Lue keskustelun säännöt.
Mitä lapsen ensimmäiseltä tyttö/poikaystävältä pitää kysellä
01.03.2014 |
kun lapsi tuo sen tyttö/poikaystävänsä ensimmäistä kertaa näytille?
On kaiketikin hassu kysymys, mutta ensimmäinen kerta kun meille tuodaan näytille ketään ihastusta.
Oma lapsi oli käynyt ihastuksensa kotona ja kertoi sen jälkeen, että ihastuksen äiti oli kysellyt vaikka mitä..
No mitä minun pitää kysellä?
Kommentit (35)
Parempi kysymys olisi, mitä lapsen tyttö/poikaystävän kanssa voi keskustella kuin se, mitä kysyä. Kyseessä on kahden ihmisen kohtaaminen ja tutustuminen eikä kuulustelu. Kysely kuulostaa vallankäytöltä. Olette kuitenkin tasa-arvoisina ihmisinä tutustumassa toisiinne (vaikka roolit tietysti erilaisia).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.03.2014 klo 02:43"]
No pakkoko sitä nyt ensitapaamisella on niin älyttömästi kyseltävä. Tai edes mitään hiton pullakahveja alkaa järjestämään. Toki paljon riippuu tilanteesta ja nuorista. Itselläni ainakin poikaystävien ensitapaamiset vanhempieni kanssa olivat ihan vaan pikavisiittejä ovella tai pikaisesti oman huoneeni kautta, kun oltiin lähdössä jonnekkin muualle. Olisi ollut todella noloa, jos äitini olisi tullut siihen jotain lässyttämään ja kyselemään vanhempien ammateista tai jotain muuta erittäin epäoleellista.
Sitten kun jo enemmän oltiin yhdessä ja poikaystävä tuli esim. syömään samaan ruokapöytään, niin oli toki jo ihan normaalia että kyseltiin ihan yleisiä mitä nyt ylipäätänsä uusilta ihmisiltä kysellään siinä normi keskustelun lomassa.
[/quote]
Ei kannata kysellä vaan keskustella normaalisti. Kyllä pullakahvit kannattaa kuitenkin keittää. Se on tapa osoittaa, että arvostaa lapsen uutta tyttö/poikaystävää ja ensikohtaamista tämän kanssa. Oli suhde kuinka lyhyt tahansa, on tyttö/poikaystävä tärkeä henkilö lapsen sen hetkisessä elämässä.
[quote author="Vierailija" time="02.03.2014 klo 02:43"]
No pakkoko sitä nyt ensitapaamisella on niin älyttömästi kyseltävä. Tai edes mitään hiton pullakahveja alkaa järjestämään. Toki paljon riippuu tilanteesta ja nuorista. Itselläni ainakin poikaystävien ensitapaamiset vanhempieni kanssa olivat ihan vaan pikavisiittejä ovella tai pikaisesti oman huoneeni kautta, kun oltiin lähdössä jonnekkin muualle. Olisi ollut todella noloa, jos äitini olisi tullut siihen jotain lässyttämään ja kyselemään vanhempien ammateista tai jotain muuta erittäin epäoleellista.
Sitten kun jo enemmän oltiin yhdessä ja poikaystävä tuli esim. syömään samaan ruokapöytään, niin oli toki jo ihan normaalia että kyseltiin ihan yleisiä mitä nyt ylipäätänsä uusilta ihmisiltä kysellään siinä normi keskustelun lomassa.
[/quote]
Ei kannata kysellä vaan keskustella normaalisti. Kyllä pullakahvit kannattaa kuitenkin keittää. Se on tapa osoittaa, että arvostaa lapsen uutta tyttö/poikaystävää ja ensikohtaamista tämän kanssa. Oli suhde kuinka lyhyt tahansa, on tyttö/poikaystävä tärkeä henkilö lapsen sen hetkisessä elämässä.
En mä kyselisi mitään, kyllä ne vanhempien ammatit selviää aikanaan, jos niillä nyt on mitään väliä. Mun mielestäni ei ole. Mut jokainen tavallaan.... Keskustelkaa niitä näitä, vaikkapa säästä, jos muuta et keksi :)
Mä kyselisin ekalla kerralla samoja juttuja kuin kavereiltakin, eli mitä koulua käyt yms. ympäripyöreitä, jos siis en tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitse kysellä mitään, juttelet vaan ihan normaalisti. Muistan vieläkin viikonloppureissun koulukaverin mökille jossa isänsä tivasi minulta vanhempieni työpaikat ym. Oli lähinnä kiusallista.
[quote author="Vierailija" time="02.03.2014 klo 03:02"]
Kuinka moni teini edes tietää mitä vanhempansa tekevät työkseen, jos ammatti ei ole mikään simppeli lääkäri-hoitaja-kirvesmies eikä työasioista kotona puhuta? Itse olin pitkälle aikuinen kun ymmärsin mitkä vanhempieni "toimistotyö"-ammatit todellisuudessa olivat.
