Miten lastensaannin jälkeen voisi pitää huolta siitä, ettei kaikki metatyö jää vain naiselle?

Hei kuule, pääset aivan älyttömän paljon helpommalla, kun hoidat vaan itse mukisematta sen "metatyön". Jos se ei joltakin tule luonnostaan, niin ei sitä myöskään opi. Näin se vaan on.

Vierailija kirjoitti:

Minulla tilanne helpotti sillä että aloitin uudessa työpaikassa. Lapsi toki oli silloin jo 5v mutta kuitenkin. Siihen asti kaikki metatyö oli minun hoidettava: onko päiväkotikassissa ne ylimääräiset vaatteet jotka juuri tänään tarvitaan, milloin se retkipäivä olikaan, nyt pitää muistaa se ja se. Jne jne. Kotona lapsi halusi kaikkeen ”äiti äiti äiti”. Isältä ei pyytänyt vaikka isä oli vieressäni. Aina äiti.

Sitten sain sen uuden työn joka vaati niin henkisesti kuin ajallisesti paljon. Olinkin paljon työmatkoilla, tein pitkiä päiviä, jatkoin töiden tekoa kotonakin. Ihan helvettiä koko aika mutta kas kummaa: miehestä tuli se joka hoiti kaiken kuntoon ja varmisti asiat kun minä en ollutkaan paikalla. Lapsi ryhtyi pyytämään ”isi isi isi”. Oikein havahduin siihen kerran että olimme kummatkin miehen kanssa vierekkäin ja lapsi pyytääkin isältään jotain eikä minulta. Erinomaista!

Oli ihan k*usipää työpaikka työskentelyilmapiiriltään ja lopetin siellä kyllä vuoden sisällä mutta se riitti. Nyt teemme metatyöt aika lailla 50/50 ja lapselle kelpaa kumpi vanhempi vaan. On oppinut pyytämään kummaltakin. Ikää lapsella jo 9v.

Kai sinä kuitenkin hoidit puolet kotitöistä kun sait lepäillä töissä? Jos oikein sait matkustellakin, niin sitten varmaan vastineeksi hoidit lapset ja kodin viikonloppuisin kokonaan, että kotona raatanut miehesikin sai vähän hengähtää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metatyöllä AP tarkoittaa varmaan ennen kaikkea juuri tuota suunnittelutyötä, eli esim sitä, että mies ymmärtää itsenäisesti soittaa sinne neuvolaan ilman, että joku pyytää sitä erikseen tekemään, tai että mies on hankkinut lapselle hyvissä ajoin vaatteet koulun karnevaalitapahtumaan ilman, että äiti ehtii ajatella asiaa.

Tapahtuuko tällaista kenenkään perheessä? Voiko kukaan mies olla noin oma-aloitteinen?

Toisaalta onko kukaan nainen koskaan ollut oma-aloitteinen talon ja auton kunnossapidon suhteen? Itse en tiedä yhtään naista joka olisi oma-aloitteisesti pessyt ja vahannut auton ennen teiden suolausten alkua. Meta-töitä on monenlaisia, monesti unohdetaan kokonaan ne jotka perinteisesti miehet ovat hoitaneet.

Mies rupesi tajuamaan, kun jäi työttömäksi ja oli meidän kanssa päivät kotona. Että ei ne sotkut itsestään siivoudu tai vaippoja ilmesty tyhjästä lisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää antaa vastuuta ja mahdollisuus tehdä asiat omalla tavallaan. Eli ei mitään avunpyyntöjä vaan vain sovitte että mies hoitaa asian A ja sinä asian B. Ja sitten myös katsotte että miehen hoitamissa asioissa on riittävästi näitä "metatöitä" eikä niin että mies vain valikoi itselleen mieluisimmat hommat.

Kyllä meillä ainakin homma meni aika luonnostaan kun vain pienestä pitäen saatoin sanoa miehelle että "varaatko lapselle lääkärin" tai "menetkö neuvolaan kun minä en ensi viikolla ehdi". Ja en koskaan hössöttänyt miehelle vaikkapa lapsen vaatteita valmiiksi tai mitä pitää neuvolassa kysyä vaan mies tottui itse katsomaan mitä pitää laittaa päälle ja mitä pitää tietää. Silloin huomasi että jotain vaatetta ehkä puuttui tai saattoi olla jäämässä pieneksi ja sanoi että pitää osata ensi kerralla kun mennään kauppaan tai vaikka seurata jotain lapseen liittyvää asiaa.

