Vaihtoehtoisia deodorantteja?

[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 15:53"]

Minä en alapeukuttanut mutta olisin voinut. Rexona saippuaa ei herkkäihoiset käytä. Ja mitä se pesu auttaa pesun jälkeen laitetaan dödöä ja se jää iholle.

[/quote]

Ylläri, mutta Rexona sopii todellakin herkkäihoiselle.

Se pesu takaa sen, ettei kainalossa ole monen viikon dödöt kerroksina, jotka kyllä sitten ärsyttää.

[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 15:53"]

Minä en alapeukuttanut mutta olisin voinut. Rexona saippuaa ei herkkäihoiset käytä. Ja mitä se pesu auttaa pesun jälkeen laitetaan dödöä ja se jää iholle.

[/quote]

Mikä on huonoa?

Ainesosat

Sodium Tallowate, Sodium Palm Kernelate, Aqua, Parfum, Tallow Acid, Palm Kernel Acid, Glycerin, Sodium Chloride, Tetrasodium EDTA, Tetrasodium Etidronate, CI 11680, CI 12490, CI 77891.

Alkuperämaa: Puola

[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 16:03"]

[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 15:53"]

Minä en alapeukuttanut mutta olisin voinut. Rexona saippuaa ei herkkäihoiset käytä. Ja mitä se pesu auttaa pesun jälkeen laitetaan dödöä ja se jää iholle.

[/quote]

Ylläri, mutta Rexona sopii todellakin herkkäihoiselle.

Se pesu takaa sen, ettei kainalossa ole monen viikon dödöt kerroksina, jotka kyllä sitten ärsyttää.

[/quote]

Sinulla ei ole herkkä iho jos Rexona tai ylipäänsä saippua käy. Kuivaa ihoa ei kuivateta ennestään saippualla vaan pesuun käytetään mietoja pesunesteitä tai öljyjä ja jopa ihan vain vettä. Onko sinulla edes kokemusta punaisista ja kirvelevistä kainaloista vai halusitko vain mainostaa Rexonaa?

Itse olen elämäni aikana herkistynyt tai saanut heti oireita todella monesta eri deororantista. Ihan vesipesu on irrottanut kaikki, ärtyneisiin kainaloihin en pesuaineita ole käyttänyt.

[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 16:05"]

[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 15:53"]

Minä en alapeukuttanut mutta olisin voinut. Rexona saippuaa ei herkkäihoiset käytä. Ja mitä se pesu auttaa pesun jälkeen laitetaan dödöä ja se jää iholle.

[/quote]

Mikä on huonoa?

Ainesosat

Sodium Tallowate, Sodium Palm Kernelate, Aqua, Parfum, Tallow Acid, Palm Kernel Acid, Glycerin, Sodium Chloride, Tetrasodium EDTA, Tetrasodium Etidronate, CI 11680, CI 12490, CI 77891.

Alkuperämaa: Puola

[/quote]

vaikka mm.  tuo Cl11680 on luokiteltu syöpävaaralliseksi aineeksi

Ohis, mutta esim. atooppisen ihon hoitoon oli ennen suositus että vesipesu mahd. harvoin. Nykyään suositellaan että joka päivä pitää pestä "vanhat rasvat" pois vedellä (+saippualla).

Minä käytän Rexonan deodoranttia, Nivean dödö teki kainoloni ärtyneiksi, apteekin Aco dödö ei pitänyt hienhajua poissa, vaikka en edes hikoile paljon. Pesen joka ilta kainalot (+muun kropan) suihkun yhteydessä, pesuaineena on Rainbow herkän ihon suihkusaippua, yöksi en dödöä laita. Käyn myös aamulla pikasuihkussa, jolloin hippusellisen käytän tuota saippuaakin.

AP:n kannattaa huokioida se, että jos kainaloissa on ns. "ärtyneisyyttä/tulehdusta" niin missään nimessä ei mitään dödöä kannata laittaa, vaan ensin hoitaa em. pois, esim hydrokortisonilla tmv.

[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 16:10"]

[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 16:03"]

[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 15:53"]

Minä en alapeukuttanut mutta olisin voinut. Rexona saippuaa ei herkkäihoiset käytä. Ja mitä se pesu auttaa pesun jälkeen laitetaan dödöä ja se jää iholle.

[/quote]

Ylläri, mutta Rexona sopii todellakin herkkäihoiselle.

Se pesu takaa sen, ettei kainalossa ole monen viikon dödöt kerroksina, jotka kyllä sitten ärsyttää.

[/quote]

Sinulla ei ole herkkä iho jos Rexona tai ylipäänsä saippua käy. Kuivaa ihoa ei kuivateta ennestään saippualla vaan pesuun käytetään mietoja pesunesteitä tai öljyjä ja jopa ihan vain vettä. Onko sinulla edes kokemusta punaisista ja kirvelevistä kainaloista vai halusitko vain mainostaa Rexonaa?

Itse olen elämäni aikana herkistynyt tai saanut heti oireita todella monesta eri deororantista. Ihan vesipesu on irrottanut kaikki, ärtyneisiin kainaloihin en pesuaineita ole käyttänyt.

[/quote]

Ylläri, juurikin ennen mulla oli tulipunaiset kainalot, samoin anopilla, mutta kun vaihdettiin molemmat Rexonaan se parani molemmilla.

Allergisoiduin pahasti, ja siirryin käyttämään erisania. Oli pitkään ainoa mikä sopi. Nykyään voin käyttää myös sitä perus Nivean dödöä. (tää on sit mun tarina, ei välttisti toimi kaikilla)

Mitäs tarkalleen ottaen tuo rexonan hajuste tuossa tuoteselosteessa on...? Ap pyysi aloituksessa myrkyttömiä vaihtoehtoja. Puhumattakaan juuri tuosta Cl11680 karsinogeenistä :/

T. seiskan alapeukuttaja

Hajuste - kavala ystävä

Hajusteita on kaikkialla.

Jos olet hajusteiden peruskuluttaja eli noin 20-40-vuotias nainen,
toimit mahdollisesti näin:

Ajattelet että henkilökohtainen hygienasi, itsevarmuutesi ja
viehättävyytesi ovat kunnossa, kun tuoksut. Peset suihkussa hiuksesi
ja ihosi tuoksuilla, puhdistat suusi tuoksuvilla, puhdistat ihosi ja
meikkaat tuoksuvilla, lisäät tuoksuvan deodorantin, vartalovoiteen,
ehkä jalkasuihkeen ja intiimisuihkeen, lisäät tuoksuvan hiusgeelin,
hiuslakan ja hajuveden. Pukeudut hajusteilla pestyihin vaatteisiin ja
lisäät hajustetun pikkuhousunsuojan.

Kylpyhuoneen ja wc:n olet jo pessyt hajustetuilla, samoin saunan ja
keittiössä tiskit. Todennäköisesti kaikki siivousaineesi ovat
tuoksuvia. Olet ehkä sijoittanut kotiisi ilmanraikastimen.

Menet autoosi, joka tuoksuu, tai bussiin ja työpaikalle, jossa muutkin
tuoksuvat. Hengität hajusteita sisääsi koko päivän. Niitä tunkeutuu
myös ihosi läpi.

Jonain päivänä ehkä huomaat, että silmiäsi kirvelee ja ne valuvat
vettä, nenä on tukossa, päätä särkee, pyörryttää, ajatukset ovat
tokkuraiset, rintaa painaa ja yskittää, ääni käheytyy, väsyttää ja
oksettaa. Alat epäillä että sinulla on astma.

Kutiset odottamattomasti.


Voi olla, että olet herkistynyt hajusteille.


Nenä  -  aivojen uloke?

Ihminen tuntee hajut ja tuoksut  nenäkäytävien yläosassa olevan
hajuepiteelin kautta. Hajuepiteeli on viiden neliösenttimetrin
kokoinen alue. Kun sen hermosolut ottavat vastaan tuoksun,
hajusignaalit etenevät aivojen pohjalla sijaitsevaan aivokäämiin ja
sieltä aivojen limbiseen alueeseen.  Tuoksut siis pystyvät läpäisemään
aivo-veriesteen. Tuoksut ja hajut ovat kemikaaleja, joita nenä ja
aivot osaavat tunnistaa ja tulkita.

Hajuepiteelin hermosolut pystyvät uusiutumaan, toisin kuin muut
hermosolut. Siksi ankarasti hajusteilla turrutettu nenä pystyy
useimmiten toipumaan ja aistimaan taas luonnollisia tuoksuja ja
makuja, kun altistus lopetetaan.Makuaisti pystyy nimittäin tuntemaan
vain muutaman maun (suolainen, makea, karvas, hapan), mutta hajuaistin
avulla ihminen voi tunnistaa noin 10 000 erilaista hajua ja vielä
oppia tuntemaan niitä lisää. Makunautinnot ovat suuresti riippuvaisia
hajuaistista, sillä syödessä hajumolekyylejä kulkeutuu nenänielun
kautta hajuepiteelille.  Jos nenä on nuhan tai vaikka hajusteiden
turruttama, ruoasta katoavat maut.

Hajusteet pystyvät tosiaan turruttamaan hajusolut, niin että nenä
tuntee enää vain muutaman vahvan hajun. Siksi  hajusteiden käyttäjä
maustaa usein  ruokansa voimakkaasti, että tuntisi edes jotain makuja.
Siksi hajusteiden säännöllinen käyttäjä ei myöskään  tiedä tuoksuvansa
ja lisää reippaasti hajuvettä, että  tuntisi  edes jonkin tuoksun.
Näin hänestä voi tulla ympäristölleen koettelemus.

Hajuaistilla on kaikista aisteista suorin yhteys aivoihin juuri
limbisen systeemin kautta.  Siellä sijaitsevat hippocampus, aivojen
primitiivisin osa, joka säätelee vaistoja ja tunteita, sekä
mantelitumake (amygdala), joka alitajuisella tasolla säätelee
tahdonalaisia liikkeitä. Amygdala lähettää hajuviestit hypotalamukseen
 joka taas kontrolloi käpyrauhasta - ja käpyrauhanen kontrolloi
hormonien eritystä, tunnetiloja ja unirytmiä.

Tuoksuilla on siis hyvin suora yhteys aivoihin, ne herättävät muistoja
ja laukaisevat tunnetiloja. Ne ovat myös osa ihmisen
varoitusjärjestelmää, mädän haju sanoo älä syö, savun haju varoittaa
tulipalosta. Synteettiset tuoksut voivat tehdä samaa, mutta niiden
kemikaalit ärsyttävät ja aiheuttavat aivojen ja muun hermoston
häiriöitä ja sairauksia.



 Hajusteet ovat synteettisiä  kemikaaleja joilla on haittansa



Suomessa arvioidaan, että joka kymmenes tai useampi henkilö saa
reaktioita hajusteista, toisen arvion mukaan joka viides saa niistä
oireita.  Ruotsissa on laskettu, että vähintään 6 % väestöstä kärsii
hajusteyliherkkyydestä (Hbl 24.5.2011). Suuri enemmistö herkistyneistä
on naisia, koska he altistuvat hajusteille eniten.


Mutta miten hyvä tuoksu voi tehdä sairaaksi?

