Miksi tuttavaperhe haluaa aina vaan kyläillä, ei tehdä muuta?

Miksi kaikki ylimääräinen raha pitäisi laittaa haisemaan? Jospa he kaikessa hiljaisuudessa haluavat säästää johonkin isompaan juttuun?

Oletteko te jotenkin riippuvaisia tuosta perheestä? Millainen perhe viettää toisen perheen kanssa NOIN paljon aikaa, ja vielä pitäisi yhteisille reissuillekin lähteä?

Ahistaisi ajatuskin olla noin kiinni toisessa perheessä. Ettekö te osaa omana perheenänne toimia ja puuhastella, kun siihen pitää joku tukiperhe saada?

[quote author="Vierailija" time="24.02.2014 klo 11:05"]

Mikä niissä on vikana, kun niiden seura ei kelpaa teille?

[/quote]

Kelpaahan se! Mutta me ollaan vuosikausia istuttu toinen toistemme keittiön pöydän ympärillä. Minusta ainakin tuntuu, että mä olen kyläillyt nyt ihan kylläkseni viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tai istunut kotona. Nyt haluan enemmän tehdä kaikkea kivaa, mistä saa itselleen henkistä pääomaa ja kivoja muistoja.

Niin, ja kaikki teatterit ei kyllä ole olleet kalliita edes. Ollaan ehdotettu ihan esim. nukketeatteriakin, joku 10 euroa/lippu...

Mun lapsuudenperhe oli just tommonen,missän ei käyty,kotona vaan könnättiin kaikki lomatkin. Viimeistään ylä-asteella 7 lk:lla tajusin miten "umpiossa" sitä oli elänyt. Ei se ollut oiekin rahastakaan kiinni,vanhempani eivät vaan "opsanneet" lähteä minnekään,ei osaa tänäkään päivänä,kaikki uusi ja outo on vaivalloista jo ihan ajatuksen tasolla. Ovat niin kaavoissaan kiinni kuin olla ja voi. Itse olen heti reissannut ja liikkunut kun olen sanaut omaa rahaa ja lapsiani olen kuskannut teatteriin,elokuviin yms. Itse kävin elokuvissa vasta koulussa ja samoin teatterissa ja huvipuistoissa.

Tulee jotenkin ikävä olo noista viesteistä, missä taivastellaan, kun lapsi ei osaa kulkea kauppakeskuksessa. Jotenkin junttia. Yleensä keskustasta kauempana asuvien ei tule niin usein poikettua ostoskeskuksiin, että niissä oppisi lapsetkin kulkemaan kuin kotonaan. Jos ruoka haetaan prismasta ja sen kerran kun jonkin sisustustyynyn tarttee, haetaan se kauppakeskuksen Pentikistä, niin miten sen lapsen pitäis olla kokenut ostoskeskuksessakävijä? Samoin, jos lapsi ei autossa tunnista kaupungin toria, ei sa tarkoita etteikö olisi siellä ollut. Minäkään en tunnista paikkoja, jos saavun niihin eri suunnasta tai eri välineellä.

En tiedä miks mutta tulee sellainen wtkoulukiusaajavaikutelma vanhemmista, jotka päivittelee, kun joku luokkakaverilapsi ei ole syönyt ennen Raxissa tai tiedä, missä on ostoskeskuksen rullaportaat. Vähän että ollaksesi cool tiedät nämä jutut.

Tulee jotenkin ikävä olo noista viesteistä, missä taivastellaan, kun lapsi ei osaa kulkea kauppakeskuksessa. Jotenkin junttia. Yleensä keskustasta kauempana asuvien ei tule niin usein poikettua ostoskeskuksiin, että niissä oppisi lapsetkin kulkemaan kuin kotonaan. Jos ruoka haetaan prismasta ja sen kerran kun jonkin sisustustyynyn tarttee, haetaan se kauppakeskuksen Pentikistä, niin miten sen lapsen pitäis olla kokenut ostoskeskuksessakävijä? Samoin, jos lapsi ei autossa tunnista kaupungin toria, ei sa tarkoita etteikö olisi siellä ollut. Minäkään en tunnista paikkoja, jos saavun niihin eri suunnasta tai eri välineellä.

En tiedä miks mutta tulee sellainen wtkoulukiusaajavaikutelma vanhemmista, jotka päivittelee, kun joku luokkakaverilapsi ei ole syönyt ennen Raxissa tai tiedä, missä on ostoskeskuksen rullaportaat. Vähän että ollaksesi cool tiedät nämä jutut.

