Miksi ihmiset, jotka eivät kykene pitämään huolta lapsistaan, tekevät lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On paljon mt-ongelmaisia, huonotuloisia ym. jotka eivät tee lapsia nimenomaan em. syistä. Esimerkiksi yksi tuttuni on alkoholistiperheestä, hänellä on ahdistusta ym. eikä pysty oikein käymään töissä. Epäreiluahan se on, ja tavallaan pessimististä, että ajattelee, että kirous vaan toistuisi eri muodossa. Mutta tällaisia ihmisiä on paljon, ulkopuolelle näyttävät ehkä veloilta ja saavat vielä paskaa niskaan nuoruuden pitkittämisestä.

Sitten tiedän sellaisia, jotka ovat yhden lapsen tehneet ja antaneet sijoitukseen. Ja sellaisia tiedän pari, joissa toinen vanhempi alkoholisoitui ja antoi huoltajuuden suosiolla toiselle. Eli siinäkin "oikein"

Siihen on monta syytä, miksi joku tekee lapsia vaikka ei pysty huolehtimaan. En lähde selittämään tarkasti monia, koska aloitus on niin vihamielinen. Yksi minkä nyt nostan esille on yksinkertaisesti se, että asiat olivat hyvin vielä silloin, kun lapsi/lapset olivat tulollaan. Ei ollut mitään syytä olettaa, että ne lähtisivät menemään huonosti.

Siis alkuun tarkennus, epäreilua, että oma lapsuus ja mielenterveys on tuhottu omien vanhempien taholta ja sen takia ei voi antaa itsensä tehdä lapsia. Mutta monet oikeasti ajattelee sitä tulevien, olemattomien lasten parasta enemmän kuin itseään ja tällasestakin syystä johtuva lapsettomuus voi olla kipeää.

Mulla just tuo tilanne. En tiedä normaalista perhe-elämästä mitään ja mun lapsuus oli pelkkää heitteillejättöä. Nyt aikuisenahan mun sitten äidin mieliksi olisi pitänyt pärjätä hyvin vaikka mitään normaalin elämän eväitä ei koskaan annettu eikä edes terveydestä huolehdittu. En ole siitä johtuvien monien asioiden takia koskaan ollut työkykyinen enkä siksi voi tehdä lapsia ja saada omaa perhettäkään koskaan.

Monesti varsinkin päihdeongelmaisilla niitä lapsia ei tarkoituksella hankitakaan, ne vaan tulee. Ja jotkut mielenterveysongelmaiset saattavat harhoissaan kuvitella lapsen tuovan elämäänsä jotain tarkoitusta. Mutta se on vähän sama kuin usein parisuhteidenkin kanssa, että ne omat henkisen puolen ongelmat vain pahenee entisestään.

Aika mustavalkoista ajattelua keskiluokkaisesta kuplasta. Elämässä voi tulla vastaan kaikenlaista, tahdosta riippumatonta murhetta ja vastoinkäymistä.

Vierailija kirjoitti:

On paljon mt-ongelmaisia, huonotuloisia ym. jotka eivät tee lapsia nimenomaan em. syistä. Esimerkiksi yksi tuttuni on alkoholistiperheestä, hänellä on ahdistusta ym. eikä pysty oikein käymään töissä. Epäreiluahan se on, ja tavallaan pessimististä, että ajattelee, että kirous vaan toistuisi eri muodossa. Mutta tällaisia ihmisiä on paljon, ulkopuolelle näyttävät ehkä veloilta ja saavat vielä paskaa niskaan nuoruuden pitkittämisestä.

.

Vähän ohis mutta itse en just tästä syystä tee lapsia. Perheessäni ei ollut kasvaessani mitn vikaa, vanhemmat ei ryypänneet tms.  Mutta oma mielenterveyteni kuitenkin on nykyisin niin rappiolla niin vaikka lapsia todella paljon haluaisin tiedän ettei oma jaksamiseni riittäisi.

Sitten on näitä, jotka tekevät ihan liikaa lapsia omiin resursseihin nähden. Yksi tuttu tekee tätä ja heillä on 4-vuotiaat olleet vielä vaipoissa kun ei jakseta opettaa potalle, vanhempia lapsia ei tueta koulunkäynnissä/auteta läksyissä jne. Nyt on kuudes lapsi tulossa.