[/quote]Sekin kertoo aika paljon tästä teinistä ja hänen perheestään, jos näistä asioista ei ole kotona puhuttu niin, että teinikin ymmärtäisin. Itse olen aina tiennyt tarkkaan vanhempieni toimenkuvan ja kyllä niistä asioista puhuminen on jo ihan kasvatuksellisistakin syistä tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.03.2014 klo 23:10"][quote author="Vierailija" time="01.03.2014 klo 23:03"]
[quote author="Vierailija" time="01.03.2014 klo 22:46"]
[quote author="Vierailija" time="01.03.2014 klo 22:42"]
Mitä haluat tietää?
[/quote]
No en kai minä voi 14- vuotiaalta kysyä että oletko seksiä meinannut harrastaa mun lapsen kanssa?
Tai yleensäkään, mitä vieraalta ihmiseltä voi kysellä? Tupakanpoltosta? Koulumenestyksestä? Asenteesta sääntöihin ja rajoihin? Näitä nyt kuitenkin haluaisin kysyä.
Eihän aikuisetkaan tuollaisia ensikohtaamisellaan toisiltaan kysele.
-ap
[/quote]
No ei todellakaan mitään tollasta. Noihan on "työhaastattelu"-kysymyksiä, ja sä et ole haastattelemassa ketään vaan tutustumassa. Sä et valitse lapsesi poika/tyttöystäää, se on valittu lapsesi toimesta jo. Sä ainoastaan tutustut siihen ihmiseen. Kyselet siis vaikka että millainen perhe sillä on, onko sisaruksia, mitä vanhemmat tekee työkseen? Mitä harrastat --> ja siitä sa hyviä lisäkysymyksiä ja keskustelua yleensäkin jne. Älä mitään asenteita, koulumenestyksiä yms. lähde tenttaamaan. Hyi kamala, jos oman poikaystävän vanhemmat olisi järjestäneet tuollaisen tentin mulle 14-vuotiaana... Kyllä ne asenteet ja se koulumenestyskin sulle aikanaan selviää ihan kyselemättäkin.
[/quote]
Kiitos! Tosiaan ihan uusi asia meille vanhemmillekin. Tiedän, ettei saada pitää tenttiä, mutta ennakko-oletus on että jotain pitää kysellä, muttei hajuakaan mitä.
Vastauksesi selvensi paljon. Kiitos. =))
-ap
[/quote]
Kuka tällaisen ennakko-oletuksen on määrännyt? Miksi on pakko kysellä "jotain"?
Onko normaalit keskustelutaidot ihmisiltä aivan hukassa?!
[quote author="Vierailija" time="02.03.2014 klo 02:29"]
Ihana kuulla että te muutkin kyselisitte perheestä ym. entäs sitten jos käkvisi niin että kihloihin asti mennään mutta tämä kieltää kaiken tiedon, siis että onko isää äitiä siskoa veljiä puhumattakaan heidän ammateista tai missä asuvat. Tämä on tätä päivää. Vastauksia ei ehkä voi saada ollenkaan. Karvaasti olen joutunut tämän kokemaan. Lapsi on halunnut valita tällaisen kihlatun itselleen joka ei puhu eikä pukaha. On sellaiseen umpirakastunut ja kihlannut vaikkei tiedä mistä tämä on kotoisin.
[/quote]
Olisiko käynyt niin, että olet lähestynyt juuri tällaisella hyökkäävällä kyselyasenteella? Oletko kokeillut ihan normaalia kahden tasa-arvoisen ihmisen välistä keskustelua kuulustelun sijaan? Jos tavoitteena on tutustuminen eikä yksipuolinen tiedonsaanti, voi se tietokin siinä sivussa karttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ole kysellyt yhtään mitään. Jutellut toki :-), ja siinä tulee sitten perusjutut esim. opiskelu jne toki esiin.
Omat vanhempani pitivät klassissia kolmannen asteen kuulusteluja ja se oli tosi rasittavaa. Ei minua kiinnosta, mitä uuden poika/tyttöystävän vanhemmat tekevät tms. Merkitystä on vain sillä, millainen henkilö itse on ja ennen kaikkea sillä, miten hän kohtelee minun lastani parisuhteessa.
Pullakahvit olen kyllä tarjonnut, tai yleensä oikeasti ruokaa. Nykyäänkin jo omillaan asuvat lapsetkin tulevat poika/tyttöystävän kanssa pari kertaa kuussa syömään.
[quote author="Vierailija" time="02.03.2014 klo 10:04"]
[quote author="Vierailija" time="02.03.2014 klo 03:02"]
Kuinka moni teini edes tietää mitä vanhempansa tekevät työkseen, jos ammatti ei ole mikään simppeli lääkäri-hoitaja-kirvesmies eikä työasioista kotona puhuta? Itse olin pitkälle aikuinen kun ymmärsin mitkä vanhempieni "toimistotyö"-ammatit todellisuudessa olivat.