Tulee jotenkin ikävä olo noista viesteistä, missä taivastellaan, kun lapsi ei osaa kulkea kauppakeskuksessa. Jotenkin junttia. Yleensä keskustasta kauempana asuvien ei tule niin usein poikettua ostoskeskuksiin, että niissä oppisi lapsetkin kulkemaan kuin kotonaan. Jos ruoka haetaan prismasta ja sen kerran kun jonkin sisustustyynyn tarttee, haetaan se kauppakeskuksen Pentikistä, niin miten sen lapsen pitäis olla kokenut ostoskeskuksessakävijä? Samoin, jos lapsi ei autossa tunnista kaupungin toria, ei se tarkoita etteikö olisi siellä ollut. Minäkään en tunnista paikkoja, jos saavun niihin eri suunnasta tai eri välineellä.

En tiedä miks mutta tulee sellainen wtkoulukiusaajavaikutelma vanhemmista, jotka päivittelee, kun joku luokkakaverilapsi ei ole syönyt ennen Raxissa tai tiedä, missä on ostoskeskuksen rullaportaat. Vähän että ollaksesi cool tiedät nämä jutut.

[quote author="Vierailija" time="24.02.2014 klo 10:42"]On vaan jotenkin tyhmää, kun me ehdotellaan kaikenlaista ja heillä aina vastaus eieiei. Ihan kaikkeen. Ja sitten tulee se vakio: mutta tulkaa te tänne!

Voishan he edes JOSKUS vastavuoroisesti lähteä johonkin meidän ehdottamaan juttuun.

Sitten, jos he ehdottaa jotain, niin miniristeily ruotsinlaivalla. Niin, että ei edes käydä Tukholmassa. Ja siellä laivassa ei mennä edes syömään, kun istutaan hytissä ja mussutetaan omia eväitä... Me taas reissataan laivalla niin paljon vuodessa muuten, että ei oikeasti jakseta mennä sinne vaan istuskelemaan ilman, että oltaisiin edes se päivä sit Tukholmassa.

Se vaan, kun vapaa-aikaa kuitenkin on rajallinen määrä, niin olemme alkaneet enemmän tekemään sellaisia juttuja, joista todella tykkäämme sellaisten ihmisten kanssa, jotka myös tykkää käydä eri paikoissa. Sikäli kurjaa, että alkaa ystävyys sitten heidän kanssa hiipua... Mutta kuukaudessa on vaan neljä viikonloppua.

[/quote]

Onko tullu mieleen ettei ko.perheellä ole sitä rahaa oopperaan ulkomaanmatkoihin tai ees laivan buffettiin..?kaikilla ei todella ole varaa vaikka sinun korvaan kuulostaa pieneltäsummalta heille se voi olla pois ruoasta jos lähtevät mukaan.Eikä kukaan ääneen halua huudella että ei ole varaa vaan ehkä yrittävät viimeseen asti pitää kiinni ettei se näy ulos päin kuin ehkä ettei heitä kiinosta vaikka todellisuudessa ei ole varaa.Mietipä itse...

[quote author="Vierailija" time="24.02.2014 klo 10:42"]On vaan jotenkin tyhmää, kun me ehdotellaan kaikenlaista ja heillä aina vastaus eieiei. Ihan kaikkeen. Ja sitten tulee se vakio: mutta tulkaa te tänne!

Voishan he edes JOSKUS vastavuoroisesti lähteä johonkin meidän ehdottamaan juttuun.

Sitten, jos he ehdottaa jotain, niin miniristeily ruotsinlaivalla. Niin, että ei edes käydä Tukholmassa. Ja siellä laivassa ei mennä edes syömään, kun istutaan hytissä ja mussutetaan omia eväitä... Me taas reissataan laivalla niin paljon vuodessa muuten, että ei oikeasti jakseta mennä sinne vaan istuskelemaan ilman, että oltaisiin edes se päivä sit Tukholmassa.

Se vaan, kun vapaa-aikaa kuitenkin on rajallinen määrä, niin olemme alkaneet enemmän tekemään sellaisia juttuja, joista todella tykkäämme sellaisten ihmisten kanssa, jotka myös tykkää käydä eri paikoissa. Sikäli kurjaa, että alkaa ystävyys sitten heidän kanssa hiipua... Mutta kuukaudessa on vaan neljä viikonloppua.

