Mistä olette saaneet hyödyllisiä vinkkejä henkilökohtaisen taloudenhoitoon?
Olen kuunnellut monenlaisia säästämiseen ja sijoittamiseen liittyviä podcasteja yms, mutta joko niissä tuodaan esiin itsestäänselvyyksiä tai ovat liian korkealentoisia sijoittamiseen liittyviä. Olen pohtinut talousvalmennuksia, mutta niitä on niin paljon laidasta laitaan ja pohdinkin voiko niistä olla hyötyä. Kuitenkin ne usein maksavat joitain satoja euroja. Toki jos lopputuloksena on tuhansien eurojen säästöt niin onhan se kannattavaa. Kokeilin joskus Pennoa tms vastaavaa, mutta en pidä mistään Exceleistä tai appeista. Olenkin päätynyt vihkoon ja seuraamaan verkkopankin tapahtumia. Maksan käytännössä kaiken kortilla ja verkkopankissa.
Omasta tilanteestani voin kertoa sen, että olen kahden lapsen yksinhuoltaja keskipalkkaisessa asiantuntijatyössä. Koska olen yksin vastuussa lasten arjesta, olen nähnyt auton välttämättömänä hankintana. Kokeilin aikani autottomuutta, mutta pyöräily, julkiset ja kävely vie liikaa aikaa arjessa. Keskellä päivää hoidettavat asiat ovat aivan mahdottomia hoitaa, jos en voi autoilla paikasta toiseen. Koen ajanpuutteen olevan suurin haaste, sillä itse tekemällä kyllä säästäisi, mutta minulla ei ole aikaa. Olen ottanut lapsille terveysvakuutukset, koska tarpeen vaatiessa minulla ei ole aikaa tuntikausia jonotella missään puhelinpalveluissa tai odotella takaisinsoittoa, jota ei tule ikinä. Olisikin helppoa, jos olisi puoliso, jonka kanssa voisi tätäkin vastuuta jakaa ja vuorotella sen mukaan kumman työtilanne sallisi paremmin.
Oma taloudenhoitoni on melko balanssissa tällä hetkellä. Ostan pääasiassa tarpeeseen ja vältä heräteostoksia. Suunnittelen isompia ostoksia jopa kuukausia ja teen vertailuja vaihtoehdoista. Teen edullista kotiruokaa. Käymme ravintoloissa joitain kertoja kuukaudessa, koska jatkuva ruuanlaitto tympii. Olen kilpailuttanut vakuutukset yms. En ramppaa kampaajalla, enkä käy kynsihoidoissa tms. Eli olen aika hyvin tietoinen talouden tuloista ja menoista. En myöskään halua raivosäästää eli vetää kukkaronnyörejä aivan solmuun, vaan haluan myös nauttia elämästä. Lapsuuteni oli hyvin köyhä enkä halua omille lapsilleni samaa.
Ehkä ongelmani on tällä hetkellä, että yritän syödä ja säästää kakkua. Toisaalta uskon, että taloudenhoitoani voisi tehostaa jollain tavalla, mutta en ole keksinyt sopivia työkaluja siihen. Mitään erityisiä säästötavoitteita minulla ei ole. Puskurirahastossa on muutaman kuukauden nettotulot jemmassa. Rahastoon olen muutaman tonnin laittanut, mutta toisaalta rahaa ei ole niin paljoa, että voisin sitä paljoa kiinnittää osakkeisiin tai rahastoihin, vaan sen on oltava kohtalaisen helposti olla käytettävissä katastrofin varalta. Haaveilen omistusasunnosta, mutta se ei ole minun tuloillani realistinen haave, sillä en ole valmis en ole vaihtamaan lasten koulua ja nykyisen alueen hintataso on liian korkea. Olisinkin kiitollinen kuullessani vinkkejä mistä olette kokeneet hyötyneenne taloutta suunnitellessa. Onko teillä ollut jokin kirja, metodi tai vaikka talousvalmennus auttanut hahmottamaan taloutta paremmin?
Kommentit (24)
Itse kehoittaisin laittamaan aina vähintään parikymppiä kuussa indeksirahastoihin. Muuten taloutesi on hyvällä mallilla.
Asiat taitaa olla hyvin hallinnassa. Näkisin että paras mahdollisuus varallisuuden kasvattamiseen olisi hankkia omistusasunto. Rohkeasti vaan pankiin. Tinkii sitten vaikka neliöistä tms tai lähtee todella pitkällä maksuajalla.
