Akateemiset av-mammat, antakaahan uraohjausta!
Tilanne on tämä: olen ollut kymmenen vuotta pätkätöissä, nyt viimeinenkin pätkä loppuu. Vaihtoehtona on joko hakea uran kannalta ns. alemman tason vakituisia töitä tai laittaa pari vuotta elämästä jatko-opintoihin, jolloin tietenkin tulot putoavat ja elämä on muutenkin epävarmempaa. Tutkinnon suorittamisen jälkeen olen taas huomattavasti paremmassa asemassa hakea sellaisia töitä, joita olen tähän mennessä tehnyt pätkissä ja joissa etenemismahdollisuudet ovat huomattavasti paremmat.
Mitä tekisit minun asemassani?
Kommentit (25)
Täällä yksi, olen juristi ja äitiyslomalla, vauva 6 viikkoa vanha. Minkä ikäinen olet ja mitä olit ajatellut opiskella?
Hakisin sen vakituisen paikan. Sitten kun se on saatu, niin voi ottaa opinto-, virka- tai muuta vapaata. Olen itse akateeminen pätkätyöläinen ja aion edetä elämässäni tällä suunnitelmalla.
Opiskelisin oman alani tutkinnon loppuun. Kyseessä ei siis ole alanvaihto, vaan jo aloitettujen opintojen viimeistely, johon menee arviolta kaksi vuotta. Olen nyt kolmevitonen.
Täällä toinen, jolla tänään ei vielä töitä.
Minuakin kiinnostaisi kuulla, mitä ajattelit opiskella? Muuten kirjoittamastasi asetelmasta sanoisin, että jos vain sunkaan mahdollista, jatkokouluttaudu. Pidemmällä tähtäimellä suurempi etu.
[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 11:16"]
Hakisin sen vakituisen paikan. Sitten kun se on saatu, niin voi ottaa opinto-, virka- tai muuta vapaata. Olen itse akateeminen pätkätyöläinen ja aion edetä elämässäni tällä suunnitelmalla.
[/quote]
Ymmärräthän, että niitä vakituisia paikkoja saa nykypäivänä todella pieni osa työntekijöistä? Sen saamiseen voi tietyillä aloilla mennä koko loppuelämä.
Jos ns. alemman tason vakipaikkoja on helpohko saada, hankkisin ensin sellaisen (taloudellinen varmuus). Aloittaisin kuitenkin ohessa jatko-opintoja, usein ne on suunniteltukin niin, että työssäkäyvä voi ne hoitaa. Vuoden jälkeen ottaisin opintovapaata, jolloin saat aikuiskoulutusrahan. Sen jälkeenkin olisi edes joku paikka, johon palata töihin opintovapaalta ja hakea sitä "oikeaa" vakipaikkaa. Työssä olessa uuden duunin hakeminen on niin paljon mukavampaa & stressittömämpää kuin vastavalmistuneena työttömänä.
Omalla alallani työtilanne on sellainen, että näitä unelmapaikkoja tulee eteen niiin harvoin että työllistyminen jatko-opintojen jälkeenkin olisi epävarmaa.
[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 11:17"]
Opiskelisin oman alani tutkinnon loppuun. Kyseessä ei siis ole alanvaihto, vaan jo aloitettujen opintojen viimeistely, johon menee arviolta kaksi vuotta. Olen nyt kolmevitonen.
[/quote]
Tämä oli siis ap:n viesti!
[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 11:20"][quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 11:16"]
Hakisin sen vakituisen paikan. Sitten kun se on saatu, niin voi ottaa opinto-, virka- tai muuta vapaata. Olen itse akateeminen pätkätyöläinen ja aion edetä elämässäni tällä suunnitelmalla.
[/quote]
Ymmärräthän, että niitä vakituisia paikkoja saa nykypäivänä todella pieni osa työntekijöistä? Sen saamiseen voi tietyillä aloilla mennä koko loppuelämä.
[/quote] Tiedän, että näin tapahtuu, mutta en oikeastaan ymmärrä sitä. Akateemiselta pätkätyöntekijältä saatetaan odottaa hurjaa panostusta työssä ja työnantaja palkitsee parin kuukauden sopimuksilla. Olen nähnyt tätä jo niin pitkään, että olen valmis alempaan tehtävään, jos sopimus on toistaiseksi.
Aloitetut opinnot loppuun. Onko siis kysymys maisterinpapereista vai todellakin jatko-opinnoista?
No siinä tapauksessa ehdottomasti viimeistele jo aloitetut opinnot jos se mahdollistaa paremmat duunit ja tulotason tulevaisuudessa. Sulla on parhaat työvuodet vielä edessä... t.3
Jatko-opintojakin on monenlaisia. Ystäväni aloitti väitöskirjatyön jo työssä ollessaan ja puursi sitä luonnollisesti myös usealla opintovapaalla. Tohtorin tutkinto tuli ja meni, eikä parantanut ystäväni menestystä työmarkkinoilla mitenkään. Päin vastoin, moni työnantaja karsasti "tutkijankoulutuksen" saanutta, jos työtehtävät eivät liitttyneet suoraan väitöskirjan aiheeseen. Liian korkealle on joskus turha kouluttautua. Tämä riippuu paljon alasta.
