Rakastan lapsia ja olen heidän kanssa tekemisissä mutta en ikimaailmassa hankkisi omia!
Minulla ei vaa mee päähän kellä on nykyään resurssit, tarpeeksi varoja ja jaksamista. Lapsia pitää kasvattaa, pitää saada heidät yhteiskuntaan mukaan.
Oon itse ollut kroonisesti väsynyt ja uupunut kaikkeen, en jaksa jatkuvia vaatimuksia, uudistuksia, kapitalistinen yhteiskunta, pätkätöitä. Pitää olla joku superihminen nykyään.
Miten jotkut oikeasti voivat ajatella lastenteko tässä nykyajassa? Tiedän yhden raskaana olevan tutun jolla on järkyttävä stressi töiden ja coronan vuoksi. Mietin itsekseni että miksi pitää lisäntyä vaikka lapset ovat ihania?
Kommentit (5)
Rakastan omaa lastani mutta en voi sietää muiden lapsia. Toisaalta jos olisin tiennyt, että minulla on perinnöllinen sairaus, olisin varmaan jäänyt lapsettomaksi.
Mä en ymmärrä miksi lapsia vihaavia nykyään ainoastaan lisääntyvät?! Mikä teidän motiivi on?? Lapsituet?
Mä en tykkää lapsista, paitsi omistani.
Ehkä ero on ajatusmaailmassa - näkeekö ihminen että lasi on täysi vai tyhjä? Minä olen luonteeltani sellainen etten hirveästi stressaa. Maailma on pääosin mielestäni ihana paikka - nytkin taivas on Turussa sininen ja aurinko paistaa, miksen tahtoisi näyttää sitä lapsillekin? Maailmassa on nyt korkeampi elintaso ja elinajanodote kuin ikinä ennen. Suomessa ei ole edes luonnonkatastrofeja, sotaa, puutetta yms, vaikka henkistä pahoinvointia onkin. En osaa stressata siitä että menenkö nyt uusimpien kasvatusnormien mukaan, nukutetaanko lapset aina täsmälleen samaan aikaan ja onko sukat saman väriset.
Olen myös ollut elämässä todella onnekas kun olen löytänyt luotettavan puolison jonka kanssa lisääntyä, ja meillä on tukiverkot kunnossa.
Minä taas tein lapsia, vaikken yhtään pidä toisten lapsista. Ehkä nykyaikana en tekisikään.