Te joilla vanhemmat ei ikinä ole mitenkään auttaneet, antaneet lahjaa, koskaan rahaa, olleet tukena jne?
Vaikea selittää asiaa ilman että tulee väärin ymmärretyksi, kohta varmaan joku jo haukkuu ahneeksi tajuamatta pointtia. Oikeastaan kyseessä ei ole raha/apu/tuki vaan täydellinen välinpitämättömyys ja rakkauden puute. Nuo luettelemani asiat ovat rakkuden (tai tässä tapauksessa rakkaudettomuuden) ilmentymiä.
Min varakkaat terveet vanhemmat ei ole sen jälkeen kun täytin 18, ostaneet ainoatakaan lahjaa, auttaneet mitenkään, tukeneet missään, välittäneet mitenkään tai oikeastaan edes yhteyttäkään eivät ole viitsineet pitää.
Varsinainen kyssäri on se että jos muilla samanlaista, niin MITEN oikein suhteudutte tähän? Kun samalla tajuatte että tuo on loukkaavaa ja ilkeää, mutta kuitenkin sitä jotenkin roikkuu vanhemmissa ja toivoo että ne joskus huomaisi, edes murusen verran välittäisi.
Vanhemmat olleet itsekkäitä ja välinpitämättömiä myös lapsuudessani ja on ollut myös monenlaista kaltoinkohtelua.
Heitä itseään autettiin aivan valtavasti (rahaa, apua, lastenhoitoa, talonrakennusapua, kalliita lahjoja) ja sitten nää vanhemmat itse ei ole antaneet muruakaan tukea omille lapsilleen.
Onko teillä välit etääntyneet? Koetta kiukkua tai katkeruutta? Aiotko auttaa aikanaan vanhus-vanhempiasi?
Kommentit (56)
Katkaisin välit reilu 30v kun vihdoin sain sisäistettyä etten voi muuttaa heitä.
Tuliko yllätyksenä, että kaikki ei hankineetkaan lapsia antaakseen heille pyyteetöntä rakkautta vaan heitä vaan tuli, kun se oli joskus joku normi. Niin ja se ehkäisykin tuli kaikkien saataville joskus tyyliin 70- luvulla🤣
Minua ei hoidettu edes lapsena, saati sitten aikuisena tuettu. Entä sitten? Olen nyt itse aikuinen, ja tuen ja rakastan aikuista lastani.
Elä elämääsi ja anna vanhempien olla, turha heitä on yrittää muuttaa.
Te joilla on välit poikki, miten koette sen? Oletteko syyllisyydentuntoisia? Harmittaako se? Vai oppiiko ajan kanssa elämään?
Tätä varmaan pitää harkita mutta toisaalta ei se vanhemmilleni olisi mikään menetys... eiväthän he nytkään halua ollenkaan tavata lapsiani tai pitää minuun yhteyttä ollenkaan.
Meillä myös kuviossa tämä että yksi lapsista on suosikki. Kaksi lapsista kokonaan hylätty (ja toinen meistä muuttikin maapallon toiselle puolelle vanhempia pakoon). Ap
Tuollaisia ei pidä auttaa vanhuksina! Tiedän ihmistyypin - itse eivät anna muruakaan kellekään mitään mutta odottavat että muut palvelevat heitä.
No..milloin päästät irti ap
Tarvitsetko terapiaa..mene terapiaan
Tarvitsetko rahaa? ota opintolaina.
Monilla on köyhät vanhewmmat..sinulla persoonallisuushäiriöiset.
Pidä neutrit välit
Kun käyt himas älä juo alkoa.
ODOTA PERINTÖÄ..pidä välit neutrina.
Entäs mummu ja pappa? kuolleet jo?
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisia ei pidä auttaa vanhuksina! Tiedän ihmistyypin - itse eivät anna muruakaan kellekään mitään mutta odottavat että muut palvelevat heitä.
Perintöä odotellessa..kyllä rikkaan pyllyn pyyhkii..raha ei haise:)
Toivotaan et kuolevat nuorena
Ap:n kantsii kannustaa vanhempiaan juomaan runsaasti alkoa:)
Vierailija kirjoitti:
Te joilla on välit poikki, miten koette sen? Oletteko syyllisyydentuntoisia? Harmittaako se? Vai oppiiko ajan kanssa elämään?
Tätä varmaan pitää harkita mutta toisaalta ei se vanhemmilleni olisi mikään menetys... eiväthän he nytkään halua ollenkaan tavata lapsiani tai pitää minuun yhteyttä ollenkaan.
Meillä myös kuviossa tämä että yksi lapsista on suosikki. Kaksi lapsista kokonaan hylätty (ja toinen meistä muuttikin maapallon toiselle puolelle vanhempia pakoon). Ap
Pi.llusta tulee lapsi.onko p.illu äiti?
Mitä vastaat ap?:)
Vierailija kirjoitti:
No..milloin päästät irti ap
Tarvitsetko terapiaa..mene terapiaan
Tarvitsetko rahaa? ota opintolaina.
Monilla on köyhät vanhewmmat..sinulla persoonallisuushäiriöiset.