Jo vuonna 1986 arvioitiin, että hajusteiden valmistuksessa käytettiin
yli 5000:ta kemikaalia (Ann Dermatol Venereol, 1986; 113:31-41). Luku
on epäilemättä nyt suurempi.  Kemikaaleista 95 % on enimmäkseen tai
kokonaan  synteettisiä, öljy- tai kivihiilitervajohdannaisia.  Lähes
kolmannes näistä tiedetään myrkyllisiksi, kuten synteettiset myskit,
ftalaatit ja tolueenit, bentseenijohdannaiset ja aldehydit.  Ne ja
muut toksiinit ja herkistäjät voivat aiheuttaa syöpää, synnynnäisiä
epämuodostumia ja häiriöitä, keskushermostollisia ja hormonaalisia
häiriöitä ja allergisia reaktioita. Monet luokitellaan ongelmajätteeksi.

¤ Ftalaatit

Greenpeace International  tutki 2005 kaikkiaan 36 tunnettua  eau de
toilettea ja hajuvettä ja havaitsi, että lähes kaikissa oli
ftalaatteja ja synteettisiä myskejä (katso
www.greenpeace.org/perfume-an-investigation-of tai
www.ourlittleplace.com/perfume .html).

Käytetyin ftalaatti oli silloin ja on edelleen dietyyliftalaatti
(DEP), jota esiintyy kosmetiikassa ja hygieniatuotteissa  liuottimena
ja tuoksujen välittäjänä sekä alkoholin denaturoijana (se tekee
alkoholista "tenua"). Sitä oli muun muassa Chanel No 5:ssä, Calvin
Kleinin Eternityssä, Diorin Poisonissa ja Lancômen Tresorissa.  EU:n
Kulutustuotteiden tieteellinen komitea SCCP pitää DEP:iä turvallisena,
mutta kliiniset tutkimukset ovat yhdistäneet DEP:n ja muut ftalaatit
suvunjatkamisen ongelmiin kuten  hormonitasojen muutoksiin, sperman
DNA:n vaurioihin ja sukuelinten epämuodostumiin (Environ Health
Perspect, 2006; 114: 270-6; Hum Reprod, 2007; 22: 688-95; Environ
Health Perspect, 2005; 113: 1056-61). Tuoreen tutkimuksen mukaan DEP
voi johtaa  hedelmättömyyteen, keskenmenoihin, synnynnäisiin
epämuodostumiin, syöpään ja jälkeläisten hedelmättömyyteen
(Hajusteiden terveysvaikutuksista, Klaus Ferlow, 2007, kts
www.hajusteyliherkkyys.com).

DEP tunkeutuu nopeasti ihon läpi ja leviää laajalti koko kehoon.  Sen
metaboliitteja on tavattu virtsassa asti, etenkin naisilla. Katso myös
kappale Hormonaalista sekasortoa.


¤ Synteettiset myskit

Niitä käytetään hajuvesissä, partavesissä, kosmetiikassa,
ihonhoitoainessa ja siivous- ja pesuaineissa. Ne kertyvät ihon
rasvakudoksiin, ja niitä on tavattu verinäytteissä ja rintamaidossa
(Chemosphere, 2005; 59: 487-92; Chemosphere, 1996; 33: 2033-43).
Koeputkikokeissa myskit kiihdyttivät huomattavasti ihmisen
rintasyöpäsolujen kasvua (Arch Environ Contam Toxicol, 2002;
43:257-64). Ne myös lisäävät muiden myrkyllisten kemikaalien
haittavaikutuksia. Lisäksi yksi viidestä myskistä, myskiambrette,  on
todettu hermomyrkyksi.

¤ Tolueenit

Tolueeneja oli jokaisessa Amerikan Ympäristönsuojeluviraston (EPA)
1991 kokoamassa näytteessä. Niitä oli "runsaasti niin autojen
varaosaliikkeessä kuin tavaratalojen hajuvesiosastolla".  Tolueenit
ovat kaikkein yleisimpiä hajusteiden ainesosia. Tolueenin on osoitettu
aiheuttavan syöpää ja hermostovaurioita, ja EPA on luokitellut sen
ongelmajätteeksi.

¤ Bentsaldehydi on paikallinen puudutusaine ja vaikuttaa häiritsevästi
keskushermostoon; se aiheuttaa suun, kurkun, silmien, ihon, keuhkojen
ja ruoansulatuskanavan ärsytystä ja munuaisvaurioita.
Bentsyyliasetaatti on ympäristömyrkky ja mahdollinen syövän
aiheuttaja, yhdistetty mm. haimasyöpään; se ärsyttää silmiä ja
hengitysteitä, imeytyy ihon läpi ja aiheuttaa elimistössä laajoja
systeemivaurioita. Linalool on narkoottinen aine, joka aiheuttaa
ksekushermoston vaurioita, hengenvaarallisia hengityshäiriöitä, huonoa
lihaskoordinaatiota ja masennusta; eläinkokeet osoittavat sen
vaikuttavan haitallisesti sydämeen. Kamferi on hyvin imeytyvä,
paikallisesti ärsyttävä, keskushermostoa stimuloiva;
sisäänhengittäminen ärsyttää silmiä, nenää ja kurkkua ja aiheuttaa
pyörrytystä, sekavuutta, pahoinvointia; allergisoiva. Asetoni on
useiden valtioiden ongelmajätelistalla; aiheuttaa keskushermoston
häiriöitä, pyörrytystä, pahoinvointia, koordinaation heikkenemistä,
epäselvää puhetta ja uneliaisuutta. Gamma-terpineeni aiheuttaa astmaa
ja keskushermoston häiriöitä. Jne.

Valmistajat pyrkivät tekemään hajusteista mahdollisimman pitkään
säilyviä. Ne eivät hajoa helposti, ja niiden hajoamistuotteet ovat
usein myrkyllisempiä kuin alkuperäiset aineet.


 Sairaaksi hajusteista

Kampaaja Merja Lamberg kertoi  Seura-lehdessä (2000) sairastumisestaan näin:
"Varsin pitkään oli ollut nuhaa ja kurkun ärsytystä, mutta vasta
itselleni tehty hapanpermanentti laukaisi voimakkaan reaktion, joka
ilmeni ihottumana.  Ihoni ja hengityselimeni eivät enää kestä minkään
tyyppisiä hajusteita. Jos vuodevaatteet on pesty hajustetulla
pesuaineella, ne hankaavat ihoa, aiheuttavat kutinaa ja
hengityselimiin tulee turvotusta. " Merja Lamberg todettiin
täydellisesti hajusteallergiseksi 25 vuoden kampaajanuran jälkeen.
Allergia sai hänet siirtymään hajusteettomien kampaamotuotteiden
ammattikäytön uranuurtajaksi Suomessa.
Kampaajan ammatti onkin vaarallisin ammateista, joissa käytetään
kemikaaleja; maalitehtaassa työskentelevällä on sentään päällään maski
ja suojapuku. Suomen Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan (2004)
kampaajilla on kasvaimia kolme kertaa enemmän kuin työssäkäyvillä
naisilla keskimäärin. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan (2005) heille
syntyy myös keskimääräistä pienempiä vauvoja.

Eläintutkimuksissa hajusteiden on todettu olevan myrkyllisiä
keuhkoille, maksalle ja munuaisille (Flavour Fragr J, 2002; 17:
361-71). Työterveystutkimuksissa on osoitettu niiden yhteys syöpään (J
Occup Environ Med, 2000; 42: 517-25).
Hajusteet tunkeutuvat elimistöön hengitysteiden, ihon ja limakalvojen kautta.

¤ Yliherkkyys

Puhtaat yliherkkyysoireet eivät esimerkiksi ole astmaa, vaikka silmien
ja hengitysteiden oireet muistuttavatkin astman ja allergikkojen
oireita (nuha, käheys, kutina, valuvat silmät, yskä, painontunne
rinnassa, hengenahdistus ja päänsärky). Hajusteyliherkkä voi saada
oireita hajusteiden lisäksi  savusta, homeesta ja pakokaasuista - ja
monesta muusta kemikaaliyhdisteestä tai allergeenista.  Koska
hajusteita on lähes kaikkialla, niitä on vaikea välttää. Jos
triggereitä eli laukaisijoita ei ole paikalla, yliherkkä on oireeton.
Se merkitsee että yliherkkä ostaa tuoksuttomia  tuotteita ja välttää
konsertteja, teattereita ja muita paikkoja, joissa hajustetut
saattavat oleilla, eikä kutsu hajustettuja kotiinsa.

Yliherkkyyteen voi liittyä psyykkisiä oireita, katso kappale
Hermostolliset vaikutukset.

Koska hajusteyliherkkyys on herkistymistä hajusteiden kemikaaleille,
herkistyminen voi helposti laajeta. Hajusteiden tietyt aineosat, kuten
myskit, myös tehostavat muiden myrkyllisten kemikaalien vaikutusta.
Herkistynyt huomaa äkkiä saavansa oireita verhojen, sohvan ja maton
tulenestoaineista, vaikka ne eivät tuoksukaan, hedelmien ja
vihannesten viljely- ja säilytysmyrkyistä, kaupan kukkien myrkyistä,
itsekopioivista kuiteista, muovimatosta tai yöpaitaan painetusta
muovikukkakuviosta, t-paitaan ujutetuista synteettisistä kuiduista
(vaikka paidassa lukee 100% puuvillaa) , tuoreesta sanomalehdestä ja
joidenkin kirjojen painomusteesta - silloin ei auta kuin jättää ne
lukematta.

Tätä laaja-alaista herkistymistä sanotaan monikemikaaliherkistymäksi
(MCS). MCS-ihmisten lukumäärä on 20 viime vuoden aikana voimakkaasti
kasvanut.

¤ Allergiat

Yliherkkyydestä on pieni askel allergioihin, varsinkin jos on
allergista sukua. Hajusteet ovat sitä paitsi voimakkaasti
allergisoivia. Hengityselinoireiden lisäksi ne vaikuttavat ihoon, sekä
kosketuksen että ilman kautta.  Ihotaudit kuten dermatiitti ja ekseema
ovat yleisiä reaktioita hajusteisiin. Myös esimerkiksi jalkapohjien
psoriaasilla on todettu yhteys shampoiden hajusteisiin. Allergiat
voivat aiheuttaa erilaisia psykiatrisia ongelmia - mielialan
heilahtelua, ahdistusta, paniikkihäiriöitä, masennusta ja
pakkomielteistä käyttäytymistä jne. - ja aiheuttaja on tiskipöydän
alla tai kylpyhuoneessa.

Vuonna 2007 American Contact Dermatitis Society nimesi hajusteet
"vuoden allergeeniksi" eli allergian aiheuttajaksi (Pediatr Ann, 2008;
37: 102-3).

¤ Astma
Suurin osa tunnetuista hajustekemikaaleista ärsyttää hengitysteitä.
Ne aiheuttavat tulehdusta,  lisäävät limaneritystä ja saattavat
käynnistää allergian. Ne voivat aiheuttaa astmakohtauksia , laukaista
astman ennestään terveellä ihmisellä sekä pahentaa jo olemassa olevaa
astmaa. Hajusteiden ja astman välistä yhteyttä on tutkittu runsaasti
(Hum Biol, 1996; 68: 405-14) ja on todettu, että astmaa aiheuttavat
nimenomaan hajusteiden volatiilit (ilmassa liikkuvat) kemikaalit, ei
tuoksu sinänsä. 72 % astmaatikoista nimeää hajusteet astmakohtauksen
laukaisijaksi. Kohtaukset voivat olla vakavia ja johtaa jopa
kuolemaan.

Astmaluvut ovat länsimaissa kaksinkertaistuneet vuodesta 1980.
Suomessa astmaa sairastaa 6 % väestöstä, lapsista noin 5 - 7 %. Astma
on lasten ja nuorten yleisin vakava krooninen sairaus. Lapset ovat
hajusteille erityisen herkkiä.