Ei se mitään rakettitiedettä ole. Tekemällä oppii, niin mies kuin nainenkin.

Miten toimii vastuun antaminen jos niitä asioita ei tee kunnolla? Yritän nykyään olla sanomatta pienistä asioista etten turhaan nipottaisi, mutta se on hankalaa. Mies esim. pudistaa pölyt päiväpeitosta ja matosta ulkona niin, että ne osuvat maahan ja niihin tulee kuraa. Miestä ei tahrat haittaa. Tai ensin siivoaa rätillä keittiön ja likaisen tiskialtaan, sitten sillä samalla törkyisellä rätillä pyyhkii muiden huoneiden lattiat ja pölyt pöydiltä. Itseäni jotenkin ällöttää :D Ja laittaa astianpesukoneen täyteen ja astiat miten sattuu niin etteivät ne puhdistu ja pitää laittaa ne samat astiat pesuun uudestaan.

Ei toki mitään suuria juttuja mutta ärsyttää kun tulee lisätyötä/lisäsotkua tai pitää tehdä uudestaan.

Mikä on se kunnolla? Sinun tyylisi? Jos mies tekee, mutta erilailla, anna hyvä ihminen tehdä. Muuten saat tehdä kaiken itse jos ei kelpaa. Onko se sitten parempi?

Jos pöytä jää likaiseksi, pyyhi se omalla vuorollasi sitten paremmin. Pienet pöpöt ja murut ei haittaa mitään kun välillä otetaan paremmin ja tarkemmin. Jos rätti jää likaiseksi heitä se pyykkiin samalla kun peset muutakin. Löysää vähän standardeja niin hyvä tulee. Turha tuollaisesta on skitsoilla. Mielummin tehty edes sinnepäin kuin ei tehty ollenkaan. Itse sitten teet oman tapasi mukaan.

Höpöhöpö. Meillä on Suomessa hieno oppinaine; kotitalous. Siellä on kaikille opetettu vähimmäistaso esimerkiksi siivoamisen ja keittiöhygienian suhteen. Se on vähimmäistaso, jota kotona on myös noudatettava, jotta asunto pysyy hyvässä kunnossa ja vältetään sairastumiset. 

Mies on aivan kykenevä tähän tasoon, ja ei ole naisen velvollisuutena "pttaa vähän paremmin ja tarkemmin".

Vierailija kirjoitti:

Löytäisinköhän minäkin kumppanin iselleni paremmin, jos alkaisin avuttomammaksi ja mahd. treffi-ilmoituksessa kertosin hakevani iselleni kumppania, joka olisi sekä johtajani että pomoa. Vai miten nämä pariskunnat oikein muodostuvat ja saavat alkunsa ja ylipääään pysyvä yhdessä, siis nämä joissa kodista ja tai yleisemmin kaikista tavanomaisista askareista ja velvotteista vastaa niin usein vain toinen. - Vähintään niin, että "ohjelmoi" e. kehoittaa ja pyytää kumppania tekemään sitä tai tuota; koska ellei näin tekisi asia jäis joko kokonaan tekemättä tai pyytäjä saisi tehdä sen kokonaan yksin. 

 

Siinä pohdittavaa.

Ne vastuualueet pitää jakaa tarkasti, koska muuten ne jää yleensä äidille. Meillä esimerkiksi päiväkodin vaatteiden/varusteiden pakkaus ja säänmukaisten vaatteiden mukaan ottaminen kuuluu miehelle ja itse en käytä siihen enää yhtään energiaa. Itse sitten hoidan esim. vaatteiden hankinnat ja pieneksi jääneiden vaatteiden myynnin/lahjoituksen.

Vierailija kirjoitti:

Metatyöllä AP tarkoittaa varmaan ennen kaikkea juuri tuota suunnittelutyötä, eli esim sitä, että mies ymmärtää itsenäisesti soittaa sinne neuvolaan ilman, että joku pyytää sitä erikseen tekemään, tai että mies on hankkinut lapselle hyvissä ajoin vaatteet koulun karnevaalitapahtumaan ilman, että äiti ehtii ajatella asiaa.