Pidä neutrit välit
Kun käyt himas älä juo alkoa.
ODOTA PERINTÖÄ..pidä välit neutrina.
Entäs mummu ja pappa? kuolleet jo?
Tämän kirjoittaja taitaa olla kolmen promillen humalassa. En kaipaa rahaa, olen ihan hyvätuloinen, perintöä en tule saamaan (se on testamentattu muualle), ja et näköjään lainkaan ymmärtänyt että kyse ei ole rahasta. Osasitko lukea edes aloitusta? Ap
Vierailija kirjoitti:
Te joilla on välit poikki, miten koette sen? Oletteko syyllisyydentuntoisia? Harmittaako se? Vai oppiiko ajan kanssa elämään?
Tätä varmaan pitää harkita mutta toisaalta ei se vanhemmilleni olisi mikään menetys... eiväthän he nytkään halua ollenkaan tavata lapsiani tai pitää minuun yhteyttä ollenkaan.
Meillä myös kuviossa tämä että yksi lapsista on suosikki. Kaksi lapsista kokonaan hylätty (ja toinen meistä muuttikin maapallon toiselle puolelle vanhempia pakoon). Ap
Ööhhh..
Et voi pakottaa ketään rakastqmaan itseäsi ap?
Oletko sekaisin?
Puolisosta ei voi erota?
Omaa lastaan pitää rakastaa?
Jeesus kuoli meidän puolestamme?
Maailma on oikeudenmukainen(afrikan lapset näkee nälkää)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No..milloin päästät irti ap
Tarvitsetko terapiaa..mene terapiaan
Tarvitsetko rahaa? ota opintolaina.
Monilla on köyhät vanhewmmat..sinulla persoonallisuushäiriöiset.
Pidä neutrit välit
Kun käyt himas älä juo alkoa.
ODOTA PERINTÖÄ..pidä välit neutrina.
Entäs mummu ja pappa? kuolleet jo?
Tämän kirjoittaja taitaa olla kolmen promillen humalassa. En kaipaa rahaa, olen ihan hyvätuloinen, perintöä en tule saamaan (se on testamentattu muualle), ja et näköjään lainkaan ymmärtänyt että kyse ei ole rahasta. Osasitko lukea edes aloitusta? Ap
Siis haluat hylätä vanhempasi?
Sori vanhempasi ehtivät ensin:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No..milloin päästät irti ap
Tarvitsetko terapiaa..mene terapiaan
Tarvitsetko rahaa? ota opintolaina.
Monilla on köyhät vanhewmmat..sinulla persoonallisuushäiriöiset.
Pidä neutrit välit
Kun käyt himas älä juo alkoa.
ODOTA PERINTÖÄ..pidä välit neutrina.
Entäs mummu ja pappa? kuolleet jo?
Tämän kirjoittaja taitaa olla kolmen promillen humalassa. En kaipaa rahaa, olen ihan hyvätuloinen, perintöä en tule saamaan (se on testamentattu muualle), ja et näköjään lainkaan ymmärtänyt että kyse ei ole rahasta. Osasitko lukea edes aloitusta? Ap
En ymmärtänyt?
Mitä kaipaat ap?
Sääliä?
vertaistukea?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No..milloin päästät irti ap
Tarvitsetko terapiaa..mene terapiaan
Tarvitsetko rahaa? ota opintolaina.
Monilla on köyhät vanhewmmat..sinulla persoonallisuushäiriöiset.
Pidä neutrit välit
Kun käyt himas älä juo alkoa.
ODOTA PERINTÖÄ..pidä välit neutrina.
Entäs mummu ja pappa? kuolleet jo?
Tämän kirjoittaja taitaa olla kolmen promillen humalassa. En kaipaa rahaa, olen ihan hyvätuloinen, perintöä en tule saamaan (se on testamentattu muualle), ja et näköjään lainkaan ymmärtänyt että kyse ei ole rahasta. Osasitko lukea edes aloitusta? Ap
Mainitsit rahan ja lahjat aloituksessa ja otsikossa?
Vertasit niitä rakkauteen.
YMMÄRSINKÖ NYT?
Minä niin toivon että pystyisin tukemaan milempia lapsiani, sillä minua on tuettu aivan valtavasti. Kuitenkin, olen pienipalkkainen yh, jonka omaisuus on parissa kattilassa ja padassa.
Toivoisin että lapseni saisi perintöni, ne muutama kymmenen tuhatta, mitä on tulossa joskus. Itse en osaa rahaa käyttää ja sekin vähä menisi voudille.
Olisiko ketään normaalia vastaajaa paikalla? Tuo kolmen promillen vastaaja sotkee ketjua tahallaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No..milloin päästät irti ap
Tarvitsetko terapiaa..mene terapiaan
Tarvitsetko rahaa? ota opintolaina.
Monilla on köyhät vanhewmmat..sinulla persoonallisuushäiriöiset.
Pidä neutrit välit
Kun käyt himas älä juo alkoa.
ODOTA PERINTÖÄ..pidä välit neutrina.
Entäs mummu ja pappa? kuolleet jo?