¤ Hermostolliset vaikutukset

Hajustekemikaalit vaikuttavat aivoihin ja muuhun hermostoon, ne
vahingoittavat aivojen sähköistä toimintaa ja verenkiertoa.  Monet
niistä ovat hermostomyrkkyjä. Vaikutus voi olla lyhytaikainen tai
pitkällinen ja aiheuttaa kroonisen sairauden.

Esimerkkinä englantilaisen refleksologin Terri Perryn potilas (nainen,
opettaja, 37):
Nainen sai paniikkikohtauksia, joihin liittyi oksentamisen pelko, kun
hänen piti mennä ulos kotoa tai lähteä lentämään. Kohtaus saattoi
tulla myös kaupan jonossa. Hän vaihtoi pyykinpesuaineen, tiskikoneen
pesutabletit, hammastahnan ja saippuat ekologisiin pesu- ja
hygieniatuotteisiin, ja paniikkikohtaukset loppuivat.

Perryn potilaat ovat usein synteettisten hajusteiden uhreja. Vaivojen
yleisinä aiheuttajina ovat olleet ilmanraikastajat, pyykinpesuaineet,
tuoksukynttilät, suitsukkeet, hygieniatuotteet ja kodin
puhdistusaineet.  Kemiallinen herkistyminen voi ilmetä psykiatrisina
sairauksina masennuksesta paniikkihäiriöön ja ylivilkkauteen, mutta se
voi esiintyä myös kynsien pureskeluna, klaustrofobiana,
kahdensuuntaisena mielialahäiriönä, fobioina ja itsemurhataipumuksena.

Muita hajusteiden aiheuttamia oireita ovat päänsäryt, sekavuus,
apatia, huono keskittymiskyky, muistamattomuus, huimaus, kouristukset
, tokkuraisuus ja uneliaisuus tai unettomuus, raajojen pistely,
lihasten nykiminen ja ihaskoordinaation heikkeneminen.

Tutkimuksissa on havaittu, että kemiallisesti herkistyneet saavat
helpommin psykiatrisia häiriöitä ja että elinikäisen psykiatrisen
sairauden ja ympäristön aiheuttaman intoleranssin välillä on vahva
yhteys (Occup Med, 2000; 15:557-70). On myös todettu, että
monikemikaaliherkistymään  (MCS) liittyy fyysisiä ja psykiatrisia
oireita, kuten leijuva tunne päässä, tärinät ja paniikkihäiriöt
(Environ Health Perspect, 2002; 110 (Suppl 4): 669-71).

Monikemikaaliherkistymän synty on selitetty tutkimuksissa seuraukseksi
toistuvasta altistumisesta kemikaaleille - mikä sitten johtaa
keskushermoston herkistymiseen. Silloin hyvin pienikin määrä
kemikaaleja sisäänhengitettynä  saa aikaan voimakkaan reaktion ja voi
aiheuttaa psykiatrisen oireen (Biol.Psychiatry, 1992; 32:218-42).


¤ Hormonaalista sekasortoa

Vuonna 2008 mediassa kerrottiin, että hajusteilla on todennäköinen
yhteys hedelmättömyyteen. Prof. Richard Sharpe (Medical Research
Council, Human Sciences Unit, Edinburgh, Skotlanti) havaitsi, että
hajuvesien ja muiden kosmeettisten aineiden kemikaalit vaurioittivat
urosrottien suvunjatkamisjärjestelmää  sikiökauden ensimmäisen 8
viikon aikana.  Sharpen päätelmän mukaan vauriot saattavat ihmisellä
johtaa piilokiveksiin, siittiöiden vähyyteen ja huonoon liikkuvuuteen,
jopa kivessyöpään. Tutkimusryhmä suositteli raskaana oleville naisille
hajuvesien ja esimerkiksi hajustettujen ihovoiteiden välttämistä
lapsen terveyden vuoksi.

Etenkin ftalaattien ja jonkin verran synteettisten myskien on todettu
aiheuttavan hormonaalisia häiriöitä. DEP-ftalaatti vaurioittaa sperman
DNA:ta, mikä voi johtaa hedelmättömyyteen, ja sillä on yhteyttä
keskenmenoihin, jälkeläisten hedelmättömyyteen ja syöpään ja  mm.
tyttövauvojen ennenaikaiseen rintojen kehittymiseen. Jo 4 %:lla
poikavauvoista esiintyi  v. 2005 peniksen alahalkiota ja
piilokiveksisyyttä (samoja hormonaalisia vaikutuksia on myös
teollisilla soijatuotteilla), sekä virtsateiden epämuodostumia. Toinen
vuonna 2005 julkaistu tutkimus kertoo, että vastasyntyneillä
poikavauvoilla esiintyy sitä enemmän poikkeuksellisen pieniä peniksiä
ja muita sukuelinten epänormaaliuksia, mitä enemmän äidin virtsasta
löytyy ftalaatteja.

Korkeita määriä ftalaatteja on löydetty myös raskaana olevien naisten
verestä. Ftalaatit kykenevät läpäisemään istukan ja vaikuttamaan
sikiön kehitykseen.  Ne tunkeutuvat myös rintamaitoon. Lisäksi ne
varastoituvat rasvakudoksiin, mistä käsin ne voivat vaikuttaa pitkiä
aikoja.

Arviolta 25% amerikkalaispariskunnista on hedelmättömiä.
Siittiösolujen määrä on pudonnut puoleen viimeisten 50 vuoden aikana.
Lähes puolet kaikista raskauksista USA:ssa päättyy sikiön tai
vastasyntyneen kuolemaan, tai vauva ei ole terve. Näihin lukuihin
vaikuttavat muutkin syyt kuin hajusteiden kemikaalit, mutta niillä on
epäilemättä osuutensa.


¤ Lapset ovat kovilla

Lapset altistuvat hajusteiden kemikaaleille siis jo kohdussa. Sen
jälkeen heitä odottaa altistuminen kodin ja ravinnon kemikaaleille.
Hajusteet ovat tutkimusten mukaan siinä merkittävä tekijä.

Lasten iho ja limakalvot ovat ohuita, ne päästävät helposti läpi
hajustekemikaaleja suoraan vaatteista, vaipoista, vuodevaatteista ja
ilmasta. Lapset hengittävät nopeammin, heidän immuunivasteensa on
vasta kehittymässä, ja heidän altistumisensa ruumiinpainoon
suhteutettuna on suurempi kuin aikuisen, toisin sanoen kun aikuinen ja
lapsi altistuvat samalle toksiinille (myrkylle), lapsen altistuminen
on suurempi. Lasten keuhkot, maksa ja munuaiset - joita hajusteet
erityisesti pommittavat - ovat vasta kehittymässä ja helpommin
vahingoittuvia.

Lapsista noin 5 - 7 % sairastaa astmaa, heidän lisäkseen suunnilleen
samansuuruinen joukko kärsii astman kaltaisista oireista.  70 - 80 %
astmalapsista on allergisia erilaisille yleisesti esiintyville
ympäristötekijöille, myös hajusteille.  Koska lapset ylimalkaan ovat
hajusteille erityisen herkkiä, hajusteiden osuuden lasten astman
puhkeamisessa täytyy olla huomattava.

Hajusteiden voimakas vaikutus lapsiin on tullut esiin erityisesti
lasten käytöshäiriöitä ja ylivilkkautta koskevien tutkimusten
yhteydessä.  Niissä on huomattu, että lasten käytös muuttuu
dramaattisesti tavallisimpien hygieniatuotteiden, pesuaineiden ja
ilmanraikastajien vaikutuksesta.

Hyperactive Children´s Support Group -järjestön tutkimuksessa
havaittiin, että ylivilkkaista lapsista 45 % reagoi hajuvesiin, monet
reagoivat myös lääkkeiden väriaineisiin (80%) ja säilöntäaineisiin
sekä esimerkiksi hammastahnan väriaineisiin (58%).  Surreyn
yliopistossa tri Neil Ward (Department of Chemistry) ja USA:ssa
Feingold Association ovat saaneet samanlaisia tuloksia, jälkimmäisen
järjestön  ylivilkkaista ja ADHD-lapsista 51 % sai voimakkaan reaktion
hajuvesistä.

Jo vuonna 1998 USA:n Kansallinen terveysinstituutti kehotti
valmistajia lopettamaan vahingollisten lisäaineiden käytön ruoissa ja
hygieniatuotteissa kuten hammastahnassa. Vanhempia kehotettiin
poistamaan ensin tietyt lisäaineet lapsen ravinnosta ja kotoa tietyt
hygieniatuotteet, ennen kuin ylivilkasta lasta ruvetaan rauhoittamaan
Ritalinin tapaisilla lääkkeillä. Tilastot osoittavat, ettei hyviä
neuvoja ole noudatettu.

Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että liiman nuuhkijat hankkivat
itselleen pysyviä neurologisia ja psykiatrisia vaurioita. Liimaa
nuuhkivista lapsista voi tulla apaattisia tai väkivaltaisia, heillä
voi olla huono keskittymiskyky, kouristuksia ja he voivat joutua
koomaan.  Näiden liuotinten yksi pääaines on tolueeni, kaikkien
hajusteiden yleisin aine.  Tekee mieli kysyä Natural Parent -lehden
tavoin: onko mitään eroa hajusteiden käytön ja liiman nuuhkimisen
välillä?


 Lyhyesti kotieläimistä

Kissat puhdistavat itseään jatkuvasti nuolemalla. Näin ne saavat
sisäänsä kaikkia kodin kemikaaleja, enemmän kuin koirat ja ihmiset.
Kissojen verestä on tuoreissa tutkimuksissa esimerkiksi löydetty
tulenestoaineita 20 - 100-kertaisesti enemmän kuin ihmisillä yleensä.
Tämän on todettu aiheuttavan kissoilla kilpirauhasen liikatoimintaa,
joka on tällä hetkellä vanhojen kissojen yleisin kuolinsyy. Kissat
nuolevat tietysti sisäänsä myös hajusteita.

Koirilla on monisatakertaisesti herkempi hajuaisti kuin ihmisellä. Kun
vastaani tulee kadulla tai puistossa sakea hajustepilvi, jonka sisällä
kävelee koiranomistaja koiransa kanssa, en voi kuin tuntea syvää
sääliä. En usko että koira voi sellaisissa oloissa mitenkään pysyä
terveenä.


Meitä manipuloidaan hajusteilla

Hajusteiden valmistajat ovat tietoisia hajukemikaalien psykologisista
vaikutuksista. Jo pitemmän aikaa ihmisten käyttäytymistä esimerkiksi
tavarataloissa on ohjailtu tiloihin kiinteästi sijoitetuilla
hajustepanoksilla. Niillä luodaan valmistajien mukaan "mukava
ympäristö" kauppoihin, kasinoihin, kahviloihin, hotelleihin,
rakennusliikkeisiin, lentokoneisiin, lentokenttiin, toimistoihin,
sairaaloihin jne. Yhteen tuoksubrändiin saatetaan käyttää 500 eri
hajua. Elektroniikka on melko äskettäin innostunut hajusteiden
käyttäjäksi.  Uudessa tietokoneessa tuoksuu hajustettu öljy, dvd-levy
haisee yllättäen pyykinpesuaineelta tai lapsille tarkoitettu elokuva
mansikalta, auton sisälämmittimen kaapeli voi tuoksua ananakselta.
Mutta miksi ihmeessä jännityssarja-dvd:nkin pitää tuoksua
vaahtokarkilta?


