Onko teillä kavereita jotka liikkuu vain ja ainoastaan miehensä kanssa?
Jos pyydät kaveria kahville niin miehensäkin tulee, olis välillä kiva jutella NAISTEN KESKEN kun olen naisen kaveri, mutta ei.
Ennen hän liikkui yksin, mutta nyt kun on mies niin joka paikkaan se mieskin saapuu.
Ja jos ehdotat että voisitko tulla yksin, niin vastaa jotain ympäripyöreetä.
Ärsyttääääääää
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä asiaa mies ei saisi kuulla?
Tätä minäkin ihmettelen, että mikä on niin salaista niissä naisten illoissa ettei kestä päivänvaloa??
Miksi haluaisit mennä mukaan naisten keskinäiseen tapaamiseen? Odottaisitko, että siellä sitten huomioitaisiin sinut eli keskusteltaisiin vain aiheista, jotka kiinnostavat myös sinua; ihmisistä, jotka sinäkin tunnet; asioista, joita on tapahtunut vasta seurusteluaikananne? Odottaisitko, että tyttöystäväsi ystävät avautuisivat henkilökohtaisista asioistaan aivan kuin jos et olisikaan paikalla?
Luojan kiitos itselläni on tervepäinen mies, jota ei varmasti saisi "naisten iltaan" edes pyytämällä. Ja sama päinvastoin, minä olen toivonut että miesten iltoja pidettäisiin vain silloin, kun en itse ole kotona vaan työmatkalla tai muuten reissussa.
Eikö vuonna 2020 oo jo ihan passé tällainen sukupuolittaminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä asiaa mies ei saisi kuulla?
Tätä minäkin ihmettelen, että mikä on niin salaista niissä naisten illoissa ettei kestä päivänvaloa??
Miksi haluaisit mennä mukaan naisten keskinäiseen tapaamiseen? Odottaisitko, että siellä sitten huomioitaisiin sinut eli keskusteltaisiin vain aiheista, jotka kiinnostavat myös sinua; ihmisistä, jotka sinäkin tunnet; asioista, joita on tapahtunut vasta seurusteluaikananne? Odottaisitko, että tyttöystäväsi ystävät avautuisivat henkilökohtaisista asioistaan aivan kuin jos et olisikaan paikalla?
Luojan kiitos itselläni on tervepäinen mies, jota ei varmasti saisi "naisten iltaan" edes pyytämällä. Ja sama päinvastoin, minä olen toivonut että miesten iltoja pidettäisiin vain silloin, kun en itse ole kotona vaan työmatkalla tai muuten reissussa.
Eikö vuonna 2020 oo jo ihan passé tällainen sukupuolittaminen?
Hyvä huomio, sukupuolilla ei nimittäin ole tuossa merkitystä. Ihan yhtä lailla kyse voisi olla kahden naisen suhteesta. Miksi sen toisen osapuolen on päästävä mukaan, jos toinen on menossa istumaan iltaa omien vanhojen ystäviensä kanssa?
Kuten kerroin, en itse koe pienintäkään tarvetta mennä oman puolisoni mukaan, kun hän tapaa omia ystäviään. Sukupuolilla ei tässä tosiaan ole merkitystä vaan sillä, että heillä on yhteinen historia, yhteiset jutut, yhteiset tuttavat ja kokemukset.
Välillä olisi mukava jutella kahdestaan kaverin kanssa, ilman ylimääräisiä.
Miksi se on niin vaikea ymmärtää?
Kai ny itsekin välillä haluisitte olla ystävän kanssa ja jutella yhdessä juttujanne!
Harvemmin tulee jaettua omia salaisuuksia ystävän puolisoille...
Tämä teille, jotka kyselitte miksi ei saisi tulla mukaan.
Ummm.. kannattaa sanoo, että "oltaisko kahdestaan niin kuin ennen vanhaan?"
Ei pidä olla niin symbioosissa että pitää joka paikkaan tuoda puoliso mukaan. Sillä puolisollakin on kaverit ja ne KAVERIT tuskin enää avautuu kun puolisokin on mukana. Siinä hävittää kaverit.
Onpa yllättävää, että löytyy joukko mustasukkaisia ihmisiä, jotka puolustelee sitä, että kumppanin pitää saada lähteä toisen kavereiden luo tylsistymään.
Minusta olisi ihanaa, jos mies lähtisi joskus kaverien kanssa iltaa istumaan ja saisin olla itsekseni kotona. Mutta ei se lähde nyt korona-aikaan yhtään mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä asiaa mies ei saisi kuulla?
Tätä minäkin ihmettelen, että mikä on niin salaista niissä naisten illoissa ettei kestä päivänvaloa??
Niin, kun kylkimyyrä itsekin on erittäin avoin ja hyväntahtoisen kiinnostunut kaikesta.