Itse hakisin sinuna vakipaikan sellaisesta yrityksestä, joka on "unelmiesi työnantaja". Siellä sitten pyrkisin etenemään kaikin tavoin hankkien tähän nimenomaiseen yritykseen ja omaan työhön liittyvää täydennyskoulutusta. Kun saa jalan ovenväliin hyvään yritykseen usein se urakin etenee, koska yrityskin haluaa kasvattaa vastuullisempiin tehtäviin omaa väkeä yleensä mieluummin kuin palkata ulkopuolisia. Niin se vaan menee.
[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 11:22"]
Jos ns. alemman tason vakipaikkoja on helpohko saada, hankkisin ensin sellaisen (taloudellinen varmuus). Aloittaisin kuitenkin ohessa jatko-opintoja, usein ne on suunniteltukin niin, että työssäkäyvä voi ne hoitaa. Vuoden jälkeen ottaisin opintovapaata, jolloin saat aikuiskoulutusrahan. Sen jälkeenkin olisi edes joku paikka, johon palata töihin opintovapaalta ja hakea sitä "oikeaa" vakipaikkaa. Työssä olessa uuden duunin hakeminen on niin paljon mukavampaa & stressittömämpää kuin vastavalmistuneena työttömänä.
Omalla alallani työtilanne on sellainen, että näitä unelmapaikkoja tulee eteen niiin harvoin että työllistyminen jatko-opintojen jälkeenkin olisi epävarmaa.
[/quote]
En jaksa enkä ehdi tehdä jatko-opintoja etenkään uuden työn ohella, sen olen huomannut nyt nyksyisiä pätkiä tehdessäni. Myös näistä alemman tason vakipaikoista on kova kilpailu, joten paikan saaminen ei tietenkään ole millään tavalla varmaa. Toki jos onni potkaisee, niin vakipaikan voi tietenkin saada ja sitten muutaman huoden jälkeen hakea virkavapaata opiskeluun, jos sitä myönnetään. Jatkotutkinnon suoritettuani olen vahvoilla hakemaan näitä ns. parempia töitä, koska minulla on niistä jo usean vuoden kokemus ja hyvät meriitit. Puuttuu vain se tutkinto, jolla ne vakiduunit aukeaa... AP
[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 11:26"]
Aloitetut opinnot loppuun. Onko siis kysymys maisterinpapereista vai todellakin jatko-opinnoista?
[/quote]
Maisterinpaperit on jo, nyt on kyse jatko-opinnoista. AP
[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 11:28"]
[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 11:22"]
Jos ns. alemman tason vakipaikkoja on helpohko saada, hankkisin ensin sellaisen (taloudellinen varmuus). Aloittaisin kuitenkin ohessa jatko-opintoja, usein ne on suunniteltukin niin, että työssäkäyvä voi ne hoitaa. Vuoden jälkeen ottaisin opintovapaata, jolloin saat aikuiskoulutusrahan. Sen jälkeenkin olisi edes joku paikka, johon palata töihin opintovapaalta ja hakea sitä "oikeaa" vakipaikkaa. Työssä olessa uuden duunin hakeminen on niin paljon mukavampaa & stressittömämpää kuin vastavalmistuneena työttömänä.
Omalla alallani työtilanne on sellainen, että näitä unelmapaikkoja tulee eteen niiin harvoin että työllistyminen jatko-opintojen jälkeenkin olisi epävarmaa.
[/quote]
En jaksa enkä ehdi tehdä jatko-opintoja etenkään uuden työn ohella, sen olen huomannut nyt nyksyisiä pätkiä tehdessäni. Myös näistä alemman tason vakipaikoista on kova kilpailu, joten paikan saaminen ei tietenkään ole millään tavalla varmaa. Toki jos onni potkaisee, niin vakipaikan voi tietenkin saada ja sitten muutaman huoden jälkeen hakea virkavapaata opiskeluun, jos sitä myönnetään. Jatkotutkinnon suoritettuani olen vahvoilla hakemaan näitä ns. parempia töitä, koska minulla on niistä jo usean vuoden kokemus ja hyvät meriitit. Puuttuu vain se tutkinto, jolla ne vakiduunit aukeaa... AP
[/quote]
En ymmärrä - oletko siis dropout eli jättänyt opinnot kesken vai onko nää "jatko-opinnot" aidosti toiseen tutkintoon tähtääviä esim. AMK -> YAMK tyyppiset. Jos olet dropout niin ehdottomasti suoritat opinnot. Näitä "gradua vaille valmiita" on työmarkkinoilla ihan liikaa. Ja monella alalla kandin papereilla ei tee mitään kun valtaosa tekee maisterin saman tien.
[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 11:30"]
[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 11:26"]
Aloitetut opinnot loppuun. Onko siis kysymys maisterinpapereista vai todellakin jatko-opinnoista?