Hajusteet ovat jo pohjavesissä

 Kosmetiikan ja pesuaineiden hajusteet ovat levinneet jätevesien ja
ilman kautta laajalle ympäristöön. Pohjoismaisessa tutkimuksessä
(2004) hajusteiden synteettisiä myskejä löytyi Helsingin ja
pikkukuntien jätevesistä, sinisimpukoista ja sadevesistä. Niitä on
Suomen tuntureilla, napaketuissa, Huippuvuorilla ja Islannissa. Ne
ovat myös saavuttaneet pohjavedet, joita ne saastuttavat  yhdessä
muiden teollisten myrkkyjen, mm. lääkkeiden kanssa.

Suomessa arvioitiin v. 2004 synteettisiä myskejä käytettävän vuodessa
yhteensä 11 tonnia.

 Viranomaisten havahtumista odotetaan

 Joulukuussa 2006 hyväksyttiin EU:n kemikaali- eli Reach-asetus. 2007
aloitti työnsä Helsingissä Euroopan kemikaalivirasto, jonka toiminta
perustuu Reachiin. Viraston tehtävä  on kahtalainen: toisaalta sen
tulee parantaa terveyden ja ympäristön suojelua ja toisaalta ylläpitää
EU:n kemianteollisuuden kilpailukykyä.  Miten ihmeessä se aikoo
sovittaa nämä tavoitteet toisiinsa?

Asetus kuitenkin korostaa teollisuuden vastuuta. Kemianteollisuuden
pitäisi  testata vanhoja, jo ennen asetuksen voimaantuloa tuotteissa
olleita, testaamattomia kemikaaleja ja uusia, jotka ovat tulleet
käyttöön vuoden 2006 jälkeen. Teollisuus on ollut siihen haluton.

Asetuksen perusajatus on, että ne 30 000 kemikaalia, joita myydään yli
tonni vuodessa, tulee testata ja rekisteröidä. Vaarallisten,
esimerkiksi syöpää aiheuttavien aineiden käyttö muuttuisi
luvanvaraiseksi. Teollisuudelle on kuitenkin annettu Reachissä paljon
periksi. "Reach ei kannusta vaarallisten aineiden korvaamiseen
haitattomammilla yhdisteillä. Vaarallinen aine voi saada myyntiluvan,
vaikka sille on olemassa turvallinen vaihtoehto", Suomen WWF:n
suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoi  v. 2004.

Suomessa aloitti 1.1.2011 työnsä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Tukes, jolle kuuluu mm. kuluttajakemikaalien tuotevalvonta ja myös
kuluttajien turvallisuuden valvonta.

Euroopan asetus on, ja viranomaiset ovat järjestäytyneet.  Mutta
paljon on tehtävää.

Valvontaa vaikeuttaa se, että hajusteiden valmistajien ei
liikesalaisuuslainsäädäntöön vedoten tarvitse paljastaa tuotteiden
hajusteraaka-aineita eikä niiden mahdollisia turvallisuustestejä
kenellekään tarkasti  ja totuudenmukaisesti.  USA:ssa ei edes
liittovaltion Ruoka- ja lääkeainevirastolle tai Kanadassa maan
terveysviranomaisille.

Hajustekemikaaleja ei tarvitse luetella tuoteselosteessa. Vaikeaa se
onkin, kun yhdessä hajuvedessä tai hajustetuotteessa voi olla 50 - 500
eri kemikaalia.

Hajusteteollisuus säätelee toimintaansa hyvin itsenäisesti, aivan
kuten lääketeollisuus (sekin tuottaa  lääkkeen, suunnittelee,
toteuttaa ja valvoo itse testinsä ja julkistaa tulokset sellaisina
kuin haluaa).


 Mitä voi tehdä?

Toistaiseksi viranomaiset eivät suojele kansalaisia hajusteiden
terveyshaitoilta. Terveytensä menettäneet eli vaikeasti hajusteille
tai muille kemikaaleille herkistyneet kuitenkin tarvitsevat apua. Sitä
mieltä jo on Työterveyslaitoksen pääjohtaja Vainio, jonka mukaan
kemikaaliyliherkkyydelle tulee saada tautiluokitus ja sairastuneille
sosiaaliturva (Työ, Terveys ja Turvallisuus -lehti 2/2012).

Tupakoinnin rajoittamisessa on tehty pieniä edistysaskelia.
Vastaavasti voidaan kieltää hajusteiden käyttö julkisilla paikoilla ja
yleisötilaisuuksissa. Esimerkiksi Nova Scotialla Halifaxin kaupungissa
(Kanada) hajuvedet ovat kiellettyjä kaupungin toimistoissa,
kirjastoissa, sairaaloissa, luokkahuoneissa, oikeussaleissa ja
busseissa.  Kaliforniassa on päädytty samanlaisiin kieltoihin osassa
valtiota; Marin Countyssa on ravintoloita joissa on hajustevapaa
osasto, ja Santa Cruzissa hajuvedet on kielletty julkisissa
kokouksissa.

Mutta millä vaikutetaan kaikkeen muuhun hajusteluun? Toistaiseksi
hajusteyliherkkä voi vain vaatia parannuksia ja luottaa
omatoimisuuteensa hajusteiden välttämisessä.

Hajusteyliherkkä voi valita kaupassa hajusteettoman tuotteen, niitä
alkaa olla yhä enemmän - kysyntä on yleisesti kasvanut.  Sanat
"luonnollinen", kukkaistuoksu", "allergiatestattu" eivät kuitenkaan
takaa, että tuote on sen enempää luonnollinen kuin hajusteetonkaan. Ei
aina edes sana "hajusteeton":  valmistaja ei ehkä ole lisännyt
aktiivisesti tuotteeseen hajusteita, mutta on tehtaassa valmistanut
sen samassa ajossa kuin hajustetun, jolloin tapahtuu hajutartunta.
Vain oma nenä ja omat kokeilut tuovat tulosta.


 Lisäksi:

¤ Kotona voit siirtyä siivoamaan vedellä ja rievulla. Kuuma vesi on
tehokas siivousaine.

¤ Laimenna. Laimenna kovasti.  Käytä hajusteetonta, ekologista
pesuainetta ja laimenna sitä vedellä. Tuloksena on tehokas
puhdistusaine.

¤ Vältä suihkeita, niin sinun ei tarvitse hengittää kemikaaleja
.
¤ Pinttyneet rasvat voit poistaa sekoitteella, jossa on 1/2 tl
kidesoodaa, 2 rkl tislattua valkoista etikkaa, 500 ml kuumaa vettä ja
vaikkapa  1/4 tl tiskienpesuainetta. Käytä kumihanskoja.

¤ Kylpyhuoneessa  voit pestä lattioita ja seiniä esimerkiksi vedellä
laimennetulla, hajusteettomalla ja ekologisella tiskienpesuaineella.

¤ Osta hyvä, jäykkäharjaksinen WC-harja.

¤ WC-pytyn voit puhdistaa aineella, johon käytät hiukan
tiskienpesuainetta, kaksi kuppia ruokasoodaa, pari-kolme desilitraa
vettä ja 2 rkl valkoista etikkaa. Sekoita hyvin ja pane hyvin
huuhdeltuun pehmeään pulloon,  josta liuos tulee puristamalla. Tai
kaada 1/2 kuppia booraxia pyttyyn, kiepauta harjalla ja anna olla yön
yli.

¤ Jos ei ole vaihtoehtoa ja joudut käyttämään hajusteellista WC:n
puhdistusainetta, sulje istuimen kansi  ennen kuin huuhtelet. Siten et
levitä hajusteita ja muita kemikaaleja ryöppynä ilmaan.

¤ Hanki pestävät suihkuverhot ja pese niitä usein.

¤ Hajustetun pyykin voit joutua pesemään 4-6 kertaa hajusteettomalla,
tehokkaalla pyykinpesuaineella (useat hajusteettomat  eivät tehoa
ollenkaan hajusteisiin), ennen kuin hajuste antaa periksi. Pesukoneesi
on ehkä saanut hajustetartunnan, ja se vuorostaan hajustaa pyykkisi.
Kuivausrumpu samoin.  Talon yhteisiä pesukoneita hajusteyliherkkä ei
yleensä  voi käyttää ollenkaan.


Suomen Allergiayhdistykseltä ja Suomen hajuste- ja kemikaaliyliherkät
ry:ltä voi kysyä neuvoja.

Lähde: http://www.elinahytonen.fi/2012/05/hajuste-kavala-ystava/

[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 16:35"]

Hajuste - kavala ystävä

Hajusteita on kaikkialla.

Jos olet hajusteiden peruskuluttaja eli noin 20-40-vuotias nainen,
toimit mahdollisesti näin:

Ajattelet että henkilökohtainen hygienasi, itsevarmuutesi ja
viehättävyytesi ovat kunnossa, kun tuoksut. Peset suihkussa hiuksesi
ja ihosi tuoksuilla, puhdistat suusi tuoksuvilla, puhdistat ihosi ja
meikkaat tuoksuvilla, lisäät tuoksuvan deodorantin, vartalovoiteen,
ehkä jalkasuihkeen ja intiimisuihkeen, lisäät tuoksuvan hiusgeelin,
hiuslakan ja hajuveden. Pukeudut hajusteilla pestyihin vaatteisiin ja
lisäät hajustetun pikkuhousunsuojan.

Kylpyhuoneen ja wc:n olet jo pessyt hajustetuilla, samoin saunan ja
keittiössä tiskit. Todennäköisesti kaikki siivousaineesi ovat
tuoksuvia. Olet ehkä sijoittanut kotiisi ilmanraikastimen.

Menet autoosi, joka tuoksuu, tai bussiin ja työpaikalle, jossa muutkin
tuoksuvat. Hengität hajusteita sisääsi koko päivän. Niitä tunkeutuu
myös ihosi läpi.

Jonain päivänä ehkä huomaat, että silmiäsi kirvelee ja ne valuvat
vettä, nenä on tukossa, päätä särkee, pyörryttää, ajatukset ovat
tokkuraiset, rintaa painaa ja yskittää, ääni käheytyy, väsyttää ja
oksettaa. Alat epäillä että sinulla on astma.

Kutiset odottamattomasti.


Voi olla, että olet herkistynyt hajusteille.


Nenä  -  aivojen uloke?

Ihminen tuntee hajut ja tuoksut  nenäkäytävien yläosassa olevan
hajuepiteelin kautta. Hajuepiteeli on viiden neliösenttimetrin
kokoinen alue. Kun sen hermosolut ottavat vastaan tuoksun,
hajusignaalit etenevät aivojen pohjalla sijaitsevaan aivokäämiin ja
sieltä aivojen limbiseen alueeseen.  Tuoksut siis pystyvät läpäisemään
aivo-veriesteen. Tuoksut ja hajut ovat kemikaaleja, joita nenä ja
aivot osaavat tunnistaa ja tulkita.

Hajuepiteelin hermosolut pystyvät uusiutumaan, toisin kuin muut
hermosolut. Siksi ankarasti hajusteilla turrutettu nenä pystyy
useimmiten toipumaan ja aistimaan taas luonnollisia tuoksuja ja
makuja, kun altistus lopetetaan.Makuaisti pystyy nimittäin tuntemaan
vain muutaman maun (suolainen, makea, karvas, hapan), mutta hajuaistin
avulla ihminen voi tunnistaa noin 10 000 erilaista hajua ja vielä
oppia tuntemaan niitä lisää. Makunautinnot ovat suuresti riippuvaisia
hajuaistista, sillä syödessä hajumolekyylejä kulkeutuu nenänielun
kautta hajuepiteelille.  Jos nenä on nuhan tai vaikka hajusteiden
turruttama, ruoasta katoavat maut.

