Uskotko väitteeseen ”meissä kaikissa on myös pimeä puolemme”?
Itse en ainakaan ole tällaista puolta löytänyt tai sitten en edes tiedä mitä se tarkoittaa?
Kommentit (61)
Kyllä ja ei.
Varmaan 80% vetäisisi sodassa liipasimesta, jos se olisi vihollinen tai sinä.
Zinc
Tietysti on. Vai väittääkö joku tosissaan olevansa hyvyyden ruumiillistuma?
Uskon kyllä, uskon myös ettei kukaan täydellisesti hallitse itseään tilanteessa kuin tilanteessa vaikka toiset ovat tasapainoisempia kuin toiset.
On varmasti, mutta on hyvin vaihtelevaa, mitä se kullekin tarkoittaa.
Et ole vain joutunut sellaiseen tilanteeseen elämässäsi, että olisit joutunut kohtaamaan itsesi.
En ainakaan itse tunne ihmisiä, jotka olisivat pelkästään ystävällisiä ja hyviä, enkä tiedä voiko sellaisia olla olemassa. Toisaalta uskon, että jotkut ihmiset ovat pahempia kuin toiset.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ja ei.
Varmaan 80% vetäisisi sodassa liipasimesta, jos se olisi vihollinen tai sinä.
Ei tuossa kyllä mitään pimeää ole, vaan ihan rationaalinen perusteltu ratkaisu henkensä säilyttämiseksi.
Ei ole, koska ihminen on yksi kokonaisuus, eikä kaksi puolikasta.
Totta kai. Järkyttävää on se, jos joiltain tämä pimeä puoli on kokonaan kieltämyksessä.
Sillä oikeutetaan paskamaisia tekoja.
Jos pimeällä puolella tarkoitetaan valmiutta murhaan niin en usko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ja ei.
Varmaan 80% vetäisisi sodassa liipasimesta, jos se olisi vihollinen tai sinä.
Ei tuossa kyllä mitään pimeää ole, vaan ihan rationaalinen perusteltu ratkaisu henkensä säilyttämiseksi.
Mutta millä rationaalisella perusteella voi sanoa oman elämänsä olevan arvokkaampi kuin sen toisen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ja ei.
Varmaan 80% vetäisisi sodassa liipasimesta, jos se olisi vihollinen tai sinä.
Ei tuossa kyllä mitään pimeää ole, vaan ihan rationaalinen perusteltu ratkaisu henkensä säilyttämiseksi.
Olet siis oikeuttanut murhan itsellesi sillä syyllä.
-Sinkkiş
Minussa on ainakin pimeä puoli. Onneksi se pysyy hyvin kurissa ja nuhteessa. Todellakin päästän sen irti jos täytyy henkensä edestä puolustautua tai puolustaa muita. Ellei tule hätätilannetta, pidän sen pinnan alla ja tyytyväisenä mustalla huumorilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ja ei.
Varmaan 80% vetäisisi sodassa liipasimesta, jos se olisi vihollinen tai sinä.
Ei tuossa kyllä mitään pimeää ole, vaan ihan rationaalinen perusteltu ratkaisu henkensä säilyttämiseksi.
Mutta millä rationaalisella perusteella voi sanoa oman elämänsä olevan arvokkaampi kuin sen toisen?
Normaalilla ihmisellä on itsesuojeluvaisto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ja ei.
Varmaan 80% vetäisisi sodassa liipasimesta, jos se olisi vihollinen tai sinä.
Ei tuossa kyllä mitään pimeää ole, vaan ihan rationaalinen perusteltu ratkaisu henkensä säilyttämiseksi.
Mutta millä rationaalisella perusteella voi sanoa oman elämänsä olevan arvokkaampi kuin sen toisen?
Tai, entäpä jos se toinenkin tulisi samaan johtopäätökseen.
-Sinkkiş
Vierailija kirjoitti:
Sillä oikeutetaan paskamaisia tekoja.
Miten se mitään oikeuttaa? Sillä rehellisesti tunnustetaan, että jokaisella on taipumusta myös niihin pahoihin asioihin kun ärsykkeet ovat tarpeeksi epäotolliset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ja ei.
Varmaan 80% vetäisisi sodassa liipasimesta, jos se olisi vihollinen tai sinä.
Ei tuossa kyllä mitään pimeää ole, vaan ihan rationaalinen perusteltu ratkaisu henkensä säilyttämiseksi.
Mutta millä rationaalisella perusteella voi sanoa oman elämänsä olevan arvokkaampi kuin sen toisen?
Normaalilla ihmisellä on itsesuojeluvaisto.
Sehän oikeuttaa sitten pahoihin tekoihin.
-Sinkkiş
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ja ei.
Varmaan 80% vetäisisi sodassa liipasimesta, jos se olisi vihollinen tai sinä.
Ei tuossa kyllä mitään pimeää ole, vaan ihan rationaalinen perusteltu ratkaisu henkensä säilyttämiseksi.
Mutta millä rationaalisella perusteella voi sanoa oman elämänsä olevan arvokkaampi kuin sen toisen?
Tai sen toisen elämän olevan arvokkaampi kuin oma?
En usko.