Jos ahdistaa tavata yksin kavereita, antaa rauhassa olla koko homman. On ehkä monesti kyse myös jostain pariskunnan keskinäisestä rusinoitumisesta. Kummasti ollaan niin eloisia kaverin kanssa, kun puoliso lähistöllä, mutta muulloin happanee. Mitä nyt kukakin on todistelemassa kumppanilleen, esim. sosiaalisuuttaan versus ujouttaan & läheisriippuvuuttaan kumppanista. Aika yleistä minusta.
Mulla on yksi kaveri jolla ei ole enää edes omia mielipiteitä. Ihan joka paikkaan menevät yhdessä miehen kanssa, lopetti oman harrastuksensa ja alkoi harrastamaan miehen harrastusta. Kaikki on ”me”. Me tykättiin siitä elokuvasta. Me ei oikein tykätty tästä ruuasta. Tai paras kaikista kun puheenaiheena on vaikkapa jokin uutisissa ollut aihe niin ”mun miehen mielestä” tai ”mun mies sanoo..”
Ei oo mitään omaa mielipidettä tai ajatusta enää ja joka käänteessä pitää korostaa että on parisuhteessa.
Niin ja mies on ihan suomalainen tavallinen duunari
Vierailija kirjoitti:
Välillä olisi mukava jutella kahdestaan kaverin kanssa, ilman ylimääräisiä.
Miksi se on niin vaikea ymmärtää?
Kai ny itsekin välillä haluisitte olla ystävän kanssa ja jutella yhdessä juttujanne!
Harvemmin tulee jaettua omia salaisuuksia ystävän puolisoille...
Tämä teille, jotka kyselitte miksi ei saisi tulla mukaan.
Samaa mieltä! Minulla on vähän ystäviä, mutta sitäkin läheisimpiä. Jos tapaan ystävääni puhumme välillä hyvin henkilökohtaisista asioista. Olisi kiusallista tai jopa täysin mahdotonta puhua näistä ystävän miehen tai jonkun muun minulle vieraamman ihmisen läsnäollessa. Ja ystäväni esim. tuntevat ”draaman” määrän jutuissani, joku vieraampi saattaisi ymmärtää minut täysin väärin.
Ja siis välillä ihan kiva tavata ystäviä miestensä kanssa, mutta kyllä silloin keskustelu jää pinnalliseksi, toki sekin ajoittain mukavaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos ahdistaa tavata yksin kavereita, antaa rauhassa olla koko homman. On ehkä monesti kyse myös jostain pariskunnan keskinäisestä rusinoitumisesta. Kummasti ollaan niin eloisia kaverin kanssa, kun puoliso lähistöllä, mutta muulloin happanee. Mitä nyt kukakin on todistelemassa kumppanilleen, esim. sosiaalisuuttaan versus ujouttaan & läheisriippuvuuttaan kumppanista. Aika yleistä minusta.
Ap tässä, tää mun kaveri oli sosiaalisempi ennen miehen löytöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ahdistaa tavata yksin kavereita, antaa rauhassa olla koko homman. On ehkä monesti kyse myös jostain pariskunnan keskinäisestä rusinoitumisesta. Kummasti ollaan niin eloisia kaverin kanssa, kun puoliso lähistöllä, mutta muulloin happanee. Mitä nyt kukakin on todistelemassa kumppanilleen, esim. sosiaalisuuttaan versus ujouttaan & läheisriippuvuuttaan kumppanista. Aika yleistä minusta.
Ap tässä, tää mun kaveri oli sosiaalisempi ennen miehen löytöä.
Kuulostaapa hyvältä...
Oltiin sovittu opiskelukaverin kanssa kahville menemisestä. Tuntia ennen tapaamista kaveri ilmoitti, että tyttöystävä haluaa tulla mukaan. Istuttiin sitten vaivautuneena kolmistaan ja puhuttiin suunnilleen säästä. Tyttöystävää en ollut aiemmin tavannut.
Olen tutustunut muutamaan ystävääni 10, jopa 20 vuotta ennen kuin olen edes tavannut mieheni. Meillä on paljon yhteistä historiaa, muistoja paikoista ja ihmisistä joista mieheni ei tiedä mitään. Vaikka emme elä menneisyydessä, tämä pitkä yhteinen historia nyt väkisinkin tulee jutuissamme ilmi. Olisi sekä miestä että ystävää kohtaan epäreilua ottaa (aina) mies mukaan tapaamiseen! Joutuisi selitellä että yksi pysyy kärryillä, moni asia jäisi varmaan sanomatta kun tietää että yksi tuntisi itsensä ihan ulkopuoliseksi. Sukupuolella tässä ei ole juuri mitään tekemistä eikä ole myöskään mitään salattavaa puolisolta.
Näillä se alkaa. Sitten alkaa jauhanta "kyllä mun pitäis riittää sulle" ja kohta et saa edes ajatella ilman että ukko raivoaa.