Hajusteet pystyvät tosiaan turruttamaan hajusolut, niin että nenä
tuntee enää vain muutaman vahvan hajun. Siksi  hajusteiden käyttäjä
maustaa usein  ruokansa voimakkaasti, että tuntisi edes jotain makuja.
Siksi hajusteiden säännöllinen käyttäjä ei myöskään  tiedä tuoksuvansa
ja lisää reippaasti hajuvettä, että  tuntisi  edes jonkin tuoksun.
Näin hänestä voi tulla ympäristölleen koettelemus.

Hajuaistilla on kaikista aisteista suorin yhteys aivoihin juuri
limbisen systeemin kautta.  Siellä sijaitsevat hippocampus, aivojen
primitiivisin osa, joka säätelee vaistoja ja tunteita, sekä
mantelitumake (amygdala), joka alitajuisella tasolla säätelee
tahdonalaisia liikkeitä. Amygdala lähettää hajuviestit hypotalamukseen
 joka taas kontrolloi käpyrauhasta - ja käpyrauhanen kontrolloi
hormonien eritystä, tunnetiloja ja unirytmiä.

Tuoksuilla on siis hyvin suora yhteys aivoihin, ne herättävät muistoja
ja laukaisevat tunnetiloja. Ne ovat myös osa ihmisen
varoitusjärjestelmää, mädän haju sanoo älä syö, savun haju varoittaa
tulipalosta. Synteettiset tuoksut voivat tehdä samaa, mutta niiden
kemikaalit ärsyttävät ja aiheuttavat aivojen ja muun hermoston
häiriöitä ja sairauksia.



 Hajusteet ovat synteettisiä  kemikaaleja joilla on haittansa



Suomessa arvioidaan, että joka kymmenes tai useampi henkilö saa
reaktioita hajusteista, toisen arvion mukaan joka viides saa niistä
oireita.  Ruotsissa on laskettu, että vähintään 6 % väestöstä kärsii
hajusteyliherkkyydestä (Hbl 24.5.2011). Suuri enemmistö herkistyneistä
on naisia, koska he altistuvat hajusteille eniten.


Mutta miten hyvä tuoksu voi tehdä sairaaksi?

Jo vuonna 1986 arvioitiin, että hajusteiden valmistuksessa käytettiin
yli 5000:ta kemikaalia (Ann Dermatol Venereol, 1986; 113:31-41). Luku
on epäilemättä nyt suurempi.  Kemikaaleista 95 % on enimmäkseen tai
kokonaan  synteettisiä, öljy- tai kivihiilitervajohdannaisia.  Lähes
kolmannes näistä tiedetään myrkyllisiksi, kuten synteettiset myskit,
ftalaatit ja tolueenit, bentseenijohdannaiset ja aldehydit.  Ne ja
muut toksiinit ja herkistäjät voivat aiheuttaa syöpää, synnynnäisiä
epämuodostumia ja häiriöitä, keskushermostollisia ja hormonaalisia
häiriöitä ja allergisia reaktioita. Monet luokitellaan ongelmajätteeksi.

¤ Ftalaatit

Greenpeace International  tutki 2005 kaikkiaan 36 tunnettua  eau de
toilettea ja hajuvettä ja havaitsi, että lähes kaikissa oli
ftalaatteja ja synteettisiä myskejä (katso
www.greenpeace.org/perfume-an-investigation-of tai
www.ourlittleplace.com/perfume .html).

Käytetyin ftalaatti oli silloin ja on edelleen dietyyliftalaatti
(DEP), jota esiintyy kosmetiikassa ja hygieniatuotteissa  liuottimena
ja tuoksujen välittäjänä sekä alkoholin denaturoijana (se tekee
alkoholista "tenua"). Sitä oli muun muassa Chanel No 5:ssä, Calvin
Kleinin Eternityssä, Diorin Poisonissa ja Lancômen Tresorissa.  EU:n
Kulutustuotteiden tieteellinen komitea SCCP pitää DEP:iä turvallisena,
mutta kliiniset tutkimukset ovat yhdistäneet DEP:n ja muut ftalaatit
suvunjatkamisen ongelmiin kuten  hormonitasojen muutoksiin, sperman
DNA:n vaurioihin ja sukuelinten epämuodostumiin (Environ Health
Perspect, 2006; 114: 270-6; Hum Reprod, 2007; 22: 688-95; Environ
Health Perspect, 2005; 113: 1056-61). Tuoreen tutkimuksen mukaan DEP
voi johtaa  hedelmättömyyteen, keskenmenoihin, synnynnäisiin
epämuodostumiin, syöpään ja jälkeläisten hedelmättömyyteen
(Hajusteiden terveysvaikutuksista, Klaus Ferlow, 2007, kts
www.hajusteyliherkkyys.com).

DEP tunkeutuu nopeasti ihon läpi ja leviää laajalti koko kehoon.  Sen
metaboliitteja on tavattu virtsassa asti, etenkin naisilla. Katso myös
kappale Hormonaalista sekasortoa.


¤ Synteettiset myskit

Niitä käytetään hajuvesissä, partavesissä, kosmetiikassa,
ihonhoitoainessa ja siivous- ja pesuaineissa. Ne kertyvät ihon
rasvakudoksiin, ja niitä on tavattu verinäytteissä ja rintamaidossa
(Chemosphere, 2005; 59: 487-92; Chemosphere, 1996; 33: 2033-43).
Koeputkikokeissa myskit kiihdyttivät huomattavasti ihmisen
rintasyöpäsolujen kasvua (Arch Environ Contam Toxicol, 2002;
43:257-64). Ne myös lisäävät muiden myrkyllisten kemikaalien
haittavaikutuksia. Lisäksi yksi viidestä myskistä, myskiambrette,  on
todettu hermomyrkyksi.

¤ Tolueenit

Tolueeneja oli jokaisessa Amerikan Ympäristönsuojeluviraston (EPA)
1991 kokoamassa näytteessä. Niitä oli "runsaasti niin autojen
varaosaliikkeessä kuin tavaratalojen hajuvesiosastolla".  Tolueenit
ovat kaikkein yleisimpiä hajusteiden ainesosia. Tolueenin on osoitettu
aiheuttavan syöpää ja hermostovaurioita, ja EPA on luokitellut sen
ongelmajätteeksi.

¤ Bentsaldehydi on paikallinen puudutusaine ja vaikuttaa häiritsevästi
keskushermostoon; se aiheuttaa suun, kurkun, silmien, ihon, keuhkojen
ja ruoansulatuskanavan ärsytystä ja munuaisvaurioita.
Bentsyyliasetaatti on ympäristömyrkky ja mahdollinen syövän
aiheuttaja, yhdistetty mm. haimasyöpään; se ärsyttää silmiä ja
hengitysteitä, imeytyy ihon läpi ja aiheuttaa elimistössä laajoja
systeemivaurioita. Linalool on narkoottinen aine, joka aiheuttaa
ksekushermoston vaurioita, hengenvaarallisia hengityshäiriöitä, huonoa
lihaskoordinaatiota ja masennusta; eläinkokeet osoittavat sen
vaikuttavan haitallisesti sydämeen. Kamferi on hyvin imeytyvä,
paikallisesti ärsyttävä, keskushermostoa stimuloiva;
sisäänhengittäminen ärsyttää silmiä, nenää ja kurkkua ja aiheuttaa
pyörrytystä, sekavuutta, pahoinvointia; allergisoiva. Asetoni on
useiden valtioiden ongelmajätelistalla; aiheuttaa keskushermoston
häiriöitä, pyörrytystä, pahoinvointia, koordinaation heikkenemistä,
epäselvää puhetta ja uneliaisuutta. Gamma-terpineeni aiheuttaa astmaa
ja keskushermoston häiriöitä. Jne.

Valmistajat pyrkivät tekemään hajusteista mahdollisimman pitkään
säilyviä. Ne eivät hajoa helposti, ja niiden hajoamistuotteet ovat
usein myrkyllisempiä kuin alkuperäiset aineet.


 Sairaaksi hajusteista

Kampaaja Merja Lamberg kertoi  Seura-lehdessä (2000) sairastumisestaan näin:
"Varsin pitkään oli ollut nuhaa ja kurkun ärsytystä, mutta vasta
itselleni tehty hapanpermanentti laukaisi voimakkaan reaktion, joka
ilmeni ihottumana.  Ihoni ja hengityselimeni eivät enää kestä minkään
tyyppisiä hajusteita. Jos vuodevaatteet on pesty hajustetulla
pesuaineella, ne hankaavat ihoa, aiheuttavat kutinaa ja
hengityselimiin tulee turvotusta. " Merja Lamberg todettiin
täydellisesti hajusteallergiseksi 25 vuoden kampaajanuran jälkeen.
Allergia sai hänet siirtymään hajusteettomien kampaamotuotteiden
ammattikäytön uranuurtajaksi Suomessa.
Kampaajan ammatti onkin vaarallisin ammateista, joissa käytetään
kemikaaleja; maalitehtaassa työskentelevällä on sentään päällään maski
ja suojapuku. Suomen Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan (2004)
kampaajilla on kasvaimia kolme kertaa enemmän kuin työssäkäyvillä
naisilla keskimäärin. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan (2005) heille
syntyy myös keskimääräistä pienempiä vauvoja.

Eläintutkimuksissa hajusteiden on todettu olevan myrkyllisiä
keuhkoille, maksalle ja munuaisille (Flavour Fragr J, 2002; 17:
361-71). Työterveystutkimuksissa on osoitettu niiden yhteys syöpään (J
Occup Environ Med, 2000; 42: 517-25).
Hajusteet tunkeutuvat elimistöön hengitysteiden, ihon ja limakalvojen kautta.

¤ Yliherkkyys

Puhtaat yliherkkyysoireet eivät esimerkiksi ole astmaa, vaikka silmien
ja hengitysteiden oireet muistuttavatkin astman ja allergikkojen
oireita (nuha, käheys, kutina, valuvat silmät, yskä, painontunne
rinnassa, hengenahdistus ja päänsärky). Hajusteyliherkkä voi saada
oireita hajusteiden lisäksi  savusta, homeesta ja pakokaasuista - ja
monesta muusta kemikaaliyhdisteestä tai allergeenista.  Koska
hajusteita on lähes kaikkialla, niitä on vaikea välttää. Jos
triggereitä eli laukaisijoita ei ole paikalla, yliherkkä on oireeton.
Se merkitsee että yliherkkä ostaa tuoksuttomia  tuotteita ja välttää
konsertteja, teattereita ja muita paikkoja, joissa hajustetut
saattavat oleilla, eikä kutsu hajustettuja kotiinsa.

Yliherkkyyteen voi liittyä psyykkisiä oireita, katso kappale
Hermostolliset vaikutukset.

Koska hajusteyliherkkyys on herkistymistä hajusteiden kemikaaleille,
herkistyminen voi helposti laajeta. Hajusteiden tietyt aineosat, kuten
myskit, myös tehostavat muiden myrkyllisten kemikaalien vaikutusta.
Herkistynyt huomaa äkkiä saavansa oireita verhojen, sohvan ja maton
tulenestoaineista, vaikka ne eivät tuoksukaan, hedelmien ja
vihannesten viljely- ja säilytysmyrkyistä, kaupan kukkien myrkyistä,
itsekopioivista kuiteista, muovimatosta tai yöpaitaan painetusta
muovikukkakuviosta, t-paitaan ujutetuista synteettisistä kuiduista
(vaikka paidassa lukee 100% puuvillaa) , tuoreesta sanomalehdestä ja
joidenkin kirjojen painomusteesta - silloin ei auta kuin jättää ne
lukematta.