[/quote]

Onko tullu mieleen ettei ko.perheellä ole sitä rahaa oopperaan ulkomaanmatkoihin tai ees laivan buffettiin..?kaikilla ei todella ole varaa vaikka sinun korvaan kuulostaa pieneltäsummalta heille se voi olla pois ruoasta jos lähtevät mukaan.Eikä kukaan ääneen halua huudella että ei ole varaa vaan ehkä yrittävät viimeseen asti pitää kiinni ettei se näy ulos päin kuin ehkä ettei heitä kiinosta vaikka todellisuudessa ei ole varaa.Mietipä itse...

No ehkä teidän tapa viettää aikaa on niin erilainen, että kannattaisi vaan tyytyä tuohon kyläilyyn - JOS nyt yleensä haluatte enää jatkaa tuota ystävyyttänne.

Meillä on vähän samanlainen ongelma toisen perheen kanssa ja tässä tapauksessa me ollaan se tylsä ja tavallinen perhe. Oikeasti me ei olla, mutta meidän tavat on niin erilaisia että on tosi vaikea keksiä sitä yhteistä tekemistä.

Minun mielestä heidän tyyli on ihan maaninen. Esim saatetaan perjantai-iltana lähteä ajamaan 800 km päähän niin että perillä ollaan joskus aamuyöstä. Nukutaan autossa vuorotellan ja lapset nukkuu autossa ja siellä syödäänkin. Sitten hirvee touhu päällä koko viikonlopun ja sunnuntaina sama takaisin. En mä jaksa tuollaista eikä mua kiinnosta jotkut pitkät automatkat. heillä on ollut koko ajan se elämäntyyli että kellonajoilla ei niin väliä. Lapset on jossain puolille öin, nukahtavat jos nukahtavat ja sitten ne kannetaan nukkuvina kotiin. no tuo ei onnistu meillä, siis joku lapsien kuljettaminen (heidän mielestä ne on siirrettäviä elementtejä).

Samoin jos satutaan olemaan samalla paikkakunnalla niin on hirveän vaikea tavata. Heillä kun on aina kuustoista asiaa sovittu samalle päivälle ja ensin sovitaan että kahdelta mutta se siirtyykin kolmeen koska joku tuli siihen väliin ja sitten neljältä mennäänkin sinne ja tänne ja lopulta se onkin kahdeksalta.

Tämä menee nyt ohi ap:n ongelman. Mutta välillä oikeasti perheillä on niin erilaiset tyylit että ne ei vaan sovi yhteen. Tässä meidän tapauksessa me ollaan niitä tylsiä ja hankalia ja rasittavia heidän mielestään, ja meidän mielestä he ovat maanisia. Joku teilläkin varmaan hiertää, mutta näistä on vähän vaikea päin naamaa sanoa. Mä olisin ihan tyytyväisenä kyläilemässä mutta kun heidän pitää olla seitsemässä paikassa samaan aikaan niin se on tosi vaikeata.

[quote author="Vierailija" time="24.02.2014 klo 11:41"]

No ehkä teidän tapa viettää aikaa on niin erilainen, että kannattaisi vaan tyytyä tuohon kyläilyyn - JOS nyt yleensä haluatte enää jatkaa tuota ystävyyttänne.

Meillä on vähän samanlainen ongelma toisen perheen kanssa ja tässä tapauksessa me ollaan se tylsä ja tavallinen perhe. Oikeasti me ei olla, mutta meidän tavat on niin erilaisia että on tosi vaikea keksiä sitä yhteistä tekemistä.

Minun mielestä heidän tyyli on ihan maaninen. Esim saatetaan perjantai-iltana lähteä ajamaan 800 km päähän niin että perillä ollaan joskus aamuyöstä. Nukutaan autossa vuorotellan ja lapset nukkuu autossa ja siellä syödäänkin. Sitten hirvee touhu päällä koko viikonlopun ja sunnuntaina sama takaisin. En mä jaksa tuollaista eikä mua kiinnosta jotkut pitkät automatkat. heillä on ollut koko ajan se elämäntyyli että kellonajoilla ei niin väliä. Lapset on jossain puolille öin, nukahtavat jos nukahtavat ja sitten ne kannetaan nukkuvina kotiin. no tuo ei onnistu meillä, siis joku lapsien kuljettaminen (heidän mielestä ne on siirrettäviä elementtejä).

Samoin jos satutaan olemaan samalla paikkakunnalla niin on hirveän vaikea tavata. Heillä kun on aina kuustoista asiaa sovittu samalle päivälle ja ensin sovitaan että kahdelta mutta se siirtyykin kolmeen koska joku tuli siihen väliin ja sitten neljältä mennäänkin sinne ja tänne ja lopulta se onkin kahdeksalta.

