Lue keskustelun säännöt.
Kannattaako nelikymppisen merkonomin enää hankkia opettajan koulutusta?
01.03.2014 |
Olen merkonomi, joka tehnyt muutaman vuoden koulunkäyntiavustajan työtä. SInä aikana tein usein myös luokanopettajan sijaisuuksia. Sen jälkeen olen ollut nyt liki vuoden työttömänä, mitä nyt olen käynyt tekemässä muutamia sijaisuuksia siinä koulussa, jossa ennen työskentelin. Olen monesti harmitellut, että olen aivan väärällä alalla :(. Koulumaailma taas olisi juuri minua varten.
Merkonomeille ei selvästi ole kysyntää ja mietinkin, että kuinka hankalaa olisi hankkia opettajan papereita näin vanhoilla päivilläni. On tässä kuitenkin 25v työaikaa jäljellä ja eläkeikä tulee varmaan vielä nousemaankin. Onko ensimmäinen ongelma se, etten ole ylioppilas?
Tässä sitä ollaan. Nyt nelikymppisenä mietin, että tässäkö se elämä nyt oli ammatillisesti. Vai voisiko kuitenkin vielä tässä elämässä ehtiä siihen toiseen ammattiin, siihen josta oikeasti nauttisin.
Kommentit (24)
[quote author="Vierailija" time="02.03.2014 klo 18:33"]
Ala-asteellakin on erikseen kieltenopettajat. Ainakin mun lapsella oli stadissa.
[/quote]
Niin. Kielten opettaja on alakoulussakin aina lehtori, luokanopettajat luokanopettajia. Mutta jos luokanopettaja on opiskellut kieltä sen verran, että on suorittanut aineopinnot, voi opettaa myös englantia ja hakea lehtoraattia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.03.2014 klo 18:26"]
itseäni hieman kauhistuttaa, että opeksi ryhdytään ilman lukio-opintoja. Lukio-opinnot ovat yleissivistäviä ja peruskoulupohjalta opeksi ryhtynyt saattaa olla aika pihalla asioista (ammattiopinnot kun eivät anna pahemmin mitään yleissivistystä).
[/quote]
Ja höpönpöpön. Mua ärsyttää nämä lukiouskovaiset. Ihmisellä voi olla paljon parempi yleissivistys kuin keskimääräisellä lukion suorittaneella, jos lukee paljon, seuraa maailman tapahtumia, jne.
Elämänkokemuksellakin on arvonsa ja sekin on osa sivistystä. Koululaitoksemme onkin keskittynyt liikaa akateemisen kirjasivistyksen välittämiseen. AP:n kaltainen, normisysteemin ulkopuolelta tuleva ihminen olisi opettajana arvokas kouluyhteisössä, hän osaisi varmasti katsoa monia asioita eri kantilta kuin tietynlaisesta putkesta valmistuneet perusluokanopettajat.
Paperit vaan vetämään OKL:ään ja alat lukea pääsykokeisiin. Jos aikaa nyt on, niin kasvatustieteiden perusopintoja voi lukea monissa avoimissa yliopistoissa ja monissa muissakin opinahjoissa. Ne hyväksiluetaan suoraan luokanopettajan tutkintoon.
Jos taas haluisit olla aineenope, haet lukemaan sinua kiinnostavaa ainetta ja sitten siihen liittyen auskultoimaan, se kestää vuoden.
Et ole ollenkaan myöhässä! Minäkin aion täydentää tutkintoa luokanopen opinnoilla.
T. enkunope