Tätä laaja-alaista herkistymistä sanotaan monikemikaaliherkistymäksi
(MCS). MCS-ihmisten lukumäärä on 20 viime vuoden aikana voimakkaasti
kasvanut.

¤ Allergiat

Yliherkkyydestä on pieni askel allergioihin, varsinkin jos on
allergista sukua. Hajusteet ovat sitä paitsi voimakkaasti
allergisoivia. Hengityselinoireiden lisäksi ne vaikuttavat ihoon, sekä
kosketuksen että ilman kautta.  Ihotaudit kuten dermatiitti ja ekseema
ovat yleisiä reaktioita hajusteisiin. Myös esimerkiksi jalkapohjien
psoriaasilla on todettu yhteys shampoiden hajusteisiin. Allergiat
voivat aiheuttaa erilaisia psykiatrisia ongelmia - mielialan
heilahtelua, ahdistusta, paniikkihäiriöitä, masennusta ja
pakkomielteistä käyttäytymistä jne. - ja aiheuttaja on tiskipöydän
alla tai kylpyhuoneessa.

Vuonna 2007 American Contact Dermatitis Society nimesi hajusteet
"vuoden allergeeniksi" eli allergian aiheuttajaksi (Pediatr Ann, 2008;
37: 102-3).

¤ Astma
Suurin osa tunnetuista hajustekemikaaleista ärsyttää hengitysteitä.
Ne aiheuttavat tulehdusta,  lisäävät limaneritystä ja saattavat
käynnistää allergian. Ne voivat aiheuttaa astmakohtauksia , laukaista
astman ennestään terveellä ihmisellä sekä pahentaa jo olemassa olevaa
astmaa. Hajusteiden ja astman välistä yhteyttä on tutkittu runsaasti
(Hum Biol, 1996; 68: 405-14) ja on todettu, että astmaa aiheuttavat
nimenomaan hajusteiden volatiilit (ilmassa liikkuvat) kemikaalit, ei
tuoksu sinänsä. 72 % astmaatikoista nimeää hajusteet astmakohtauksen
laukaisijaksi. Kohtaukset voivat olla vakavia ja johtaa jopa
kuolemaan.

Astmaluvut ovat länsimaissa kaksinkertaistuneet vuodesta 1980.
Suomessa astmaa sairastaa 6 % väestöstä, lapsista noin 5 - 7 %. Astma
on lasten ja nuorten yleisin vakava krooninen sairaus. Lapset ovat
hajusteille erityisen herkkiä.


¤ Hermostolliset vaikutukset

Hajustekemikaalit vaikuttavat aivoihin ja muuhun hermostoon, ne
vahingoittavat aivojen sähköistä toimintaa ja verenkiertoa.  Monet
niistä ovat hermostomyrkkyjä. Vaikutus voi olla lyhytaikainen tai
pitkällinen ja aiheuttaa kroonisen sairauden.

Esimerkkinä englantilaisen refleksologin Terri Perryn potilas (nainen,
opettaja, 37):
Nainen sai paniikkikohtauksia, joihin liittyi oksentamisen pelko, kun
hänen piti mennä ulos kotoa tai lähteä lentämään. Kohtaus saattoi
tulla myös kaupan jonossa. Hän vaihtoi pyykinpesuaineen, tiskikoneen
pesutabletit, hammastahnan ja saippuat ekologisiin pesu- ja
hygieniatuotteisiin, ja paniikkikohtaukset loppuivat.

Perryn potilaat ovat usein synteettisten hajusteiden uhreja. Vaivojen
yleisinä aiheuttajina ovat olleet ilmanraikastajat, pyykinpesuaineet,
tuoksukynttilät, suitsukkeet, hygieniatuotteet ja kodin
puhdistusaineet.  Kemiallinen herkistyminen voi ilmetä psykiatrisina
sairauksina masennuksesta paniikkihäiriöön ja ylivilkkauteen, mutta se
voi esiintyä myös kynsien pureskeluna, klaustrofobiana,
kahdensuuntaisena mielialahäiriönä, fobioina ja itsemurhataipumuksena.

Muita hajusteiden aiheuttamia oireita ovat päänsäryt, sekavuus,
apatia, huono keskittymiskyky, muistamattomuus, huimaus, kouristukset
, tokkuraisuus ja uneliaisuus tai unettomuus, raajojen pistely,
lihasten nykiminen ja ihaskoordinaation heikkeneminen.

Tutkimuksissa on havaittu, että kemiallisesti herkistyneet saavat
helpommin psykiatrisia häiriöitä ja että elinikäisen psykiatrisen
sairauden ja ympäristön aiheuttaman intoleranssin välillä on vahva
yhteys (Occup Med, 2000; 15:557-70). On myös todettu, että
monikemikaaliherkistymään  (MCS) liittyy fyysisiä ja psykiatrisia
oireita, kuten leijuva tunne päässä, tärinät ja paniikkihäiriöt
(Environ Health Perspect, 2002; 110 (Suppl 4): 669-71).

Monikemikaaliherkistymän synty on selitetty tutkimuksissa seuraukseksi
toistuvasta altistumisesta kemikaaleille - mikä sitten johtaa
keskushermoston herkistymiseen. Silloin hyvin pienikin määrä
kemikaaleja sisäänhengitettynä  saa aikaan voimakkaan reaktion ja voi
aiheuttaa psykiatrisen oireen (Biol.Psychiatry, 1992; 32:218-42).


¤ Hormonaalista sekasortoa

Vuonna 2008 mediassa kerrottiin, että hajusteilla on todennäköinen
yhteys hedelmättömyyteen. Prof. Richard Sharpe (Medical Research
Council, Human Sciences Unit, Edinburgh, Skotlanti) havaitsi, että
hajuvesien ja muiden kosmeettisten aineiden kemikaalit vaurioittivat
urosrottien suvunjatkamisjärjestelmää  sikiökauden ensimmäisen 8
viikon aikana.  Sharpen päätelmän mukaan vauriot saattavat ihmisellä
johtaa piilokiveksiin, siittiöiden vähyyteen ja huonoon liikkuvuuteen,
jopa kivessyöpään. Tutkimusryhmä suositteli raskaana oleville naisille
hajuvesien ja esimerkiksi hajustettujen ihovoiteiden välttämistä
lapsen terveyden vuoksi.

Etenkin ftalaattien ja jonkin verran synteettisten myskien on todettu
aiheuttavan hormonaalisia häiriöitä. DEP-ftalaatti vaurioittaa sperman
DNA:ta, mikä voi johtaa hedelmättömyyteen, ja sillä on yhteyttä
keskenmenoihin, jälkeläisten hedelmättömyyteen ja syöpään ja  mm.
tyttövauvojen ennenaikaiseen rintojen kehittymiseen. Jo 4 %:lla
poikavauvoista esiintyi  v. 2005 peniksen alahalkiota ja
piilokiveksisyyttä (samoja hormonaalisia vaikutuksia on myös
teollisilla soijatuotteilla), sekä virtsateiden epämuodostumia. Toinen
vuonna 2005 julkaistu tutkimus kertoo, että vastasyntyneillä
poikavauvoilla esiintyy sitä enemmän poikkeuksellisen pieniä peniksiä
ja muita sukuelinten epänormaaliuksia, mitä enemmän äidin virtsasta
löytyy ftalaatteja.

Korkeita määriä ftalaatteja on löydetty myös raskaana olevien naisten
verestä. Ftalaatit kykenevät läpäisemään istukan ja vaikuttamaan
sikiön kehitykseen.  Ne tunkeutuvat myös rintamaitoon. Lisäksi ne
varastoituvat rasvakudoksiin, mistä käsin ne voivat vaikuttaa pitkiä
aikoja.

Arviolta 25% amerikkalaispariskunnista on hedelmättömiä.
Siittiösolujen määrä on pudonnut puoleen viimeisten 50 vuoden aikana.
Lähes puolet kaikista raskauksista USA:ssa päättyy sikiön tai
vastasyntyneen kuolemaan, tai vauva ei ole terve. Näihin lukuihin
vaikuttavat muutkin syyt kuin hajusteiden kemikaalit, mutta niillä on
epäilemättä osuutensa.


¤ Lapset ovat kovilla

Lapset altistuvat hajusteiden kemikaaleille siis jo kohdussa. Sen
jälkeen heitä odottaa altistuminen kodin ja ravinnon kemikaaleille.
Hajusteet ovat tutkimusten mukaan siinä merkittävä tekijä.

Lasten iho ja limakalvot ovat ohuita, ne päästävät helposti läpi
hajustekemikaaleja suoraan vaatteista, vaipoista, vuodevaatteista ja
ilmasta. Lapset hengittävät nopeammin, heidän immuunivasteensa on
vasta kehittymässä, ja heidän altistumisensa ruumiinpainoon
suhteutettuna on suurempi kuin aikuisen, toisin sanoen kun aikuinen ja
lapsi altistuvat samalle toksiinille (myrkylle), lapsen altistuminen
on suurempi. Lasten keuhkot, maksa ja munuaiset - joita hajusteet
erityisesti pommittavat - ovat vasta kehittymässä ja helpommin
vahingoittuvia.

Lapsista noin 5 - 7 % sairastaa astmaa, heidän lisäkseen suunnilleen
samansuuruinen joukko kärsii astman kaltaisista oireista.  70 - 80 %
astmalapsista on allergisia erilaisille yleisesti esiintyville
ympäristötekijöille, myös hajusteille.  Koska lapset ylimalkaan ovat
hajusteille erityisen herkkiä, hajusteiden osuuden lasten astman
puhkeamisessa täytyy olla huomattava.

Hajusteiden voimakas vaikutus lapsiin on tullut esiin erityisesti
lasten käytöshäiriöitä ja ylivilkkautta koskevien tutkimusten
yhteydessä.  Niissä on huomattu, että lasten käytös muuttuu
dramaattisesti tavallisimpien hygieniatuotteiden, pesuaineiden ja
ilmanraikastajien vaikutuksesta.

Hyperactive Children´s Support Group -järjestön tutkimuksessa
havaittiin, että ylivilkkaista lapsista 45 % reagoi hajuvesiin, monet
reagoivat myös lääkkeiden väriaineisiin (80%) ja säilöntäaineisiin
sekä esimerkiksi hammastahnan väriaineisiin (58%).  Surreyn
yliopistossa tri Neil Ward (Department of Chemistry) ja USA:ssa
Feingold Association ovat saaneet samanlaisia tuloksia, jälkimmäisen
järjestön  ylivilkkaista ja ADHD-lapsista 51 % sai voimakkaan reaktion
hajuvesistä.

Jo vuonna 1998 USA:n Kansallinen terveysinstituutti kehotti
valmistajia lopettamaan vahingollisten lisäaineiden käytön ruoissa ja
hygieniatuotteissa kuten hammastahnassa. Vanhempia kehotettiin
poistamaan ensin tietyt lisäaineet lapsen ravinnosta ja kotoa tietyt
hygieniatuotteet, ennen kuin ylivilkasta lasta ruvetaan rauhoittamaan
Ritalinin tapaisilla lääkkeillä. Tilastot osoittavat, ettei hyviä
neuvoja ole noudatettu.

Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että liiman nuuhkijat hankkivat
itselleen pysyviä neurologisia ja psykiatrisia vaurioita. Liimaa
nuuhkivista lapsista voi tulla apaattisia tai väkivaltaisia, heillä
voi olla huono keskittymiskyky, kouristuksia ja he voivat joutua
koomaan.  Näiden liuotinten yksi pääaines on tolueeni, kaikkien
hajusteiden yleisin aine.  Tekee mieli kysyä Natural Parent -lehden
tavoin: onko mitään eroa hajusteiden käytön ja liiman nuuhkimisen
välillä?