Tämä menee nyt ohi ap:n ongelman. Mutta välillä oikeasti perheillä on niin erilaiset tyylit että ne ei vaan sovi yhteen. Tässä meidän tapauksessa me ollaan niitä tylsiä ja hankalia ja rasittavia heidän mielestään, ja meidän mielestä he ovat maanisia. Joku teilläkin varmaan hiertää, mutta näistä on vähän vaikea päin naamaa sanoa. Mä olisin ihan tyytyväisenä kyläilemässä mutta kun heidän pitää olla seitsemässä paikassa samaan aikaan niin se on tosi vaikeata.

[/quote]

Ok, ehkä vastaus on sitten tuo, että ollaan vaan liian erilaisia. Täytyy vaan hyväksyä. Harmi.

No, me ollaan just sellasia, että voidaan kevyesti ajaa päivässä 1000 km jonnekin. Ei me kyllä öisin ajeta eikä syödä autossa silti ja yleensä ollaan perillä sit jokunen päivä eikä vaan yhtä. :)

Siis jos ajattelee, että ajaa 1000 km ja keskimäärin voi nopeus olla 100km/h, niin eihän matkaan mene kuin 10 tuntia. Yksi ylityöpäivä. Siihen varataan 2 h ruokailuille ja tauoille, 12 h. Autossa voi keskustella, lukea, kuunnella äänikirjoja, pelata ja leikkiä, opiskella, opetella uusia juttuja, kuunnella musiikkia, jne... Aika menee kuin siivillä!

Ilmeisesti nämä teidän ystävät ovat teille erityisen hyviä ja mieleisiä seuralaisia, koska haluaisitte viettää heidän kanssaan aikaa monipuolisemmin. Kaikilla ei kuitenkaan riitä resurssit (aika, raha, energia) johonkin monen tunnin saatika monen päivän "suorittamiseen", mitä sellainen lomareissu tms. kuitenkin olisi, niin sellaisia viitsii tehdä harvoin. En minäkään ole käynyt ikinä Ruotsin risteilyllä, vaikka olen jo yli 30 v. Kaksi kertaa olen käynyt kuitenkin ulkomailla. Lapsuuteni elin pienellä paikkakunnalla ja todellakin minun pisin matkani oli shoppailureissu lähikaupunkiin silloin tällöin. Kävin ensimmäisen kerran Helsingissä vasta parikymppisenä. Nykyään asun Helsingissä, mutta en todellakaan ole käynyt vielä läpi kaikkia turistipaikkoja. Miksi pitäisi? Mitä useamman henkilön kanssa jostain yhteisestä aktiviteetista joutuu neuvottelemaan, niin sitä enemmän sitä "säätöä" on, koska kaikki ajankohdat eivät vaan sovi kaikille. Olisiko se mielestäsi oikeasti rentouttavaa ja hauskaa, jos sinä, miehesi, teidän lapset, ystäväpariskunta ja heidän lapsensa kulkisitte yhtenä suurena kulkueena jossain Tukholmassa monta tuntia? Vaatisi tosi paljon yhteistyötä, että jokainen saa ensinnäkin syötyä tarpeeksi ruokaa ja tarpeeksi usein ja vessassakin olisi mukava käydä. Joskus joku Ikean reissukin äitikaverin kanssa saa hien pintaan, kun ensin yksi lapsi haluaa vessaan, sitten kierrellään ja neuvotellaan, että kuka vetää ja ketä mihinkin suuntaan ja kohta jollain toisella on joku toinen tarve. Ole realisti ja harkitse niitä pidempiä reissuja ja useamman tunnin aktiviteetteja vähän pienemmällä kokoonpanolla.

Siis mitä?! Ihmiset jotka eivät reissaa tai luuhaa ostoskeskuksessa ovat jotenkin outoja?

[quote author="Vierailija" time="24.02.2014 klo 11:57"]

Siis jos ajattelee, että ajaa 1000 km ja keskimäärin voi nopeus olla 100km/h, niin eihän matkaan mene kuin 10 tuntia. Yksi ylityöpäivä. Siihen varataan 2 h ruokailuille ja tauoille, 12 h. Autossa voi keskustella, lukea, kuunnella äänikirjoja, pelata ja leikkiä, opiskella, opetella uusia juttuja, kuunnella musiikkia, jne... Aika menee kuin siivillä!

