Kyllä kotiäidin elämä osaa olla joskus tylsää!
Oikein vituttaa kun ei oo mitään tekemistä. Laiska töitään luettelee juu, mutta oon tänään pessyt pyykkiä, siivonnut, tehnyt ruuan. Nyt sitä vaan löhötään ja tylsistytään. Kyläänkään en viitsi lähteä kun kamut on vasta päässeet töistä ja osa tietty vielä on töissä.
Tää on maailman iiseintä hommaa. Syksyllä töihin ja sit ei ainakaan päivät enää matele..jippiajei!
Kommentit (25)
No miksi ihmeessä ette sitten tee mitään itsellenne mieluisia asioita?
Olen ollut jo yli vuoden kotona ja yhtä ainuttakaan tylsää päivää ei ole ollut. Toki lapsiakin on jo neljä, mutta kolme isompaa ovat päivät koulussa. Väilillä tuntuu, että tunteja ei ole tarpeeksi vuorokaudessa, että ehtisi tehdä kaiken mitä pitäisi/haluaisin.
Minustakin kotiäitipäivät olivat pitkiä ja tylsiä, vaikka meillä oli aktiivinen ystäväpiiri. Näimme lähes päivittäin toisiamme, laitoimme ruokaa yhdessä, kävimme puistoissa jne.
Mutta näin jälkeenpäin nuo tylsät kotiäitipäivät olivat kuitenkin elämässä tärkeää ja hienoa aikaa.
On mielenköyhyyttä valittaa kotiäitinä olon tylsyydestä.
[quote author="Vierailija" time="24.02.2014 klo 17:17"]
On mielenköyhyyttä valittaa kotiäitinä olon tylsyydestä.
[/quote]
Rutiinit on pikkulasten kanssa tärkeitä. Jos niitä noudattaa tunnollisesti niin välillä se on tylsää. Ei siinä aina ehdi järjestää itselle mukavaa puuhastelua, joka ilahduttaisi omaa mieltä. Kun lasten tarpeet menevät edelle.
Tule tänne siivoamaan! Meiltä ei lopu hommat kesken.
mun mielestä tylsyys nimenomaan ei ole iisiä, vaan se juuri tekee siitä kotiäidin hommasta niin kamalaa: tylsyys ja tappavan tylsät rutiinihommelit, lasten älämölö, aikuisseuranpuute ja ennen kaikkea: sen tappavan näennäisen tekemättömyyden keskellä on oltava jatkuvasti valppaana, ainakin alle 5-vuotiaden kanssa, koska ne keksii mitä tahansa, jos erehdyt missään koskaan kääntämään niille selkäsi.
Töissä ja opinnoissa on iisimpäää, kun joku toinen antaa valmiiksi ne haasteet ja puuhat, päivät kuluu eri tavalla helposti ja useimmiten vessassa käynti tai puhelimeen vastaaminen ei aiheuta kenenkään tukehtumista pikkuleegoon... Ja voit kävellä lounasravintolaan ilman että taapero vierellä meinaa ryntäillä uudella potkupyörällään autotielle...
kyllä mä veikkaan ap, että sunkin elämästä tulee taas "iisimpää" kun siinä on muutakin kuin nuo luettelemasi ruuat ja tiskit...on henkisesti ihan kammoa olla kirjaimellisesti tiskirätti.
Töitä ehtii tehdä koko lopun ikänsä. Minä rakastan päiviä (tylsiäkin) kotona. Töissä painettiin palaverista toiseen tukka putkella, oltiin tärkeitä ja tehokkaita. Kotona on ihana hoitaa lapsia, seurustella heidän kanssaan, ihmetellä maailman menoa, leipoa, retkeillä, lukea satuja uudestaan ja uudestaan pienten pönätessä tukkaani, joka ei ole enää putkella vaan 100 %:sti tässä ja nyt. Ihmiset nyt vaan ovat erilaisia, elämä on tässä eikä muualla.
Onneksi olen aina ollut itseohjautuva, niin ei ollut kotonakaan tylsää. Ja saa vetää herneet nenään
[quote author="Vierailija" time="24.02.2014 klo 18:59"]
Onneksi olen aina ollut itseohjautuva, niin ei ollut kotonakaan tylsää. Ja saa vetää herneet nenään
[/quote] Jaa meillekin toki tylsyydentappovinkkisi.
opiskelen tässä itse samalla paria avoimen yliopiston kurssia
Kotona voi tehdä etätöitä tai opiskella. Ei mulla mitään tylsää ollut, sillä aikansa voi käyttää hyödyllisestikin. Ruuat voi valmistaa itse, samoin leivät ja pullat. Kesällä voi pitää kasvihuonetta ja kasvimaata ja sitten valmistaa kaikkea sadon antimista.
Toki tylsistyisin itsekin, jos päivän lonas olisi vaihdellen einesmaksalaatikkoa tai pakastepitsaa. Tai ainoa sivistyksen lähde Seiskan lukeminen.
Mutta kaikilla ei jää aikaa kotiäitinä mihinkään omiin huvituksiin, eivätkä kaikki saa kotiaskareista kiksejä. Hyvä, että osa saa.
Hyviä vinkkejä kuitenkin heille, joille nuo ovat mieleisiä puuhasteluja.
Ja 2 v. lapsesi istuu rauhallisesti sohvalla ja lukee kirjaa tai kokoaa 1000 palan palapeliä..?
[quote author="Vierailija" time="24.02.2014 klo 19:03"]
opiskelen tässä itse samalla paria avoimen yliopiston kurssia
[/quote]
Vai että opiskelemaan? Kiitos mutta ei kiitos. Enää ei ole tylsää, meni jo, Se oli Se hetki.
Vai että opiskelemaan? Kiitos mutta ei kiitos. Enää ei ole tylsää, meni jo, Se oli Se hetki.
Oikein hyvin voi opiskella 2-vuotiaan hoidon ohessa. Ja siinä pyörii pari vanhempaa lasta mukana lisäksi.
Sama täällä...
päivät toistaa toisiaan, kaikki on pelkkää syöttämistä ja siivoamista.
lopun aikaa leikkii legoilla ja juo kahvia, pysyäkseen hereillä.
sitten kunmies tulee kotiin ja sitten on kolmas lapsi vielä kiukuttelemassa..