 Lyhyesti kotieläimistä

Kissat puhdistavat itseään jatkuvasti nuolemalla. Näin ne saavat
sisäänsä kaikkia kodin kemikaaleja, enemmän kuin koirat ja ihmiset.
Kissojen verestä on tuoreissa tutkimuksissa esimerkiksi löydetty
tulenestoaineita 20 - 100-kertaisesti enemmän kuin ihmisillä yleensä.
Tämän on todettu aiheuttavan kissoilla kilpirauhasen liikatoimintaa,
joka on tällä hetkellä vanhojen kissojen yleisin kuolinsyy. Kissat
nuolevat tietysti sisäänsä myös hajusteita.

Koirilla on monisatakertaisesti herkempi hajuaisti kuin ihmisellä. Kun
vastaani tulee kadulla tai puistossa sakea hajustepilvi, jonka sisällä
kävelee koiranomistaja koiransa kanssa, en voi kuin tuntea syvää
sääliä. En usko että koira voi sellaisissa oloissa mitenkään pysyä
terveenä.


Meitä manipuloidaan hajusteilla

Hajusteiden valmistajat ovat tietoisia hajukemikaalien psykologisista
vaikutuksista. Jo pitemmän aikaa ihmisten käyttäytymistä esimerkiksi
tavarataloissa on ohjailtu tiloihin kiinteästi sijoitetuilla
hajustepanoksilla. Niillä luodaan valmistajien mukaan "mukava
ympäristö" kauppoihin, kasinoihin, kahviloihin, hotelleihin,
rakennusliikkeisiin, lentokoneisiin, lentokenttiin, toimistoihin,
sairaaloihin jne. Yhteen tuoksubrändiin saatetaan käyttää 500 eri
hajua. Elektroniikka on melko äskettäin innostunut hajusteiden
käyttäjäksi.  Uudessa tietokoneessa tuoksuu hajustettu öljy, dvd-levy
haisee yllättäen pyykinpesuaineelta tai lapsille tarkoitettu elokuva
mansikalta, auton sisälämmittimen kaapeli voi tuoksua ananakselta.
Mutta miksi ihmeessä jännityssarja-dvd:nkin pitää tuoksua
vaahtokarkilta?


Hajusteet ovat jo pohjavesissä

 Kosmetiikan ja pesuaineiden hajusteet ovat levinneet jätevesien ja
ilman kautta laajalle ympäristöön. Pohjoismaisessa tutkimuksessä
(2004) hajusteiden synteettisiä myskejä löytyi Helsingin ja
pikkukuntien jätevesistä, sinisimpukoista ja sadevesistä. Niitä on
Suomen tuntureilla, napaketuissa, Huippuvuorilla ja Islannissa. Ne
ovat myös saavuttaneet pohjavedet, joita ne saastuttavat  yhdessä
muiden teollisten myrkkyjen, mm. lääkkeiden kanssa.

Suomessa arvioitiin v. 2004 synteettisiä myskejä käytettävän vuodessa
yhteensä 11 tonnia.

 Viranomaisten havahtumista odotetaan

 Joulukuussa 2006 hyväksyttiin EU:n kemikaali- eli Reach-asetus. 2007
aloitti työnsä Helsingissä Euroopan kemikaalivirasto, jonka toiminta
perustuu Reachiin. Viraston tehtävä  on kahtalainen: toisaalta sen
tulee parantaa terveyden ja ympäristön suojelua ja toisaalta ylläpitää
EU:n kemianteollisuuden kilpailukykyä.  Miten ihmeessä se aikoo
sovittaa nämä tavoitteet toisiinsa?

Asetus kuitenkin korostaa teollisuuden vastuuta. Kemianteollisuuden
pitäisi  testata vanhoja, jo ennen asetuksen voimaantuloa tuotteissa
olleita, testaamattomia kemikaaleja ja uusia, jotka ovat tulleet
käyttöön vuoden 2006 jälkeen. Teollisuus on ollut siihen haluton.

Asetuksen perusajatus on, että ne 30 000 kemikaalia, joita myydään yli
tonni vuodessa, tulee testata ja rekisteröidä. Vaarallisten,
esimerkiksi syöpää aiheuttavien aineiden käyttö muuttuisi
luvanvaraiseksi. Teollisuudelle on kuitenkin annettu Reachissä paljon
periksi. "Reach ei kannusta vaarallisten aineiden korvaamiseen
haitattomammilla yhdisteillä. Vaarallinen aine voi saada myyntiluvan,
vaikka sille on olemassa turvallinen vaihtoehto", Suomen WWF:n
suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoi  v. 2004.

Suomessa aloitti 1.1.2011 työnsä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Tukes, jolle kuuluu mm. kuluttajakemikaalien tuotevalvonta ja myös
kuluttajien turvallisuuden valvonta.

Euroopan asetus on, ja viranomaiset ovat järjestäytyneet.  Mutta
paljon on tehtävää.

Valvontaa vaikeuttaa se, että hajusteiden valmistajien ei
liikesalaisuuslainsäädäntöön vedoten tarvitse paljastaa tuotteiden
hajusteraaka-aineita eikä niiden mahdollisia turvallisuustestejä
kenellekään tarkasti  ja totuudenmukaisesti.  USA:ssa ei edes
liittovaltion Ruoka- ja lääkeainevirastolle tai Kanadassa maan
terveysviranomaisille.

Hajustekemikaaleja ei tarvitse luetella tuoteselosteessa. Vaikeaa se
onkin, kun yhdessä hajuvedessä tai hajustetuotteessa voi olla 50 - 500
eri kemikaalia.

Hajusteteollisuus säätelee toimintaansa hyvin itsenäisesti, aivan
kuten lääketeollisuus (sekin tuottaa  lääkkeen, suunnittelee,
toteuttaa ja valvoo itse testinsä ja julkistaa tulokset sellaisina
kuin haluaa).


 Mitä voi tehdä?

Toistaiseksi viranomaiset eivät suojele kansalaisia hajusteiden
terveyshaitoilta. Terveytensä menettäneet eli vaikeasti hajusteille
tai muille kemikaaleille herkistyneet kuitenkin tarvitsevat apua. Sitä
mieltä jo on Työterveyslaitoksen pääjohtaja Vainio, jonka mukaan
kemikaaliyliherkkyydelle tulee saada tautiluokitus ja sairastuneille
sosiaaliturva (Työ, Terveys ja Turvallisuus -lehti 2/2012).

Tupakoinnin rajoittamisessa on tehty pieniä edistysaskelia.
Vastaavasti voidaan kieltää hajusteiden käyttö julkisilla paikoilla ja
yleisötilaisuuksissa. Esimerkiksi Nova Scotialla Halifaxin kaupungissa
(Kanada) hajuvedet ovat kiellettyjä kaupungin toimistoissa,
kirjastoissa, sairaaloissa, luokkahuoneissa, oikeussaleissa ja
busseissa.  Kaliforniassa on päädytty samanlaisiin kieltoihin osassa
valtiota; Marin Countyssa on ravintoloita joissa on hajustevapaa
osasto, ja Santa Cruzissa hajuvedet on kielletty julkisissa
kokouksissa.

Mutta millä vaikutetaan kaikkeen muuhun hajusteluun? Toistaiseksi
hajusteyliherkkä voi vain vaatia parannuksia ja luottaa
omatoimisuuteensa hajusteiden välttämisessä.

Hajusteyliherkkä voi valita kaupassa hajusteettoman tuotteen, niitä
alkaa olla yhä enemmän - kysyntä on yleisesti kasvanut.  Sanat
"luonnollinen", kukkaistuoksu", "allergiatestattu" eivät kuitenkaan
takaa, että tuote on sen enempää luonnollinen kuin hajusteetonkaan. Ei
aina edes sana "hajusteeton":  valmistaja ei ehkä ole lisännyt
aktiivisesti tuotteeseen hajusteita, mutta on tehtaassa valmistanut
sen samassa ajossa kuin hajustetun, jolloin tapahtuu hajutartunta.
Vain oma nenä ja omat kokeilut tuovat tulosta.


 Lisäksi:

¤ Kotona voit siirtyä siivoamaan vedellä ja rievulla. Kuuma vesi on
tehokas siivousaine.

¤ Laimenna. Laimenna kovasti.  Käytä hajusteetonta, ekologista
pesuainetta ja laimenna sitä vedellä. Tuloksena on tehokas
puhdistusaine.

¤ Vältä suihkeita, niin sinun ei tarvitse hengittää kemikaaleja
.
¤ Pinttyneet rasvat voit poistaa sekoitteella, jossa on 1/2 tl
kidesoodaa, 2 rkl tislattua valkoista etikkaa, 500 ml kuumaa vettä ja
vaikkapa  1/4 tl tiskienpesuainetta. Käytä kumihanskoja.

¤ Kylpyhuoneessa  voit pestä lattioita ja seiniä esimerkiksi vedellä
laimennetulla, hajusteettomalla ja ekologisella tiskienpesuaineella.

¤ Osta hyvä, jäykkäharjaksinen WC-harja.

¤ WC-pytyn voit puhdistaa aineella, johon käytät hiukan
tiskienpesuainetta, kaksi kuppia ruokasoodaa, pari-kolme desilitraa
vettä ja 2 rkl valkoista etikkaa. Sekoita hyvin ja pane hyvin
huuhdeltuun pehmeään pulloon,  josta liuos tulee puristamalla. Tai
kaada 1/2 kuppia booraxia pyttyyn, kiepauta harjalla ja anna olla yön
yli.

¤ Jos ei ole vaihtoehtoa ja joudut käyttämään hajusteellista WC:n
puhdistusainetta, sulje istuimen kansi  ennen kuin huuhtelet. Siten et
levitä hajusteita ja muita kemikaaleja ryöppynä ilmaan.

¤ Hanki pestävät suihkuverhot ja pese niitä usein.

¤ Hajustetun pyykin voit joutua pesemään 4-6 kertaa hajusteettomalla,
tehokkaalla pyykinpesuaineella (useat hajusteettomat  eivät tehoa
ollenkaan hajusteisiin), ennen kuin hajuste antaa periksi. Pesukoneesi
on ehkä saanut hajustetartunnan, ja se vuorostaan hajustaa pyykkisi.
Kuivausrumpu samoin.  Talon yhteisiä pesukoneita hajusteyliherkkä ei
yleensä  voi käyttää ollenkaan.


Suomen Allergiayhdistykseltä ja Suomen hajuste- ja kemikaaliyliherkät
ry:ltä voi kysyä neuvoja.

Lähde: http://www.elinahytonen.fi/2012/05/hajuste-kavala-ystava/

[/quote]

Kaikilla meillä on omat ongelmamme. Meillä on jokainen siitepölylle allerginen, mutta ei me tapeta kaikkia puita ja heinäkasveja, opitaan vaan elään sen asian kanssa, eikä me syytetä muitakaan, vaikka ne istuttaa uusia puita ja heiniä tonteilleen.

onko mitään alumiinittomia deodorantti suihkeita???

Olen kokeillut niitä Lavieran vai mikä se nyt oli, mutta ne on jotenkin tosi yrittisen tuoksuisia, olisiko jotain parempia?

[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 16:39"]

[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 16:35"]

Hajuste - kavala ystävä

 
 Hajusteet ovat synteettisiä  kemikaaleja joilla on haittansa


Mutta miten hyvä tuoksu voi tehdä sairaaksi?