[/quote]

tarkoitus ei ollut takertua tuohon autossa istumiseen, vaan se oli vaan yksi esimerkki. Minusta on turhauttavaa viettää viikonlopusta viisitoistakin tuntia autossa mutta joillekin se on normaalia. Minä en pidä siitä, että ystäväperhe äksyilee siitä että ei lähdetä jonnekin pitkälle matkalle ihan vaan sen takia että tavattaisiin heidät nopeasti jossain toisella puolella maata. Näitä meidän esimerkkejä on lukemattomia vuosien varrella mutta ei niistä sen enempää :)

Ap on aika jumissa tuohon päivään Tukholmassa, kun "eivät edes sellaista halua", eikä "ikinä oteta all inclusive -pakettia"... Niin, tuo päivä Tukholmassako on jotenkin The juttu, mikä nyt sitten porukalla olisi jotenkin hienoa ja ratkaisevaa tässä ap:n ongelmassa?

Jos tuo ei voi pitää paikkaansa, mitä jo monet ovat ehdotelleet, ettei perheellä ole rahaa, niin valitettavasti tulee vain yksi asia mieleen: he eivät halua lähteä kanssanne päiväksí Tukholmaan! Onko ihan mahdoton ajatus? Joko he eivät näe mitään ideaa lähteä tuolle reissulle, joka sinulle ap tuntuu olevan niin maata mullistava, tai sitten he eivät halua lähteä sinne teidän kanssanne. Saatatte olla heidän mielestään aika rasittavia, mistä kertoo tuo asenne, että parasta yhteistä aikaa teille olisi tuo päivä Tukholmassa. Saat ilmaisen vinkin: on miljoonia muitakin tapoja viettää kiva päivä kuin mennä Tukholmaan.

Niin tai näin, ystävienne ei tarvitse sinulle perustella, miksi perhe ei halua tuollaista reissua kanssanne tehdä.

nro 30 jatkaa vielä.

Mä oikeasti haluaisin viettää aikaa ystäväni kanssa. Siis minua kiinnostaa hänen mielipiteet ja ajatukset koska ollaan tunnettu tosi kauan ja hän on minulle tärkeä. Mä en tykkää siitä jatkuvasta ravaamisesta ja elämyksistä vaan voisin käydä ihan vaan heillä viikonloppua viettämässä. Mutta kun siihen pitäisi ympärä se miniristeily, eläintarha, konsertti, pihakirppis, luistelu, keilailu, etnisen ruuan valmistaminen ja jooga niin mä en jaksa.

Teillä tietysti eri asia kun kyläilette niin usein. 

Halusin vaan saada sanottua tämän, koska monella muulla saattaa olla samanlaisia ärsyttäviä ajatuksia ystävästään että "ei se halua mitään enää".

Jommallakummalla vanhemmista on paniikkihäiriö tai joku muu vieraiden paikkojen pelko? Ovatko kielitaidottomia? Jos ei koskaan ole käynyt missää, uudet paikat voi pelottaa, eikä tiedä miten niissä kuuluu käyttäytyä. Ovatko koskaan asuneet muualla kuin kotikaupungissaan? Ikinä matkustaneet mihinkään?

Mun lapsen kaveri pääsi meidän perheen mukana elämänsä ekalle ulkomaanmatkalle 13-vuotiaana.

[quote author="Vierailija" time="24.02.2014 klo 10:42"].

Se vaan, kun vapaa-aikaa kuitenkin on rajallinen määrä, niin olemme alkaneet enemmän tekemään sellaisia juttuja, joista todella tykkäämme sellaisten ihmisten kanssa, jotka myös tykkää käydä eri paikoissa. Sikäli kurjaa, että alkaa ystävyys sitten heidän kanssa hiipua... Mutta kuukaudessa on vaan neljä viikonloppua.

[/quote]

Tehän teette ihan oikein eli vietätte aikaa sellaisten ihmisten kanssa jotka ovat samalla aaltopituudella teidän kanssa. Niinhän se menee kaikilla ystävyksillä. 

Niinkin ikävä vaihtoehto on olemassa, että jostain syystä he eivät kehtaa liikkua teidän kanssanne julkisilla paikoilla. Siis pitävät teistä kyllä, mutta häpeävät teidän käytöstä muiden silmissä. Todennäköisempää kyllä, että haluavat vain säästää tai viettää vapaa-aikaansa ilman erityistä ohjelmaa.

Mutta esim. eräänlainen snobbailu voi kyllä reissukavereista olla kiusallista. Ollaan niin kulturellia maailmanmatkaajaa, että... Kamalaa meteliä pidetään just jostain kampasimpukoista. No, mene ja tiedä.