[/quote]Sekin kertoo aika paljon tästä teinistä ja hänen perheestään, jos näistä asioista ei ole kotona puhuttu niin, että teinikin ymmärtäisin. Itse olen aina tiennyt tarkkaan vanhempieni toimenkuvan ja kyllä niistä asioista puhuminen on jo ihan kasvatuksellisistakin syistä tärkeää.
[/quote]
On ihan eri asia tietää, mitä vanhempi tekee työkseen kuin tentata vieraalta ihmiseltä ensi tapaamisella, mitä hänen vanhempansa tekevät työkseen.
Minun lapseni eivät aivan varmasti tiedä tarkkaan minun ja puolisoni "toimenkuvaa". Toki tietävät päällisin puolin, mitä me teemme, mutta "tarkka toimenkuva" ei siihen kuulu :) (Tosin ehkä tässä kohtaa olisi hyvä määritellä, mikä oikeastaan on "tarkka" toimenkuvasta puhuttaessa, niin varmistuisi, että puhumme samasta asiasta.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.03.2014 klo 02:29"]
Ihana kuulla että te muutkin kyselisitte perheestä ym. entäs sitten jos käkvisi niin että kihloihin asti mennään mutta tämä kieltää kaiken tiedon, siis että onko isää äitiä siskoa veljiä puhumattakaan heidän ammateista tai missä asuvat. Tämä on tätä päivää. Vastauksia ei ehkä voi saada ollenkaan. Karvaasti olen joutunut tämän kokemaan. Lapsi on halunnut valita tällaisen kihlatun itselleen joka ei puhu eikä pukaha. On sellaiseen umpirakastunut ja kihlannut vaikkei tiedä mistä tämä on kotoisin.
[/quote]
Nyt ilkeästi rohkenisin väittää, että lapsesi tapa toimia johtuu sinun käyttäytymisestäsi. Mitä ihmeen väliä on sillä "onko isää äitiä siskoa veljiä puhumattakaan heidän ammateista tai missä asuvat"? Miten se määrittelee jotenkin lapsesi kihlattua?
Voihan hyvinkin olla myös, että lapsesi tunteekin kihlattunsa läpikotaisin myös tämän asian osalta. Eivät vaan halua sinulle puhua, koska tietävät/tuntevat sinut ja tapasi toimia.
[quote author="Vierailija" time="03.03.2014 klo 12:32"]
[quote author="Vierailija" time="02.03.2014 klo 10:04"]
[quote author="Vierailija" time="02.03.2014 klo 03:02"]
Kuinka moni teini edes tietää mitä vanhempansa tekevät työkseen, jos ammatti ei ole mikään simppeli lääkäri-hoitaja-kirvesmies eikä työasioista kotona puhuta? Itse olin pitkälle aikuinen kun ymmärsin mitkä vanhempieni "toimistotyö"-ammatit todellisuudessa olivat.
[/quote]Sekin kertoo aika paljon tästä teinistä ja hänen perheestään, jos näistä asioista ei ole kotona puhuttu niin, että teinikin ymmärtäisin. Itse olen aina tiennyt tarkkaan vanhempieni toimenkuvan ja kyllä niistä asioista puhuminen on jo ihan kasvatuksellisistakin syistä tärkeää.
[/quote]
On ihan eri asia tietää, mitä vanhempi tekee työkseen kuin tentata vieraalta ihmiseltä ensi tapaamisella, mitä hänen vanhempansa tekevät työkseen.
Minun lapseni eivät aivan varmasti tiedä tarkkaan minun ja puolisoni "toimenkuvaa". Toki tietävät päällisin puolin, mitä me teemme, mutta "tarkka toimenkuva" ei siihen kuulu :) (Tosin ehkä tässä kohtaa olisi hyvä määritellä, mikä oikeastaan on "tarkka" toimenkuvasta puhuttaessa, niin varmistuisi, että puhumme samasta asiasta.)
[/quote]
33:lla on halvat huvit: viihdytän tässä itseäni kuvittelemalla illallispöytäkeskustelua, jossa yhdessä kerrataan isän toimenkuvaan tulleet muutokset :-D. "Lapset, isän toimenkuva muuttuu ensi kuussa." :-D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka haluaa olla minun poika ystävä
Kuinka moni teini edes tietää mitä vanhempansa tekevät työkseen, jos ammatti ei ole mikään simppeli lääkäri-hoitaja-kirvesmies eikä työasioista kotona puhuta? Itse olin pitkälle aikuinen kun ymmärsin mitkä vanhempieni "toimistotyö"-ammatit todellisuudessa olivat.