Lue keskustelun säännöt.
leikkaanko pitkähkön tukkani vai en? palstan mielipide.
11.11.2020 |
Olen 56-vuotias nainen. Minulla on aina ollut vahva taipuisa tukka, lapsena vaalea, nuorena kullanpunainen, kolmekymppisenä punaruskea. Sitten aloin sitä värjäämään ja sävyttelemään, niin kuin varmaan useimmat siinä iässä. Kolmevuotiaana se ulottui takamukseen, neljävuotiaana leikattiin sotkeentumisen vuoksi, kahdeksan vanhana se oli taas vyötärölle, 11-vuotiaana leikkautin sen lyhyeksi, ja lyhyt se on ollut sen jälkeen kunnes kolmisen vuotta sitten päätin vielä kerran antaa sen kasvaa.
Nyt se on lapaluumittainen, edelleen tuuhea ja taipuisa. Hiustani vaalennetaan säännöllisesti, koska suurin osa hiuksistani on tyvestä aivan valkoista, mutta takaosa on kovinkin tummaa tyvikasvultaan. Vaalennuksen vuoksi hius vaatii vielä enemmän hoitoa kuin pitkä tukka yleensä. Eli käytän hiusnaamioita 1 - 2 kertaa viikossa, kuivan hiuksen shampoota, sekä märkänä hiukseen laitettavia hoitoaineita että hiukseen jätettäviä hoitoaineita. Toki hius tällä kaikella hoitamisella onkin kiiltävä ja hohtava. Sitä ei juurikaan käsitellä, koska se on luonnostaan ihan riittävän taipuisa, ei littaannu eikä rasvoitu.
Mutta aika homma siinä on. Jo peseminen on iso työ. Nuorena pidin hiukseni lyhyenä monista syistä, mutta yksi tärkein oli, että kasvaessaan hius alkoi olla kivulias: raskas pitkä tukka vääntyili esim. nukkuessani, ja kiskoi päänahkaa. Nytkin samanlaista kipua on alkanut tulla (paljon pidemmässä pituudessa kuin nuorena, ehkä hius ei ole enää yhtä raskasta). Lisäksi vaalennettu hius rajoittaa elämääni. Uimahalleissa uiminen on rajoitettua, koska kloorivesi vihertää hiusta. Kesäpaikkamme kaivovesi on rautapitoista, mikä taas lisää keltaisuutta, joten pesuvesi kesämökille pitää kantaa kotoa. Tosiasia on, että ikinä elämässäni en ole tuhtannut näin paljon hiusteni kanssa kuin nyt.
Tuttavat ihastelevat hohtavaa vaaleaa hiuspehkoani ja moittivat minua kun uhkailen hiustenleikkuulla. Miesystäväni mielestä olen upea ja seksikäs ja nuorekas blondi. Ystävättäreni ihastelevat, miten upeita kampauksia hiuksistani saa (no saahan niistä kyllä, jos jaksaa touhuta - oma ratkaisuni on yleensä poninhäntälenksu). Ajattelin leikata koko pään siiliksi ja antaa kasvaa niin laikulliseksi kuin on kasvaakseen (etuosa valkoinen, takaosa näköjään erittäin tumma punaruskea; luultavasti siellä on hopeaakin joukossa).
Mitäs ehdotatte? Olen normaalipainoinen (164 cm, 59 kg) sirorakenteinen ja melko "hento", vaaleaihoinen ja omasta mielestäni kohtalaisen ryppyinen, monen väittämänä nuoren näköinen mutta omasta mielestäni ihan ikäiseni näköinen.
Kommentit (33)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joko leikkaat ja pääset helpolla.
Tai sitten roikut toisten ihasteluissa ja mielipiteissä kiinni ja pidät pitkänä ja kärsit vaivaa hoidosta.
Älä leikkaa, mutta siirry vähitellen tummempiin ja lämpimämpiin sävyihin.
Ala ikina!
Ja vaikka nainen olisi 70 niin pitkia hiuksia ei voita mikaan!
Hiukset ovat naisten kruunu.
Jos haluat pysyä viehättävänä niin jätä pitkät hiukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuommoista pidä kysyä palstalta eikö kavereilta, vaan itseltään. Millaiset hiukset sinä haluat ja mitä olet valmis niiden eteen tekemään?
Äitini on vähän yli 50v ja on lyhkäset hiukset ja sopii hänelle.
Tämä on yksilö kysymys. Miltä näytät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äitini on vähän yli 50v ja on lyhkäset hiukset ja sopii hänelle.
Tämä on yksilö kysymys. Miltä näytät?
