Lue keskustelun säännöt.
Menestyjien kovat elämänohjeet tekevät minut surullisiksi
23.02.2014 |
Taas oli yksi Facebook-kaveri jakanut jonkun typerän kolmekymmentä elämänohjetta -kouhotuksen, joka teki minut surulliseksi.
Siinä kuten nykyään joka puolella kaikkien elämänhallintaohjeiden kärjessä kouhotettiin, että ei saisi olla "kielteisten" ihmisten seurassa, haukutaan kavereita "energiasyöpöiksi" jne. Eikö kukaan enää huomaa, että nämä ovat näitä amerikkalaisia menestysohjeita, jotka oikeasti tekevät maailmastamme ja ihmissuhteistamme todella kylmiä ja kovia?
Ymmärrän kyllä, jos ystävä ei ikinä puhu kuin itsestään ja valittaa selkeästi täysin merkityksettömiä asioita. Mutta eikö silloinkin sille ystävälle pitäisi sanoa jotain eikä vain heittää häntä tienposkeen, että tämä vain "syö energiaasi"?
Lisäksi olen huomannut, että osa ihmisistä ottaa nämä elämänohjeet ihan liian jyrkästi. Tietenkin ystävälle pitää voida kertoa myös, jos on surullinen ja elämässä vaikeuksia! Nykyään jokainen oikeasti vaikeuksissa oleva ihminen on kuitenkin vaarassa tulla leimatuksi joksikin "energiasyöpöksi", joka on suorastaan pakko viskata heti sivuun.
Minun oma ratkaisuni on nyt ollut se, että en enää kerro ystävilleni mitään kuulumisiani vaan kyselen vain heiltä, mitä heille kuuluu. Osa ihmisistä on niin selvästi kiinni tuossa positiivisen ajattelun retkussa, että heille ei vain voi kertoa, että huonosti tosiaan menee. Ennen kerroin, että olen tietenkin tyytyväinen siihen, että saan töistä palkkaa, mutta itse työpaikka on täysin paska. Enää en kerro mitään siihen liittyvistä, täysin oikeista ongelmista.
Mutta varmaan seuraava menestysideologiaan aivopestyjen vouhotus onkin heittää yli laidan kaikki "ystävät", jotka eivät kerro iloisia asioita elämästään, vaikka sitten väkisin ja valheellisesti keksittyjä.
Kommentit (18)
[quote author="Vierailija" time="23.02.2014 klo 10:29"]
Sulla tuntuu olevan enemmän kavereita kun ystäviä...
Kavereilta ei jaksa kuunnella narinaa ja ikuista kurjuudessa vellomista, mutta ystävien ongelmiin ja onniin jaksaa tietysti, jaksaahan nekin elää mukana minun elämäss.
[/quote]
Kai ymmärrät, ettei "kavereiden" ja "ystävien" välille eron tekeminen ole oikeasti niin helppoa, rajat vaihtelevat ja siirtyilevät? Ainakin minä olen luullut ihan ystävikseni ihmisiä, jotka olen tuntenut puolet elämästäni. Mutta ilmeisesti he tietämättäni ovatkin olleet näitä menestysideologiaan kietoutuneita "kavereita" sitten vain...
Kaikkein typerintä näissä ohjeissa on se, että selvästi ns. "henkistyneet" ihmiset ottavat ne ihan täydestä. Siis sellaiset, joiden voisit kuvitella harrastavan jotain joogaa, lukevan elämänhallintooppaita, pelastavan maailmaa jne. Kuitenkin tuollaiset omaan napaansa tuijottavat energiasyöppöpuheet ovat pahimmanlaatuista kovien arvojen markkinointia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo tismalleen samat ajatukset noista 30 ohjeesta ynnä vastaavasta sekä myös kolmosen (ap:n) tekstin viimeisestä kappaleesta.
Minä olen nyt heivannut noita energiasyöppöjä. Kylmä totuus on, että sellaisia on ja he takertuu vahvoihin ihmisiin. Ap, katso peiliin ja oieasti mieti toimintaasi.
[quote author="Vierailija" time="23.02.2014 klo 10:45"]
Minä olen nyt heivannut noita energiasyöppöjä. Kylmä totuus on, että sellaisia on ja he takertuu vahvoihin ihmisiin. Ap, katso peiliin ja oieasti mieti toimintaasi.
[/quote]
Toivottavasti et sitten itse koskaan murru vaikeuksiesi alla vaan jaksat aina olla positiivinen ja vahva yli-ihminen. Nimittäin ne sun heivaamasi "energiasyöpöt" todennäköisesti eivät oikeasti sellaisia edes ole, kunhan ovat tavallista herkempiä ihmisiä, joilla omien vaikeuksiensa jälkeen olisi ollut sinullekin mýötätuntoa tarjolla.