Kyllä meillä on tapana jutella asioista mitä on tehtävänä ja kuka hoitaa minkäkin. Luulin et niin muillakin. Muutenhan sillä lapsella olisi välillä kaksi karnevaaliasua. Tai neuvola-aikaa ei varaisi välttämättä kukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää antaa vastuuta ja mahdollisuus tehdä asiat omalla tavallaan. Eli ei mitään avunpyyntöjä vaan vain sovitte että mies hoitaa asian A ja sinä asian B. Ja sitten myös katsotte että miehen hoitamissa asioissa on riittävästi näitä "metatöitä" eikä niin että mies vain valikoi itselleen mieluisimmat hommat.

Kyllä meillä ainakin homma meni aika luonnostaan kun vain pienestä pitäen saatoin sanoa miehelle että "varaatko lapselle lääkärin" tai "menetkö neuvolaan kun minä en ensi viikolla ehdi". Ja en koskaan hössöttänyt miehelle vaikkapa lapsen vaatteita valmiiksi tai mitä pitää neuvolassa kysyä vaan mies tottui itse katsomaan mitä pitää laittaa päälle ja mitä pitää tietää. Silloin huomasi että jotain vaatetta ehkä puuttui tai saattoi olla jäämässä pieneksi ja sanoi että pitää osata ensi kerralla kun mennään kauppaan tai vaikka seurata jotain lapseen liittyvää asiaa.

Ei se mitään rakettitiedettä ole. Tekemällä oppii, niin mies kuin nainenkin.

Miten toimii vastuun antaminen jos niitä asioita ei tee kunnolla? Yritän nykyään olla sanomatta pienistä asioista etten turhaan nipottaisi, mutta se on hankalaa. Mies esim. pudistaa pölyt päiväpeitosta ja matosta ulkona niin, että ne osuvat maahan ja niihin tulee kuraa. Miestä ei tahrat haittaa. Tai ensin siivoaa rätillä keittiön ja likaisen tiskialtaan, sitten sillä samalla törkyisellä rätillä pyyhkii muiden huoneiden lattiat ja pölyt pöydiltä. Itseäni jotenkin ällöttää :D Ja laittaa astianpesukoneen täyteen ja astiat miten sattuu niin etteivät ne puhdistu ja pitää laittaa ne samat astiat pesuun uudestaan.

Ei toki mitään suuria juttuja mutta ärsyttää kun tulee lisätyötä/lisäsotkua tai pitää tehdä uudestaan.

Mikä on se kunnolla? Sinun tyylisi? Jos mies tekee, mutta erilailla, anna hyvä ihminen tehdä. Muuten saat tehdä kaiken itse jos ei kelpaa. Onko se sitten parempi?

Jos pöytä jää likaiseksi, pyyhi se omalla vuorollasi sitten paremmin. Pienet pöpöt ja murut ei haittaa mitään kun välillä otetaan paremmin ja tarkemmin. Jos rätti jää likaiseksi heitä se pyykkiin samalla kun peset muutakin. Löysää vähän standardeja niin hyvä tulee. Turha tuollaisesta on skitsoilla. Mielummin tehty edes sinnepäin kuin ei tehty ollenkaan. Itse sitten teet oman tapasi mukaan.

Höpöhöpö. Meillä on Suomessa hieno oppinaine; kotitalous. Siellä on kaikille opetettu vähimmäistaso esimerkiksi siivoamisen ja keittiöhygienian suhteen. Se on vähimmäistaso, jota kotona on myös noudatettava, jotta asunto pysyy hyvässä kunnossa ja vältetään sairastumiset. 

Mies on aivan kykenevä tähän tasoon, ja ei ole naisen velvollisuutena "pttaa vähän paremmin ja tarkemmin".

Meinaatko ihan tosi että Suomessa kodit ovat kotitaloustunnin standardien mukaan hoidettuja?