[/quote]
Maisterinpaperit on jo, nyt on kyse jatko-opinnoista. AP
[/quote]
Oletko varma, että väitöskirjasta on todellista hyötyä? Jos ET työskentele yliopistolla, niin menee todennäköisesti hukkaan. Jos haluat yliopiston lehtoriksi tms. niin sitten tietysti edellytys, että väittelet.
Jatko-opsikelijaksi vaan jos haluat töihin, jossa tohtorin tutkintoa oikeasti tarvitaan!! Olen nähnyt liian monta tapausta, jossa lähdetään jatko-opiskelijaksi kun ei muutakaan ole ja proffa pyytää. Sitten neljän (tai useamman)vuoden pöästä ollaankin litissä, kun ei enää kelpaa maisterin töihin, eikä ole riittävästi innostunut ja meritoitunut akateemiselle uralle. Sitten päädytään yliopistolle tukitehtäviin tai etsitään töitä todella pitkän kaavan mukaan pätkätöistä aloittaen. Kun taas ne maisterikaverit, jotka ehkä joutuivat etsimään töitä aluksi vähän kauemmin ovat jo löytäneet vakihommansa työmarkkinoilta. Ja ne ovatkin yleensä aika paljon parempia töitä ja paremmin palkattuja kuin mihin tämä tuore tohtori pääsee.
tämä ei välttämättä päde kaikilla aloilla, mutta ainakin luonnontieteellisellä puolella hyvin yleistä! Eli olet oikeilla jäljillä kun mietit vähän pidemmälle kuin vain ensi vuotta ajatellen. Ja jos päädyt jatko-opiskelijaksi, niin pidä silmät auki koko ajan musta töistä ja lähde Heti kun vaan tulee sopiva tilaisuus! hyvä työ on paljon tärkeämpi kuin silinterihattu kaapissa pölyttymässä.
[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 11:31"]
[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 11:30"]
[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 11:26"]
Aloitetut opinnot loppuun. Onko siis kysymys maisterinpapereista vai todellakin jatko-opinnoista?
[/quote]
Maisterinpaperit on jo, nyt on kyse jatko-opinnoista. AP
[/quote]
Oletko varma, että väitöskirjasta on todellista hyötyä? Jos ET työskentele yliopistolla, niin menee todennäköisesti hukkaan. Jos haluat yliopiston lehtoriksi tms. niin sitten tietysti edellytys, että väittelet.
[/quote]
Olen tähän mennessä työskennellyt tehtävässä, jonka vakinaistaminen vaatii väitöskirjaa. Millaisetkohan mahdollisuudet minulla edes on työllistyä yliopiston ulkopuolelle, kun työkokemusta on vain näistä piireistä. Tämä ns. alemman tason vakipaikkain on "yliopistovirka", mutta ei edellytä väikkäriä. AP
[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 11:36"]
Olen tähän mennessä työskennellyt tehtävässä, jonka vakinaistaminen vaatii väitöskirjaa. Millaisetkohan mahdollisuudet minulla edes on työllistyä yliopiston ulkopuolelle, kun työkokemusta on vain näistä piireistä. Tämä ns. alemman tason vakipaikkain on "yliopistovirka", mutta ei edellytä väikkäriä. AP
[/quote]
Kiitos selvennyksistä. Olisi ollut helpompi neuvoa, jos olisit heti kertonut yksityiskohtaisemmin :-).
Jos aiot jäädä korkeakoulumaailmaan, niin kannattaa varmasti tehdä se väitös. Yliopistonlehtorin sijaisuuksiahan voi tehdä ilman väikkäriä, mutta vakiduuniin tohtorin tutkinto on edellytys. Virkojahan ei enää ole lainkaan :-).
Yliopistolla suhtaudutaan aina hyvin myönteisesti työntekijöiden väitöstyöhön eli saat siinä alemmassa vakiduunissakin kyllä helposti opintovapaata. Mutta työympäristönä yliopistonkin muuttuu kaiken aikaa, enkä kyllä sinuna jättäytyisi täysin tyhjän päällekään. Voit myös vakiduunissa yrittää puhua itsellesi osa-aikaista työsopimusta niin saat sen tutkimuksesi tehtyä. Joillain laitoksilla tutkimuksen tekeminen työaikanakin onnistuu, jos tutkimus liittyy vaikka meneillään olevaan opetustyöhön. Tohtorin tutkinnosta ei yliopistolla ole kuin hyötyä, vaikka tekisi töitä myöhemmin hallinnossakin.
Itse hakisin sinuna A) vakiduunin + opintovapaata sen puitteissa (ja mahdollisuuksien mukaan tekisin lyhennettyä työaikaa) tai B) tutkijakoulu väitöksen tekemiseen (=yleensä hyvä työllistyminen sen jälkeen omassa talossa).
T: toinen yliopistolainen
No heikot, kun sinulla ei ole kokemusta mistään todellisesta. Pahimmassa tapauksessa tohtorinpaperit vain kääntyy viimeiseksi todisteeksi siitä, että olet elämästä vieraantunut eli kyllä pyrkisin kysin hampain nyt työllistymään oikeisiin töihin.
Ehkä kaikki uramammat on töissä, kun kukaan ei vastaa?