Näissä muoti-ilmiöissä kun on aina se vaara, että jotkut hurahtaneet ylitulkitsevat ja heivaavat yli jokaisen, joka uskaltaa jopa kertoa, että aina se aurinko ei paista risukasaan. Selvästi sellaista olen nyt havainnut.
Kuulun näihin hurahtaneisiin ja uskallan väittää, että suurin osa meistä hurahtaneista on entisiä ylikilttejä ihmisiä joiden rajat on tallottu mennen tullen. Vaikka olen alkanut vältellä energiasyöppö-ihmisiä (tämä ei koske vain ystävyyksiä ja kaveruuksia) en kuitenkaan ole armoton. Uskoisin, että olen yhä siitä joustavimmasta päästä ihmisiä enkä hylkää ketään helposti, jos ollenkaan. Henkisyys tuo mukanaan kyvyn huolehtia itsestään ja siihen kuuluu myös se, ettei anna itseään kohdeltavan miten sattuu. Tätä lienee vaikea keneltäkään evätä millään perusteilla. Muutamia energiasyöppöjä mainitakseni en enää ole juurikaan yhteydessä henkilöön, joka vähätteli ja arvosteli minua jokaisessa sivulauseessa sekä kohdisti ympäristöönsä lähinnä negatiivista energiaa. Hän on narsisti enkä katso voivani häntä ystävyydelläni pelastaa ilman, että tuhoudun itse. Toinen energiasyöppö henkilö lähipiirissäni on hyvin samankaltainen kuin ensimmäinen. Hän purkaa pahaa oloaan minuun. Kolmas on itsekeskeinen ja -riittoinen asperger, jonka kanssa ystävyyttä aion jatkaa mutten ehdoitta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
6, newsflash: se ei mene noin. Energiasyöpöt vyöryttää niitä omiaan, vaikka toisella olisi mikä tilanne. He nimenomaan eivät tunne termiä vastavuoroisuus!
5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä energiasyöppö ja omista ongelmista kertominen ei ole ihan sama asia. Energiasyöppö tuntuu vaativan kokoajan jotain, kun tässä erilaisista ongelmista voidaan myös keskustella ilman että ollaan vaatimassa puolin tai toisin yhtään mitään. Eron huomaa kun keskustelee erilaiten ihmisten kanssa.
En ole lukenut noita opuksia. Itse kuitenkin pyrin aina pääsemään energiasyöpöistä eroon. Negatiivisista on hyvä päästä heti eroon myös
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap ei yritäkään väittää, etteikö oikeita "energiasyöppöjä" voisi olla. Mutta sen väitän, että tämä kouhotus on mennyt liian pitkälle ja ihmiset pelkäävät jo kertoa ystävilleen, jos kaikki ei olekaan hyvin.
Pitää kai lainata itseään:
"Ymmärrän kyllä, jos ystävä ei ikinä puhu kuin itsestään ja valittaa selkeästi täysin merkityksettömiä asioita. Mutta eikö silloinkin sille ystävälle pitäisi sanoa jotain eikä vain heittää häntä tienposkeen, että tämä vain "syö energiaasi"?
Lisäksi olen huomannut, että osa ihmisistä ottaa nämä elämänohjeet ihan liian jyrkästi. Tietenkin ystävälle pitää voida kertoa myös, jos on surullinen ja elämässä vaikeuksia! Nykyään jokainen oikeasti vaikeuksissa oleva ihminen on kuitenkin vaarassa tulla leimatuksi joksikin "energiasyöpöksi", joka on suorastaan pakko viskata heti sivuun."
En tajua esimerkiksi tuota, että pitäisi ylipäätään jauhaa työstään. Aikuiset käy töissä. Aina ei ole ihan kivaa. Been there, done that. Välillä pääsee vaihtamaan, välillä ei.
Minulla on niskassa yksi tällainen energiasyöppö, jota oen alkanut torjua. Ensin tusin kovastikin myötätuntoa. Oli avioeroa, sairautta, työttömyyttä. Sitten hän kertoili, että sekä äidillä että siskolla oli hyvin samantyyppisiä ongelmia. Sitten kun hän pääsi töihin, ensin alkoi valittaa kättä, sitten selkää ja sitten jalkaa. Kun ei saanut sairauslomaa, muuttaa paukautti ja kas, olikin terve mutta työtön.