Jos tulopuoli alkaa lähestyä maksimia ja ylimääräistä aikaa ei ole niin se on mitä se on.
Vierailija kirjoitti:
Olet varmaan sitä tyyppiä, jonka ei kannata maksaa mistään talousvalmennuksesta, kun kerran selvästi tunnut tietävän, missä sinulla on tiedoissa aukkoja.
Oma tulkintani on se, että talousvalmennus on hyvä sellaiselle, jolla on ylimääräistä fyrkkaa, mutta ei sitkeyttä lukea itse talousaiheisia kirjoja ja perehtyä vaikka tarkemmin mitä sijoittaminen on. Tai toisaalta sellaiselle, jolla ei ole mitään kykyä pitää huolta omaa taloudestaan ja sen vuoksi kaikenlaiset säästäväiselle ihmiselle itsestäänselvyydet tulevat uutena tietona.
Minusta ainoa, mitä voit vielä miettiä, on nuo terveysvakuutukset. Juuri tuolla yhdessä fb-ryhmässä eräs nainen kirjoitti, että kun hänen pojalleen kävi tapaturma, vakuutus ei kattanutkaan sitä. (Tämä fb-ryhmä on tunnettu siitä, että neuvona kaikkeen tarjotaan aina verkostomarkkinointia.) Tietysti vakuutuksessa maksaa turvallisuudentunteesta ja vaikea nyt sanoa jonkun ihmisen puolesta, mikä on tärkeää tai järkevää.
Olen samaa mieltä kuin aiempi kommentoija, jos et halua muuttaa mitään, niin ei tuossa ole mitään vikaa, jatka samaan tyyliin.
Kiitos vastauksista! Osa teistä ymmärsi aloituksen pointtini. Mielestäni taloutta on mahdollista hioa, vaikkei olisikaan korviaan myöten pikavippiveloissa tms. En itsekään ole kotoa kovinkaan kummoista ohjausta rahankäyttöön ole saanut, vaan aika tavalla itse olen opetellut järkevää rahankäyttöä. Olenkin pohtinut, että onko mahdollista vielä hienosäätää jotenkin. Oma asunto olisi yksi haave, mutta talouden ainoana palkansaajana koen sen liian riskialttiiksi sijoitukseksi. En myöskään halua muuttaa pois alueelta, koska lapsilla on erinomaiset koulut, kaverit ja harrastukset täällä. Toisaalta en myöskään näe, että asunnon omistaminen on mikään itseisarvo ja pelkään suuren lainamäärän horjuttavan liikaa turvallisuudentunnettani.
Vakuutusten tarpeellisuutta olen pohtinut itsekin, mutta vielä toistaiseksi aion pitää niistä kiinni. Olen pohjimmiltani turvallisuudenhakuinen. Olen kuitenkin kilpailuttanut vakuutukset, joten niiden pitäisi olla asialliset ja kohtuuhintaiset. Luulen olevani kanssasi samassa fb-ryhmässä ja kyseisessä ryhmässä myös jatkuvasti puhutaan sijoitusasuntojen hankkimisesta yms, joka on hyvin kaukana omista mahdollisuuksista ja intresseistäni. Olen myös ryhmän myötä pohtinut sijoitus- ym valmennusten järkevyyttä. Totta kai niitä markkinoidaan ylisanoin ja niiden hyötyä korostetaan. Kuitenkin ne ovat melko kalliita, joten olenkin miettinyt onko niistä todella hyötyä vai onko kyseessä vaan rahat pois hölmöiltä ilmiöstä.
ap
Yh äidilläni oli mielenterveysongelmia ja mitään ei saanut puhua. Meillä ovat kulissit ja kun koitin kertoa jollekkin sukulaiselle niin suu tukittiin heti. Ole onnellinen että noin hyvin asiat ovat äläkä valita. Kun aloin murrkuikäisenä oirehtimaan pahasti niin kukaan ei välittänyt. Lapsuudessa totuin väkivaltaan että sai risusta joka mutkassa eikä edes puhuttu mitään. Iki muistoisin oli isäpuoli kun vei pimeään vessaan ja riisui housut ja antoi nahkaremmiä. Muistan ettei se sattunut ollenkaan. Mutta sen jälkeen vihasin sitä ihmistä entistäkin enemmän. itse en olisi voinut koskaan tuollaista rankaisu keinoa käyttää.
Talouden hoitoon en ole saanut mitään vinkkejä. Muut saivat säästää ajokorttiin tienestit niin minun piti maksaa kotiin ruokarahaa eikä silti olut ruokaa.