Miten lastensaannin jälkeen voisi pitää huolta siitä, ettei kaikki metatyö jää vain naiselle?

Antaa miehen oppia kantapään kautta, kun lasusta ollaan yhteydessä hoitamattomien asioiden vuoksi.

En tiedä. Oma mieheni oli ihan kuutamolla kun luettelin asioita, joita itse joudun äitinä ajattelemaan jatkuvasti. Hän sanoi, että hän ei vain hoksaa sellaisia ollenkaan. Riidan päätteeksi on alkanut ainakin yrittämään.

Ei mutta ihan tosi. Onhan se raskasta, jos kaikki suunnittelutyö jää vain äidin harteille. Soitto neuvolan ajanvaraukseen on sinänsä pieni juttu, mutta pitää yksin langoissaan kaikkia niitä tehtäviä askareita, on kenelle tahansa kuluttavaa. Miten metatyön kasaantumisen äidille voisi estää?

Vierailija kirjoitti:

En tiedä. Oma mieheni oli ihan kuutamolla kun luettelin asioita, joita itse joudun äitinä ajattelemaan jatkuvasti. Hän sanoi, että hän ei vain hoksaa sellaisia ollenkaan. Riidan päätteeksi on alkanut ainakin yrittämään.

Oikein joutuu ajattelemaan. Mahtaa olla raskasta. 

Sanot miehelle, että tulisitko auttamaan. Ei mitään yleistä pyyntöä siis, vaan että esim. tulisitko viikkaamaan pyykit, tyhjentämään astianpesukoneen, imuroimaan, vaihtamaan vaipat, näitähän riittää. Joillekin pitää vaan antaa ohjeet, muuten lösähdetään sohvalle.

Metatyöllä AP tarkoittaa varmaan ennen kaikkea juuri tuota suunnittelutyötä, eli esim sitä, että mies ymmärtää itsenäisesti soittaa sinne neuvolaan ilman, että joku pyytää sitä erikseen tekemään, tai että mies on hankkinut lapselle hyvissä ajoin vaatteet koulun karnevaalitapahtumaan ilman, että äiti ehtii ajatella asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei mutta ihan tosi. Onhan se raskasta, jos kaikki suunnittelutyö jää vain äidin harteille. Soitto neuvolan ajanvaraukseen on sinänsä pieni juttu, mutta pitää yksin langoissaan kaikkia niitä tehtäviä askareita, on kenelle tahansa kuluttavaa. Miten metatyön kasaantumisen äidille voisi estää?

Menet töihin ja mies jää koti-isäksi katsomaan muumeja päivät pitkät. Sinä tienaat elannon ja kotiin tullessa teet puolet kotitöistäsi. 

Elätät miestäsi ainakin sen kolme vuotta. Kyllä siinä ajassa mies osaa sinne neuvolaan soittaa, kuten nainenkin

Vierailija kirjoitti:

Sanot miehelle, että tulisitko auttamaan. Ei mitään yleistä pyyntöä siis, vaan että esim. tulisitko viikkaamaan pyykit, tyhjentämään astianpesukoneen, imuroimaan, vaihtamaan vaipat, näitähän riittää. Joillekin pitää vaan antaa ohjeet, muuten lösähdetään sohvalle.

Tsiisus, että pitää olla sitten vauvan ETTÄ teinin äiti. Mihin se mies hävisi?

Vierailija kirjoitti:

Metatyöllä AP tarkoittaa varmaan ennen kaikkea juuri tuota suunnittelutyötä, eli esim sitä, että mies ymmärtää itsenäisesti soittaa sinne neuvolaan ilman, että joku pyytää sitä erikseen tekemään, tai että mies on hankkinut lapselle hyvissä ajoin vaatteet koulun karnevaalitapahtumaan ilman, että äiti ehtii ajatella asiaa.

Tää on jo aika hyvä, tasoissa sen lapsen kaverin kaverisynttäreiden sukkahousujen oston kanssa samalla viivalla 

Vierailija kirjoitti:

Metatyöllä AP tarkoittaa varmaan ennen kaikkea juuri tuota suunnittelutyötä, eli esim sitä, että mies ymmärtää itsenäisesti soittaa sinne neuvolaan ilman, että joku pyytää sitä erikseen tekemään, tai että mies on hankkinut lapselle hyvissä ajoin vaatteet koulun karnevaalitapahtumaan ilman, että äiti ehtii ajatella asiaa.

Tapahtuuko tällaista kenenkään perheessä? Voiko kukaan mies olla noin oma-aloitteinen?

Meillä mä naisena teen metsätyöt ja mies esim. tiskaa, imuro ja kokkaa. Toimii näin, emmä halua tiskata.

Pitää antaa vastuuta ja mahdollisuus tehdä asiat omalla tavallaan. Eli ei mitään avunpyyntöjä vaan vain sovitte että mies hoitaa asian A ja sinä asian B. Ja sitten myös katsotte että miehen hoitamissa asioissa on riittävästi näitä "metatöitä" eikä niin että mies vain valikoi itselleen mieluisimmat hommat.

