Haaveissa kolmas lapsi, mutta pelottaa, että se olisi sairas.

Päätä elää elämääsi. Itselleni päätös kolmannesta vahvistui kun äitini kuoli. Elämä on arvokasta. Hanki lapsi jos sitä haluat. Todennäköisesti on terve, mutta sairaidenkin kanssa elämäsi voi olla hyvää.

2 olet aivan oikeassa. Olen tässä teidostanut elämän arvokkuuden myös monesti, hankin jopa kyltin jossa lukee "elämä on lahja". Muuten sairas lapsi ei pelota, vain se, miten jaksaisin häntä hoitaa ja rakastaa. Sillä se olisi raskasta. Toinen lapsemme sairas ja häntä odottaessa tuli niin lähelle kehitysvamma yms pelot, että vieläkin hirvittää..

Tuttu ajatus/pelko. Joskus pitää uskaltaa heittäytyä virran vietäväksi, jos meinaa saavuttaa jotain.

Miksi pelkäät sen olevan sairas? Kysyn, koska itse nuorena esikoisen äitinä en törmännyt tällaiseen pelkoon ennen raskautta. Totta kai raskauden aikana pelkäsi koko ajan että onko vauvalla kaikki hyvin, mutta ennen raskautta en tällaista sillä tavalla pelännyt, ainoastaan tiedostin mahdollisuuden. 

Kuulutko jotenkin riskirymään tms?

Tuttu tunne. Kolmas tehtiin silti. Terve tyttö tuli, mutta olisi sen sairaankin jaksanut, tavalla tai toisella. Lapset ovat aina rikkaus.

Toisella lapsellamme epäiltiin vahvasti olevan down syndrooma. hän on sairas, mutta ei onneksi kovin pahasti..

ap

Itse lähinnä ajattelin, että kaikki ei voi mennä hyvin taas. Ja että kannattaako uhmata kohtaloaan. Jostain sellainen vaan kumpuaa. Toki tieto mahdollisista ongelmista ym. lisääntyy itselläkin, kun seuraa enemmän, on kiinnostunut ja juttelee ihmisten kanssa raskauksista ja lapsista. Tieto siis lisää tuskaa.

http://leostranius.fi/wp-content/uploads/2010/09/Tea-M%C3%A4kip%C3%A4%C3%A4-10-k%C3%A4sky%C3%A4-uudelle-vuosituhannelle.jpg

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 19:15"]

Jaksaisinkohan sitä..

[/quote]Kuinka vanha olet? En ajatellut jaksanko vai en koska halusin lapseni reippaasti yli 40 v. Istukkanäyte otetaan jos haluat mikäli olet 40 vee ja siitäkin näkyy jotain vaikka olisi sen mukaan kaikki ok niin voi olla jotain. Mulla oli istukkanäyte ok ja ajattelin että loput herran haltuun. Kaikki meni hienosti. Kiitos.

Ensimmäisen kohdalla on pakko ottaa riski, jos ylipäänsä haluaa lapsen. Jos vahvasti toivoo tälle sisarusta, niin sen riskin ottaa vielä toisenkin kerran. Sitten jos ja kun on saanut kaksi, tervettä ja ihanaa lasta (ehkä helppoa synnytystäkin), niin väkisin miettii, voiko näin hyvä tuuri käydä vielä kolmannenkin kerran... Se kolmas on jo ikäänkuin bonusta, ilmankin perhe pois jo täydellinen. Näin ainakin itse ajattelin. Nyt odotan kuitenkin kolmatta, rakenneultrassa kaikki hyvin, mutta edelleen jännittää... Ei sairaalloisesti, mutta mietityttää kuitenkin. Ja todellakin arvostan, jos nytkin kaikki sujuu loppuun asti hyvin!