Jo vuonna 1986 arvioitiin, että hajusteiden valmistuksessa käytettiin
yli 5000:ta kemikaalia (Ann Dermatol Venereol, 1986; 113:31-41). Luku
on epäilemättä nyt suurempi.  Kemikaaleista 95 % on enimmäkseen tai
kokonaan  synteettisiä, öljy- tai kivihiilitervajohdannaisia.  Lähes
kolmannes näistä tiedetään myrkyllisiksi, kuten synteettiset myskit,
ftalaatit ja tolueenit, bentseenijohdannaiset ja aldehydit.  Ne ja
muut toksiinit ja herkistäjät voivat aiheuttaa syöpää, synnynnäisiä
epämuodostumia ja häiriöitä, keskushermostollisia ja hormonaalisia
häiriöitä ja allergisia reaktioita. Monet luokitellaan ongelmajätteeksi.

¤ Hormonaalista sekasortoa

Vuonna 2008 mediassa kerrottiin, että hajusteilla on todennäköinen
yhteys hedelmättömyyteen. Prof. Richard Sharpe (Medical Research
Council, Human Sciences Unit, Edinburgh, Skotlanti) havaitsi, että
hajuvesien ja muiden kosmeettisten aineiden kemikaalit vaurioittivat
urosrottien suvunjatkamisjärjestelmää  sikiökauden ensimmäisen 8
viikon aikana.  Sharpen päätelmän mukaan vauriot saattavat ihmisellä
johtaa piilokiveksiin, siittiöiden vähyyteen ja huonoon liikkuvuuteen,
jopa kivessyöpään. Tutkimusryhmä suositteli raskaana oleville naisille
hajuvesien ja esimerkiksi hajustettujen ihovoiteiden välttämistä
lapsen terveyden vuoksi.

Etenkin ftalaattien ja jonkin verran synteettisten myskien on todettu
aiheuttavan hormonaalisia häiriöitä. DEP-ftalaatti vaurioittaa sperman
DNA:ta, mikä voi johtaa hedelmättömyyteen, ja sillä on yhteyttä
keskenmenoihin, jälkeläisten hedelmättömyyteen ja syöpään ja  mm.
tyttövauvojen ennenaikaiseen rintojen kehittymiseen. Jo 4 %:lla
poikavauvoista esiintyi  v. 2005 peniksen alahalkiota ja
piilokiveksisyyttä (samoja hormonaalisia vaikutuksia on myös
teollisilla soijatuotteilla), sekä virtsateiden epämuodostumia. Toinen
vuonna 2005 julkaistu tutkimus kertoo, että vastasyntyneillä
poikavauvoilla esiintyy sitä enemmän poikkeuksellisen pieniä peniksiä
ja muita sukuelinten epänormaaliuksia, mitä enemmän äidin virtsasta
löytyy ftalaatteja.

Korkeita määriä ftalaatteja on löydetty myös raskaana olevien naisten
verestä. Ftalaatit kykenevät läpäisemään istukan ja vaikuttamaan
sikiön kehitykseen.  Ne tunkeutuvat myös rintamaitoon. Lisäksi ne
varastoituvat rasvakudoksiin, mistä käsin ne voivat vaikuttaa pitkiä
aikoja.

Arviolta 25% amerikkalaispariskunnista on hedelmättömiä.
Siittiösolujen määrä on pudonnut puoleen viimeisten 50 vuoden aikana.
Lähes puolet kaikista raskauksista USA:ssa päättyy sikiön tai
vastasyntyneen kuolemaan, tai vauva ei ole terve. Näihin lukuihin
vaikuttavat muutkin syyt kuin hajusteiden kemikaalit, mutta niillä on
epäilemättä osuutensa.


¤ Lapset ovat kovilla

Lapset altistuvat hajusteiden kemikaaleille siis jo kohdussa. Sen
jälkeen heitä odottaa altistuminen kodin ja ravinnon kemikaaleille.
Hajusteet ovat tutkimusten mukaan siinä merkittävä tekijä.

Lasten iho ja limakalvot ovat ohuita, ne päästävät helposti läpi
hajustekemikaaleja suoraan vaatteista, vaipoista, vuodevaatteista ja
ilmasta. Lapset hengittävät nopeammin, heidän immuunivasteensa on
vasta kehittymässä, ja heidän altistumisensa ruumiinpainoon
suhteutettuna on suurempi kuin aikuisen, toisin sanoen kun aikuinen ja
lapsi altistuvat samalle toksiinille (myrkylle), lapsen altistuminen
on suurempi. Lasten keuhkot, maksa ja munuaiset - joita hajusteet
erityisesti pommittavat - ovat vasta kehittymässä ja helpommin
vahingoittuvia.

Lähde: http://www.elinahytonen.fi/2012/05/hajuste-kavala-ystava/

[/quote]

Kaikilla meillä on omat ongelmamme. Meillä on jokainen siitepölylle allerginen, mutta ei me tapeta kaikkia puita ja heinäkasveja, opitaan vaan elään sen asian kanssa, eikä me syytetä muitakaan, vaikka ne istuttaa uusia puita ja heiniä tonteilleen.

[/quote]

Olipa huono vertaus tuo siitepölyt vs myrkylliset ongelmajätteiksi luokiteltavat karsinogeeniset sikiötä vaurioittavat kemikaalit *palmface*

[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 15:37"]

Kannattaa pestä ne kainalot huolella, ettei dödö jää iholle. Kunnon pala-Rexona saippua ja  ruokaroodaa joukkoon, saa puhtaaksi.

Ruokasoodaa kannattaa lisätä shampoonkin joukkoon, lähtee kaikki lakat, muotoiluaineet, kloori, jne. pois. Pari rkl täyteen pulloon ja sekoitus.

[/quote]

Hyyyyyyyiii!!!!! Rexona on Unileverin tuote. Unilever puolestaan on yksi maailman suurimpia sademetsien alas hakkaajia. Käyttävät palmuöljyä tuotteissaan runsaasti, ja tätä varten täytyy ensin polttaa sademetsät alas (mikäli tiellä on alkuperäisasukkaisen kyliä, ne poltetaan myös. Raha, ja bisnes ennenkaikkea katsos!) jonka jälkeen 13 metriä paksu turvesuo ojitetaan ja kuivataan, (ilmoille päästetään kamalan suuret hiilidioksidi määrät!) ja tadaa! tilalle tulee palmuöljyplantaasi :(

Hyi Unilever! Jos teidän edustajia on lukemassa tätä, niin ettäs tiedätte, että boikotoin teitä ja tuotteitanne! Nestle ja tietty meidän ihana maailman kolmanneksi julmimmaksi yritykseksi äänestetty Neste oil touhuaa myös tätä samaa sademetsien tuhoa palmuöljyn takia. Siitä Neste tekee ns green dieselinsä.. ironista *palmface*

Tässä on kuvaava video Unileverin Dovesta (kesto 1:26)

Ai kun surettaa :(

Ihminen on ainoa eläin joka paskoo sinne missä syö..

[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 16:45"]

onko mitään alumiinittomia deodorantti suihkeita???

Olen kokeillut niitä Lavieran vai mikä se nyt oli, mutta ne on jotenkin tosi yrittisen tuoksuisia, olisiko jotain parempia?

[/quote]

Kannattaa käydä tsekkailee Ruohonjuuren valikoimaa. Siellä hyllyillä näyttäisi olevan jos jonkinmoista suihkuteltavaa dödöä.

Miksi muuten suihkutettava?

[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 17:12"]

[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 16:45"]

onko mitään alumiinittomia deodorantti suihkeita???

Olen kokeillut niitä Lavieran vai mikä se nyt oli, mutta ne on jotenkin tosi yrittisen tuoksuisia, olisiko jotain parempia?

[/quote]

Kannattaa käydä tsekkailee Ruohonjuuren valikoimaa. Siellä hyllyillä näyttäisi olevan jos jonkinmoista suihkuteltavaa dödöä.

Miksi muuten suihkutettava?

[/quote]

Kaikki ne Ruohonjuuren suihkutettavat on tuota Lavieraa, joka tuoksuu liian yrttiseltä. Sit on jotain bodysparytä, mutta nekin on aina niin yrttisiä. Se taitaa olla luonnonkosmetiikan ominaistuoksu. Tykkään enemmän suihkutettavasta kun limaisesta roll-onista :D

Mineraalikivi on loistava ja kestää todella pitkään.

[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 17:18"]

Mineraalikivi on loistava ja kestää todella pitkään.

[/quote]

Mineraalikivi on loistava. Komppi!

Sitä kun alkaa käyttämään jos on ennen käyttänyt alumiinillisia antiperspirantteja niin saattaa hiki tuoksahtaa ensimmäiset pari viikkoa voimakkaalle, kun keho alkaa puskemaan ulos kaikkea alumiinia jolla tukittu hikitiehyitä vuosien varrella, mutta tasoittuu sitten kunhan ei luovuta.

Onneksi se luomukaupanmyyjä infosi tästä kun muutama vuosi sitten ostin omani! :)

[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 17:16"]

[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 17:12"]

[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 16:45"]

onko mitään alumiinittomia deodorantti suihkeita???

Olen kokeillut niitä Lavieran vai mikä se nyt oli, mutta ne on jotenkin tosi yrittisen tuoksuisia, olisiko jotain parempia?

[/quote]

Kannattaa käydä tsekkailee Ruohonjuuren valikoimaa. Siellä hyllyillä näyttäisi olevan jos jonkinmoista suihkuteltavaa dödöä.

Miksi muuten suihkutettava?

[/quote]

Kaikki ne Ruohonjuuren suihkutettavat on tuota Lavieraa, joka tuoksuu liian yrttiseltä. Sit on jotain bodysparytä, mutta nekin on aina niin yrttisiä. Se taitaa olla luonnonkosmetiikan ominaistuoksu. Tykkään enemmän suihkutettavasta kun limaisesta roll-onista :D

[/quote]

Oletko kurkannut violeyn valikoimista http://www.violey.com/en/

ja yksi tietty olisi tuo jo monen mainitsema mineraalikivi.

[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 17:29"]

[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 17:18"]

Mineraalikivi on loistava ja kestää todella pitkään.

[/quote]

Mineraalikivi on loistava. Komppi!

Sitä kun alkaa käyttämään jos on ennen käyttänyt alumiinillisia antiperspirantteja niin saattaa hiki tuoksahtaa ensimmäiset pari viikkoa voimakkaalle, kun keho alkaa puskemaan ulos kaikkea alumiinia jolla tukittu hikitiehyitä vuosien varrella, mutta tasoittuu sitten kunhan ei luovuta.

Onneksi se luomukaupanmyyjä infosi tästä kun muutama vuosi sitten ostin omani! :)

[/quote]

Tuo hienhaju ei kyllä tule tasoittumaan jos vetelee perinteistä länkkäri ruokavaliota, gluteiiniviljoja, homeenestoaineella ja tuholaismyrkyillä kyllästettyjä hedelmiä ja vihanneksia, tehotuotettua lihaa, karkkia, valkaistua sokeria, limpparia, lisäaineita, väriaineita yms yms. Eli jos haluaa saada kroppansa balanssiin niin myrkyllisten kemppareiden käytön lisäksi tulisi lopettaa riistoon perustuva epäterveellinen moska jota ihmiset tunkee lumikolalla naamaansa.

Eli nyt on lueteltu kookosöljy, madaran yrttideo, mineraalikivi.. unohdinko listalta jotain. Muita myrkyttömiä luonnonmukaisia tapoja lieventää kainaloiden tuoksuja..? Pesu tietysti myös, ja puhtaat vaateet.

:)