Jokainen perhe ratkaisee nämä itse

Ohis

Tavalliset kotityöt eivät ole metatyötä, vaan metatyötä on työskentelyn työstäminen eli käytännössä työn organisointi ja kehittäminen. Toki monesti sekin jää kotona äidin vastuulle, mutta otsikko on silti harhaanjohtava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metatyöllä AP tarkoittaa varmaan ennen kaikkea juuri tuota suunnittelutyötä, eli esim sitä, että mies ymmärtää itsenäisesti soittaa sinne neuvolaan ilman, että joku pyytää sitä erikseen tekemään, tai että mies on hankkinut lapselle hyvissä ajoin vaatteet koulun karnevaalitapahtumaan ilman, että äiti ehtii ajatella asiaa.

Tapahtuuko tällaista kenenkään perheessä? Voiko kukaan mies olla noin oma-aloitteinen?

En usko, siksi en enää ota miestä riesaksi. Ei riitä että muistaa, hoitaa ja suunnittelee lasten asiat.

Mies vain lisää työtä, kaikenlaista työtä.

Sopikaa työnjaosta yhdessä. Jaon voi tehdä joko aikaperusteisesti tai teemoittain, esim. toinen kouluasiat, toinen lääkärikäynnit ym. terveydenhuolto.

Vierailija kirjoitti:

Lähdet siitä, että sinä et ole ainoa oikea vanhempi ja miehesi on täysivaltainen aikuinen, ihminen ja vanhempi. Tähän tosin ei yksikään nainen kykene. 

Kykenee kyllä tähän. Mutta aika harva nainen/äiti kykenee katselemaan vierestä ja puuttumatta, kun lapsi itkee nälkäänsä koska toisen metatyöprosessori ei ole pystynyt ennakoimaan sitä että kotona pitäisi olla ruokaa jota syöttää lapselle vaikkapa kolmen tunnin välein.

Miehille se on jostain syystä helpompaa, kuten myös esimerkiksi tunkea lapsen jalat liian pieniin kenkiin (oho, olisi pitänyt ostaa uudet vähän aiemmin), katsella palelevaa lasta (oho, tuli pakkanen eikä viimevuotinen talvitakki ei enää mahdu), miettiä miten lapsi pärjää koulun metsäretkellä (oho, tästä oli vilmassa kyllä jo pari viikkoa sitten mutta eipä tullut niitä eväitä hommattua).

Toisen tunteminen on yksi asia.

Ennen ekaa lasta et tiedä millaiseksi tuntemasi ihmisen vanhemmuus muotoutuu. Et tiedä mitä kaikkea vanhemmaksi tuleminen teissä molemmissa tulee nostamaan pintaan.

Etkä etukäteen voi tietää millaisen lapsen saat, valtava ero työmäärässä helpon tavislapsen ja haastavasti käyttäytyvän erityislapsen taikka kroonisesti sairaan lapsen kanssa.

Etkä voi tietää miten muutoin teitä kaikkia elämä heitteleen. Ihan turha kenenkään tulla täällä pätemään.

Lapsi muuttaa tullessaan suhteen dynamiikan, molemmat vanhempansa ihmisinä, aivan kaiken. Ja koko muu elämä, ihmissuhteenne, työ ja maailma ei ole pausella myöskään.

Vierailija kirjoitti:

Pitää antaa vastuuta ja mahdollisuus tehdä asiat omalla tavallaan. Eli ei mitään avunpyyntöjä vaan vain sovitte että mies hoitaa asian A ja sinä asian B. Ja sitten myös katsotte että miehen hoitamissa asioissa on riittävästi näitä "metatöitä" eikä niin että mies vain valikoi itselleen mieluisimmat hommat.

Kyllä meillä ainakin homma meni aika luonnostaan kun vain pienestä pitäen saatoin sanoa miehelle että "varaatko lapselle lääkärin" tai "menetkö neuvolaan kun minä en ensi viikolla ehdi". Ja en koskaan hössöttänyt miehelle vaikkapa lapsen vaatteita valmiiksi tai mitä pitää neuvolassa kysyä vaan mies tottui itse katsomaan mitä pitää laittaa päälle ja mitä pitää tietää. Silloin huomasi että jotain vaatetta ehkä puuttui tai saattoi olla jäämässä pieneksi ja sanoi että pitää osata ensi kerralla kun mennään kauppaan tai vaikka seurata jotain lapseen liittyvää asiaa.

