan tyhmissä palavereissa ja olemaan suurien ihmisjoukkojen edessä, jos aikoo saada tutkimukselleen rahoitusta.
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 23:07"]
Ihmiset ovat erilaisia eikä erakkomaisuudessa ole tiettyyn rajaan asti mitään pahaa. Haittaa siitä toki on, erityisesti nykyajan yhteiskunnassa, jossa jo alakoululaiselta vaaditaan melkoisia sosiaalisia taitoja ja esiintymisvalmiuksia.
Päiväkodissa ovat syystäkin huolissaan.
On ihan normaalia, että 2-3 v protestoi ohjattua toimintaa, mutta osallistumaton 5-v on harvinaisuus. varsinkin, jos taustalla ei ole mitään neurologista poikkeavuutta.
Kannattaa ottaa päiväkodissa puheeksi, että miten voisivat kannustaa poikaa tulemaan mukaan yhteiseen toimintaan. Kotona voisitte myös puhua asiasta.
Harvempi ihminen saa elämässä tehdä kaiken aikaa sitä mitä koko ajan haluaa. Kuten värkätä autojen parissa.
Lapsen on koulussa osallistuttava kaikkiin aineisiin ja jos lapsen kehitys ei ota harppausta eteenpäin ei hän voi normaaliin opetukseen osallistua olemattomilla ryhmässätoimimistaidoillaan.
Nyt otatte itseänne niskasta kiinni ja yritätte pelastaa poikanne tulevaisuuden.
[/quote]
Mistä päättelet, että ap:n lapselta puuttuvat ryhmässätoimimistaidot? Lapsihan kieltäytyy tekemästä asioita, joita aikuiset ovat keksineet vaatia - asialla ei ole mitään tekemistä ryhmässätoimimistaitojen kanssa vaan sen kanssa, katsooko annetut käskyt järkeviksi.
Aikanaan natsit tappoivat tuhansia juutalaisia osin siksi, että he eivät kyenneet kyseenalaistamaan käskyjä. Ap:n poika kykenee eli onko vika pojassa, joka näkee toiminnan järjettömyyden vai aikuisissa, jotka eivät huomaa, että heidän alkupiirinsä ei oikeastaan ole muuta kuin vallankäytön väline.