Minulla on "luiseva" naama. Suora nenä, omasta mielestäni turhan pitkä. Suurehkot harmaat silmät, säännölliset piirteet, suu kai tavallinen (mieheni mielestä kaunein kohta minusta). Korkeiksi mainitut poskipäät (itse en ihan tiedä mitä se korkeat poskipäät tarkoittaa... mutta ehkä ne on korkeat)
En oikeasti ihan tiedä, siksi kyselen. Itse asiassa olen kyllä kallistumassa leikkaamisen puolelle. Ajattelen, että tässä iässä tämän ulkonäön kanssa vouhottamisen voisi luovuttaa - varsinkin kun aloitin sen vasta muutama vuosi sitten. On ollut imartelevaa saada huomiota "hoikkana blondina". Toisaalta tunnen itseni pelleksi kun olen yli viisikymppinen järkevä ihminen.
Ehkä vaan vedän siiliksi. Mutta kiitos mielipiteistä!
Ap
Leikkaa vain joku 10 centtiä latvoista ja pidä edelleen pitkänä mutta vaikka vain solisluihin asti. Näinhän Sanna Marinkin teki. Pitkät hiukset nuorentavat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vahva ja taipuisa tukka on helpoimmillaan ja parhaimmillaan pitkänä tai ihan lyhyenä. Välimallit ne vasta työläitä on, paitsi jos sietää sen että tukka sitten taipuilee mielensä mukaan eikä pysy millään kampauksella eikä minkään mallisena.
Minulla on vielä pidemmät hiukset kuin sinulla, on aina ollut, enkä kertaakaan ole kokenut niitä nukkuessa kivuliaiksi. Onko sinulla joku erityisherkkä iho?
Ennemmin suosittelisin tuon värjäilyn jättämistä, se herkistää päänahkaa vielä entisestään. Laikukkuus näkyy herkemmin siilissä, pitkissä hiuksissa se häivyttyy kauniimmin.
Myös lyhyt malli saattaisi pukea sinua ihan hyvin. Kannattaa käydä kampaajan kanssa juttelemassa ensin, niin ehdit totutella ajatukseen uudesta hiusmallista ennen kuin leikkautat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvaahan se uudestaan. Olen periinkin otteeseen leikkauttanut paksun, pitkän tukkani lyhyeksi, ja voi vaan sanoa, että vaihtelu virkistää!
Kyllä. Jää vielä paljon hiuksia, vaikka tietyn verran ottaisi pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanu lukee. Kauheen pitkä stoori jostain hiuksista.
Älä vaan siiliksi ainakaan leikkaa! Siili sopii jollekin catwalk mallille korkeintaan. Taviksella poikkeuksetta kamala. Kokeile longbobia tai polkkaa.
Lukematta, et missään nimessä!!!!
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vielä pidemmät hiukset kuin sinulla, on aina ollut, enkä kertaakaan ole kokenut niitä nukkuessa kivuliaiksi. Onko sinulla joku erityisherkkä iho?
Ennemmin suosittelisin tuon värjäilyn jättämistä, se herkistää päänahkaa vielä entisestään. Laikukkuus näkyy herkemmin siilissä, pitkissä hiuksissa se häivyttyy kauniimmin.
Myös lyhyt malli saattaisi pukea sinua ihan hyvin. Kannattaa käydä kampaajan kanssa juttelemassa ensin, niin ehdit totutella ajatukseen uudesta hiusmallista ennen kuin leikkautat.
Ihoni on tosiaan kovin herkkä. Ja hiuslaatuni kuulemma oli raskas nuorena (sanoi kampaaja, joka on myös ystävättäreni), mutta nykyään vaalennettuna ei tietysti paina niin paljon (se värjäämätön tyvikasvu on edelleen raskas).
Värjäilyn jättäminen sillai että vaan jättäisin värjäämisen ja antaisin tukan kasvaa on hankalaa, koska varsinkin takana se tyvikasvu näyttää tosi rumalta. Haluaisin juurikin jättää värjäämisen kokonaan. Kampaaja-ystävättäreni ehdotti, että leikataan pois ja kasvatat sitten uudestaan sen, jos haluat. Sitä mietinkin.
Aloitus oli pitkä etkä ehkä jaksanut sitä lukea, mutta joo, minulla on ollut lyhyt tukka suurimman osan elämääni. Siilikin on ollut pari kertaa. Olen saanut aina kehuja ja ylistyksiä kaikenmoisista olomuodoistani, myös sen siilin kanssa. Ehkä vaan ympäristöni on upeasti valittu, tai sitten olen itse niin upea.
Varasin ajan huomiseksi.
Siili???
Vanhalla naisella? En ole ikinä nähnyt.
Lukematta kyllä.