Ei se mitään rakettitiedettä ole. Tekemällä oppii, niin mies kuin nainenkin.

Minä ymmärrän metatyöksi juuri tuon että vain toinen osapuoli pitää mielessään listaa hoidettavista PAKOLLISISTA asioista, ja ohjeistaa sitten toista (mieslasta?) tekemään edes osan niistä. Eri juttu kuin töiden jakaminen... Hyvä että osasi pukea lapsen, mutta olisiko vienyt ylipäätään sinne neuvolaan, jos et olisi käskenyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää antaa vastuuta ja mahdollisuus tehdä asiat omalla tavallaan. Eli ei mitään avunpyyntöjä vaan vain sovitte että mies hoitaa asian A ja sinä asian B. Ja sitten myös katsotte että miehen hoitamissa asioissa on riittävästi näitä "metatöitä" eikä niin että mies vain valikoi itselleen mieluisimmat hommat.

Kyllä meillä ainakin homma meni aika luonnostaan kun vain pienestä pitäen saatoin sanoa miehelle että "varaatko lapselle lääkärin" tai "menetkö neuvolaan kun minä en ensi viikolla ehdi". Ja en koskaan hössöttänyt miehelle vaikkapa lapsen vaatteita valmiiksi tai mitä pitää neuvolassa kysyä vaan mies tottui itse katsomaan mitä pitää laittaa päälle ja mitä pitää tietää. Silloin huomasi että jotain vaatetta ehkä puuttui tai saattoi olla jäämässä pieneksi ja sanoi että pitää osata ensi kerralla kun mennään kauppaan tai vaikka seurata jotain lapseen liittyvää asiaa.

Ei se mitään rakettitiedettä ole. Tekemällä oppii, niin mies kuin nainenkin.

Minä ymmärrän metatyöksi juuri tuon että vain toinen osapuoli pitää mielessään listaa hoidettavista PAKOLLISISTA asioista, ja ohjeistaa sitten toista (mieslasta?) tekemään edes osan niistä. Eri juttu kuin töiden jakaminen... Hyvä että osasi pukea lapsen, mutta olisiko vienyt ylipäätään sinne neuvolaan, jos et olisi käskenyt?

Juuri tuo, että olisiko vienyt, jos kukaan ei olisi käskenyt. Täällä joku puhui neuvottelemisen ja sopimisen tärkeydestä. Toki on hyvä käydä keskustelua niistä karnevaalivaatteiden hankkimisesta etukäteen, ettei olla tosiaan tilanteessa missä lapsella on tosiaan se kaksi asukokonaisuutta, mistä toinen on tarpeeton. Kuitenkin tämänkin asian, kuten keskustelemisen pitää jonkun aloittaa. Kuinka usein sen aloittaa äiti ja kuinka usein isä?

Vierailija kirjoitti:

Tavalliset kotityöt eivät ole metatyötä, vaan metatyötä on työskentelyn työstäminen eli käytännössä työn organisointi ja kehittäminen. Toki monesti sekin jää kotona äidin vastuulle, mutta otsikko on silti harhaanjohtava.

Ei ollut harhaanjohtava. Tarkoitinkin juuri tuota työn organisointia ja kehittämistä. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mutta ihan tosi. Onhan se raskasta, jos kaikki suunnittelutyö jää vain äidin harteille. Soitto neuvolan ajanvaraukseen on sinänsä pieni juttu, mutta pitää yksin langoissaan kaikkia niitä tehtäviä askareita, on kenelle tahansa kuluttavaa. Miten metatyön kasaantumisen äidille voisi estää?

Menet töihin ja mies jää koti-isäksi katsomaan muumeja päivät pitkät. Sinä tienaat elannon ja kotiin tullessa teet puolet kotitöistäsi. 

Elätät miestäsi ainakin sen kolme vuotta. Kyllä siinä ajassa mies osaa sinne neuvolaan soittaa, kuten nainenkin

Tämä on kaikkein paras ehdotus 👏

Olisi paras keino saada miehet tekemään tasaisesti kotitöitä.