Lopputulemaksi on nyt tullut, että minusta hän on oppinut kotonaan sellaisen mallin, että nainen loisii kotona milloin milläkin tekosyyllä. Ja keksimällä keksii vastoinkäymisiä. Sillä totuus on se, että aina kun hän on pääsemässä jaloilleen, hän torppaa sen ihan itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Amerikkalaisuuteen kuuluu positiivisen ajattelun lisäksi mys selän kääntäminen vaikeuksissa oleville ja suoranaiselle epätoivolle. Amerikkalainen vapaus on sitä että ihminen voidaan jättää oman onnensa nojaan kun rahat loppuvat. Kyllä joku työpaikkansa puolesta pelkäävä amerikkalainen valkokaulus duunari tarvitseekin positiivista ajattelua kun työttömyys merkitsee myös sairasvakuutuksen menetystä ja joutumista muuttamaan madolisesti halvemmalle alueelle jolloin lapset joutuvat heikkotasoiseen kouluun. Mutta Amerikassahan köyhin Wall Martin kassakin jonka rahat eivät riitä aina edes ruokaan tietää että hänestä voi jonakin päivänä tulle miljonääri:D Amerikkalaisille on tyypillistä että ystävyyssuhteet ovat ns. instrumentaalisia ja siitä tulee puhe "energiasyöpöistä" ystävistä.
[quote author="Vierailija" time="23.02.2014 klo 11:29"]
Amerikkalaisuuteen kuuluu positiivisen ajattelun lisäksi mys selän kääntäminen vaikeuksissa oleville ja suoranaiselle epätoivolle. Amerikkalainen vapaus on sitä että ihminen voidaan jättää oman onnensa nojaan kun rahat loppuvat. Kyllä joku työpaikkansa puolesta pelkäävä amerikkalainen valkokaulus duunari tarvitseekin positiivista ajattelua kun työttömyys merkitsee myös sairasvakuutuksen menetystä ja joutumista muuttamaan madolisesti halvemmalle alueelle jolloin lapset joutuvat heikkotasoiseen kouluun. Mutta Amerikassahan köyhin Wall Martin kassakin jonka rahat eivät riitä aina edes ruokaan tietää että hänestä voi jonakin päivänä tulle miljonääri:D Amerikkalaisille on tyypillistä että ystävyyssuhteet ovat ns. instrumentaalisia ja siitä tulee puhe "energiasyöpöistä" ystävistä.
[/quote]Amerikassa sitä ja tätä. Amerikkakin on kohtuuiso maa ja siellä piisaa ihmistä (316 miljoonaa) jos jonkinlaista. En menisi energiasyöppöydestä puhuvaa ihmistä leimaamaan heti amerikkalaisen hapatuksen edustajaksi, koska a) mitä on se yhtenäinen amerikkalainen hapatus? b)se, miten yksittäinen sanotaan nyt sitten suomalainen ihminen määrittelee sen energiasyöpön omassa elämässään vaihtelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkuva omassa kurjuudessa vellominen ja valittaminen on paitsi hyödytöntä myös tosi epäreilua muita kohtaan. Se pahentaa omaa ja muiden oloa. Kyllä minullakin on ongelmia, mutta en kaada niitä ystävieni niskaan. En myöskään ryhdy omille ystävilleni terapeutiksi. Asiantuntevaa keskusteluapua saa psykologian ammattilaisilta. Ystävyydessä on kyse jostakin ihan muusta.
Joten ei, en ole samaa mieltä aloittajan kanssa.
[quote author="Vierailija" time="23.02.2014 klo 11:41"]
Jatkuva omassa kurjuudessa vellominen ja valittaminen on paitsi hyödytöntä myös tosi epäreilua muita kohtaan. Se pahentaa omaa ja muiden oloa. Kyllä minullakin on ongelmia, mutta en kaada niitä ystävieni niskaan. En myöskään ryhdy omille ystävilleni terapeutiksi. Asiantuntevaa keskusteluapua saa psykologian ammattilaisilta. Ystävyydessä on kyse jostakin ihan muusta.
Joten ei, en ole samaa mieltä aloittajan kanssa.
[/quote]
Sinulle ystävyys tarkoittaa vain oman menestyksesi ihastelemista. Olet "ystävä" vain niin kaun kuin toisella menee hyvin mutta jos ystävälläsi on huonot ajat hylkäät tämän. Mitä sellaiset "ystävät" ovat joille ei voi kertoa menestyksen lisäksi ongelmistakin?
Sellaiset ystävät on ihan vaan ihmisiä, eivät wannabe-terapeutteja... Miksi se oma paha olo pitää oksentaa jonkun maallikon niskaan?
[quote author="Vierailija" time="23.02.2014 klo 11:48"]
Sinulle ystävyys tarkoittaa vain oman menestyksesi ihastelemista.
[/quote]
Ja sinulle ystävyys tarkoittaa vain itseäsi vahvempien ihmisten hyväksikäyttöä.
Huomaatko, miten hauskaa on vääristellä toisen sanomisia? -16
Sulla tuntuu olevan enemmän kavereita kun ystäviä...
Kavereilta ei jaksa kuunnella narinaa ja ikuista kurjuudessa vellomista, mutta ystävien ongelmiin ja onniin jaksaa tietysti, jaksaahan nekin elää mukana minun elämäss.