Ei välitetä/jakseta/osata/haluta käyttää ehkäisyä. Lapsesta saa rahaa enemmän sossusta. Jaetaan persettä ympäriinsä välittämättä itsestä ja omasta hyvinvoinnista. Vasta kun kunnioittaa itseä ja omaa ihmisarvoa, voi ottaa vastuun toisesta eli lapsesta. Moni on myös liian hyväuskoinen, että itsekäs paska kumppani jotenkin muuttuisi lapsen myötä paremmaksi, ei muutu. Osalla tulee epätoivo iän myötä ja halu tehdä lapsi liian epätoivoisesti jne.

Joskus joku käsittelemätön trauma voi laueta esim. synnytyksen jälkeen ja voimat hiipuu.

Mulle kävi kolmannen lapsen jälkeen niin ja syyllistin itseäni tästä ihan hirveästi. Hain apua ja toivuin onneksi.

Sehän on biologinen tarve. Siis lisääntyminen. Kaikki elolliset pyrkivät lisääntymään. Jos ei yläpäässä kapasiteetti riitä pohtimaan, onko järkeä lisääntyä tai onko minusta hoitamaan lapsia, niin sitten sitä kai vaan pukerretaan lapsia ulos, koska luonto "käskee" tehdä niin. Vain älykäs ihminen on kyvykäs harkitsemaan tuota asiaa.

Hetkonen palstalla, jossa on vuostolkulla huudettu ja ragettu, kuinka itsekkäitä ihmiset on, kun eivät tee lapsia, raskaudenkesleyttämisestä puhumattakaan.

On joku oikeesti havahtunut siihen, että onko kaikilla syytä lisääntyä ja yläpeukkuja melkoinen määrä. Mitä tapahtuu?

Eikö lapsia tekeviä pitäisi ylistää? Lapsen saaminen ei ole itsestään selvyys, mutta ehdottaako ap, että jos suvussa erinäisiä mt ongelmia, joita ei välttis vielä raskauden aikana ole olisi syytä harkita aborttia?

Tai jos perheessä 2 lasta ja kaikki "hyvin", pitäisi tarkkaan harkita ja ennustaa tulevaisuutta, et hei, ei me sitä kolmatta pentuu si jakseta?

Ajatellaan, että lapsia kuuluu tehdä? Tai niitä painostetaan tekemään sukulaisten taholta? Sitten on niitä, jotka uskovat lapsen korjaavan kaiken, sitten tehdään lisää, kosta tarvitseehan se lapsi kavereita. 

Vierailija kirjoitti:

Niinpä.   Henkiset, sosiaaliset ja taloudelliset asiat pitäisi olla tasapainossa ennenkuin alkaa suunnittelemaaan uusien ihmisten maailmaan saattamista. 

Useimmat raskaudet eivät, ole suunniteltuja. Pitäisikö jokainen ei tarkkaan suunniteltu raskaus abortoida? No jos syntyvyys on nyt alhainen, voi pojat eipä taitais kohota.

Ajatus on kiva, tuntee itsensä aikuiseksi, on niin kova vauvakuume.

Synnyin itse tällaisten oletusten johdosta.

Vierailija kirjoitti:

Aivan varmaan aloituksesta näkee, että halveksin noita aikuisia. Mutta koska tällainen perhe on nyt paljastunut tuttavapiiristä, niin haluaisin myös ymmärtää, että miksi ne lapset on alunperin ylipäätään tehty. Mikä idea siinä on ollut ja mikä tavoite tai ajatus? Luultavasti ei tietenkään mitään ajatusta, mutta eivät ne lapset tyhjästä synny.

Ap

Mun väkivaltainen, mielisairas äitini vastasi kerran kun kysyin, miksi hankki mut kun ei selvästi halunnut. "Jotta aika kuluisi nopeammin".

Kysyin pari vuotta myöhemmin, niin vastaus oli "no jotta omistaisin tässä maailmassa jotakin omaa!"

Omistaa kyllä mökin hienolta paikalta, mutta se ei ilmeisesti ollut tarpeeksi omistusta...