Päivisin hoidetaan vain ja ainoastaan lasta. Työssäkäyvä puoliso sitten tiskaa ja pyykkää illalla, koska isä on osuutensa tehnyt jo päivällä lasten kanssa kotona päivän ollessaan. Isi lähtee lenkille, salille tai ystävien kanssa kahville. Isällä pitää olla omaa aikaa ja sosiaalista elämää. Työssäkäyvä nainen kun on kuitenkin levännyt koko päivän työpaikallaan lastenhoitoon verrattuna 

Kotona oleva hoitaa lasta, yleensä tällä on tarkoitettu pikkuvauvaa, ei enää leikki-ikäistä. Kotityöt jaetaan, joten isukki ennen lähtöään tai sen jälkeen tekee oman osansa. Sen lapsen voi ottaa kaveritapaamiseen, niin ne naisetkin tekee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mutta ihan tosi. Onhan se raskasta, jos kaikki suunnittelutyö jää vain äidin harteille. Soitto neuvolan ajanvaraukseen on sinänsä pieni juttu, mutta pitää yksin langoissaan kaikkia niitä tehtäviä askareita, on kenelle tahansa kuluttavaa. Miten metatyön kasaantumisen äidille voisi estää?

Menet töihin ja mies jää koti-isäksi katsomaan muumeja päivät pitkät. Sinä tienaat elannon ja kotiin tullessa teet puolet kotitöistäsi. 

Elätät miestäsi ainakin sen kolme vuotta. Kyllä siinä ajassa mies osaa sinne neuvolaan soittaa, kuten nainenkin

Noup. Meillä mies on ollut koti-isänä yhteensä kolme vuotta (eri lasten kanssa) ja silti minä työssäkävijänä hoidin kaiken metatyön (”no älä hoida” -no kuule kun ei voi olla hoitamatta kun tulee se kuuluisa lastensuojeluilmoitus).

No jos mies hoiti jo lapsia kaikki päivät (ja varmaan osansa myös iltaisin) niin ei ole välttämättä täysin kohtuutonta että sinulle jää sitä vähemmän fyysistä työtä eli metatyötä.[/

😂😂😂 ”fyysistä työtä eli metatyötä”, ei varmaan kannata käyttää vierasperäisiä sanoja jos et ymmärrä mitä ne tarkoittavat

Edeltäjäsi kirjoitti "VÄHEMMÄN FYYSISTÄ", henkilölle siis jää sitä työtä, joka on vähemmän fyysistä eli metatyötä. Hän ei verrannut "mitä enemmän/vähemmän X, sitä vähemmän fyysistä työtä". Kannattaa opetella suomen kieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mutta ihan tosi. Onhan se raskasta, jos kaikki suunnittelutyö jää vain äidin harteille. Soitto neuvolan ajanvaraukseen on sinänsä pieni juttu, mutta pitää yksin langoissaan kaikkia niitä tehtäviä askareita, on kenelle tahansa kuluttavaa. Miten metatyön kasaantumisen äidille voisi estää?

Menet töihin ja mies jää koti-isäksi katsomaan muumeja päivät pitkät. Sinä tienaat elannon ja kotiin tullessa teet puolet kotitöistäsi. 

Elätät miestäsi ainakin sen kolme vuotta. Kyllä siinä ajassa mies osaa sinne neuvolaan soittaa, kuten nainenkin

Noup. Meillä mies on ollut koti-isänä yhteensä kolme vuotta (eri lasten kanssa) ja silti minä työssäkävijänä hoidin kaiken metatyön (”no älä hoida” -no kuule kun ei voi olla hoitamatta kun tulee se kuuluisa lastensuojeluilmoitus).

No jos mies hoiti jo lapsia kaikki päivät (ja varmaan osansa myös iltaisin) niin ei ole välttämättä täysin kohtuutonta että sinulle jää sitä vähemmän fyysistä työtä eli metatyötä.[/

😂😂😂 ”fyysistä työtä eli metatyötä”, ei varmaan kannata käyttää vierasperäisiä sanoja jos et ymmärrä mitä ne tarkoittavat

Ei kannata varmaan kommentoida jos ei osaa lukea. Kirjoitin VÄHEMMÄN fyysistä työtä eli metatyötä.