Kyllä meillä ainakin homma meni aika luonnostaan kun vain pienestä pitäen saatoin sanoa miehelle että "varaatko lapselle lääkärin" tai "menetkö neuvolaan kun minä en ensi viikolla ehdi". Ja en koskaan hössöttänyt miehelle vaikkapa lapsen vaatteita valmiiksi tai mitä pitää neuvolassa kysyä vaan mies tottui itse katsomaan mitä pitää laittaa päälle ja mitä pitää tietää. Silloin huomasi että jotain vaatetta ehkä puuttui tai saattoi olla jäämässä pieneksi ja sanoi että pitää osata ensi kerralla kun mennään kauppaan tai vaikka seurata jotain lapseen liittyvää asiaa.

Ei se mitään rakettitiedettä ole. Tekemällä oppii, niin mies kuin nainenkin.

Vierailija kirjoitti:

Sanot miehelle, että tulisitko auttamaan. Ei mitään yleistä pyyntöä siis, vaan että esim. tulisitko viikkaamaan pyykit, tyhjentämään astianpesukoneen, imuroimaan, vaihtamaan vaipat, näitähän riittää. Joillekin pitää vaan antaa ohjeet, muuten lösähdetään sohvalle.

Tämähän on just se tilanne, mitä ap haluaa välttää.

Miesten on pitänyt ennen VAIN lukea naisten ajatukset. Nyt miesten pitää ajatellakin naisten puolesta. 

Minulla tilanne helpotti sillä että aloitin uudessa työpaikassa. Lapsi toki oli silloin jo 5v mutta kuitenkin. Siihen asti kaikki metatyö oli minun hoidettava: onko päiväkotikassissa ne ylimääräiset vaatteet jotka juuri tänään tarvitaan, milloin se retkipäivä olikaan, nyt pitää muistaa se ja se. Jne jne. Kotona lapsi halusi kaikkeen ”äiti äiti äiti”. Isältä ei pyytänyt vaikka isä oli vieressäni. Aina äiti.

Sitten sain sen uuden työn joka vaati niin henkisesti kuin ajallisesti paljon. Olinkin paljon työmatkoilla, tein pitkiä päiviä, jatkoin töiden tekoa kotonakin. Ihan helvettiä koko aika mutta kas kummaa: miehestä tuli se joka hoiti kaiken kuntoon ja varmisti asiat kun minä en ollutkaan paikalla. Lapsi ryhtyi pyytämään ”isi isi isi”. Oikein havahduin siihen kerran että olimme kummatkin miehen kanssa vierekkäin ja lapsi pyytääkin isältään jotain eikä minulta. Erinomaista!

Oli ihan k*usipää työpaikka työskentelyilmapiiriltään ja lopetin siellä kyllä vuoden sisällä mutta se riitti. Nyt teemme metatyöt aika lailla 50/50 ja lapselle kelpaa kumpi vanhempi vaan. On oppinut pyytämään kummaltakin. Ikää lapsella jo 9v.

Todellisuudessa vastuunotto on ihan miehestä itsestä ja hänen halusta ottaa vastuuta kiinni. Nyt ap tuntuu ottavan miehen vastuunottamisesta vastuun. Ihan järjetöntä.

Vierailija kirjoitti:

Todellisuudessa vastuunotto on ihan miehestä itsestä ja hänen halusta ottaa vastuuta kiinni. Nyt ap tuntuu ottavan miehen vastuunottamisesta vastuun. Ihan järjetöntä.

Tätä se todellisuus tuntuu olevan suurimmassa osassa perheitä. Juuri sen takia haluaisin sen välttää ja kysyn nyt siihen apua. ap

Meillä on toiminut monessa asiassa "se, joka kävi viimeksi, aikatauluttaa seuraavan kerran" -periaate. Esim jos minä käytin lapsen neuvolassa, hammaslääkärissä, parturissa jne, huolehdin seuraavan käynnin ajanvaraamisesta. Mies sitten vie lapsen silloin ja hoitaa ajanvarauksen seuraavaksi kerraksi. Joissain asioissa taas hoidetaan vuorotellen. Jos minä hoidan lapsen kaverisynttäriasian (kutsuun vastaamisen, juhlavaatteet, synttärilahjan, kuljetuksen jne) nyt, seuraavan kerran lapsen saadessa synttärikutsun mies hoitaa. Päiväkodin ja koulun vanhempainilloissa käydään vuorotellen. Samoin päiväkodin ja koulun joulu- ja kevätjuhlat. Eli joka toinen vuosi käyn joulujuhlassa (ja mies kevätjuhlassa) ja joka toinen käyn kevätjuhlassa (ja mies joulujuhlassa). Kumpi on menossa lapsen juhlaan, huolehtii kaiken siihen liittyvän asian. 

Tästä vinkki helpompaan elämään, otapa vaari:

Älä mieti niin paljon noita feministien hössötyksiä, teet tehtäväsi ja olet tyytyväinen. Mies hoitaa miehen työt ja tarpeen vaatiessa toki katsoo lastenkin perään. Itse olet perhe-elämän valinnut.

Vierailija kirjoitti:

Tästä vinkki helpompaan elämään, otapa vaari:

Älä mieti niin paljon noita feministien hössötyksiä, teet tehtäväsi ja olet tyytyväinen. Mies hoitaa miehen työt ja tarpeen vaatiessa toki katsoo lastenkin perään. Itse olet perhe-elämän valinnut.

Järkyttävää p*sk*a, tekisi mieli ilmiantaa moinen kommentti.