Tämän kirjoittaja taitaa olla kolmen promillen humalassa. En kaipaa rahaa, olen ihan hyvätuloinen, perintöä en tule saamaan (se on testamentattu muualle), ja et näköjään lainkaan ymmärtänyt että kyse ei ole rahasta. Osasitko lukea edes aloitusta? Ap
Mainitsit rahan ja lahjat aloituksessa ja otsikossa?
Vertasit niitä rakkauteen.
YMMÄRSINKÖ NYT?
Menepäs peikko vuorenkoloon takaisin piiloon. Sua ei jaksa kukaan.
Äitini on henkisesti jälkeenjäänyt ja alkoholisti, joten ei joo auttanut eikä lahjoja antanut, eikä rakkauttakaan ole kauheasti pystynyt antamaan. Suurimman osan aikaa lapsuudessani koin, että olen äidin elämän kuten ryyppyporukoiden ja miessuhteideen jaloissa, tiellä. Onneton känninen vahinkolaukaus, josta ei enää eroonkaan pääse kun se nyt tuossa on.
En ole oikein koskaan ollut äidilleni katkera, koska ymmärrän että hän ei ole ihan täyskykyinen ja vielä tuo riippuvuus. Sääli tuli jo lapsena ja häntä yritin auttaa kovasti aina kun hänellä oli vaikeaa. Elämälle ja kohtalolle olin välillä katkera, että miksi en voinut jäädä syntymättä tai syntyä hyvään perheeseen, mutta en äidille, hänkin oli saman kohtalon ja sattuman uhri että oli mikä on. Olen äitini kanssa ihan hyvissä väleissä edelleen ja nyt kun hän on jo vanha, olen hommannuut hänelle kunnalta apua kotona pärjäämiseen. Välillämme on matkaa 200 km mutta pari kertaa kuussa käyn vierailulla ja vien aina ruokia ja muita tuliaisia.
En enää mitenkään kaipaa äidiltäni tai oikeastaan keltään muultakaan rakkautta. Opin jo lapsena selviämään ilman ja minusta tuli sisäisesti hemmetin kova ghetto survivor. Näytän kiltiltä herkältä naiselta, mutta menneisyys on antanut melkoista lujuutta ja tyyneyttä kovankin kohtalon edessä. Enkä välitä edes pari- tai muista ihmisssuhteista kun en kaipaa toisia ihmissiä mitenkään, ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä niin toivon että pystyisin tukemaan milempia lapsiani, sillä minua on tuettu aivan valtavasti. Kuitenkin, olen pienipalkkainen yh, jonka omaisuus on parissa kattilassa ja padassa.
Toivoisin että lapseni saisi perintöni, ne muutama kymmenen tuhatta, mitä on tulossa joskus. Itse en osaa rahaa käyttää ja sekin vähä menisi voudille.
Tärkeintä on että välität lapsista ja haluat olla elämässä mukana. Luin juuri me naisten verkkosivuila Kirsi Pihan haastattelun jossa hän sanoi että jokaisella pitäisi olla elämässä ”äititurva” eli varma tunne siitä että äiti ja isä takastaa ja on aina sinun puolella.
Mulla ei ole ollut ikinä tuollaista, ei edes lapsena, lähinnä vanhemmat hyökkäsi ja nöyryytti jos jotain murheita olikin.
Sinä olet selvästi tuollainen ihana äiti lapsillesi! :)
Ap
Ap häpäise vanhempien lellikki.
Pistä sukujuhlissa sen viiniin jotain muuntohuumetta.
Kuvaa salaa kun tyyppi sekoilee (ehkä yrjöö jonkun päälle) ja jaa jollekin sivustolle...
Kun vanhempasi toipuvat tästä
Palkkaa joku viettelemään suosikki.
Salakuvaa seksivideon suosikista, joka jaetaan tor sivuston kautta suvulle.
Itse jalosti lohdutat vanhempiasi:)
Voi, ymmärrän todella hyvin. Itselläni vielä niin, että yhtä lasta on aina tuettu ja autettu. Kyse on juuri siitä mitä sanoit, ei tavara tai materia vaan semmoinen näen sinut, näen mitä tarvitset ja käytän omia voimavarojani sinun hyväksesi, jotta sinun elämäsi olisi parempi.
Samasta syystä isoimman sisaruksen leluilla, vaatteilla ja tavaroilla elävä saa nähdä koko elämänsä kun se vanhempi sisarus kohdataan yksilöllisenä ihmisenä tarpeineen, ja itse on vaan joku epämääräinen seuraava kierros jonka tarpeet tyydytetään vailla ajatusta tai välittämistä.
Ajaduin hukkaamaan ison oman elämästäni hevosten parissa, kun kaikki lelut, kirjat, vaatteet, tavarat jne. oli hevosiin liittyviä. En osannut muutakaan tehdä. Minulle ei tietenkään maksettu mitään ratsastustunteja, raadoin tallilla. Siskolla oli hevonen vanhempien ja sukulaisten rahoittamana.
Harmi kun oma, aito kiinnostuksenkohteeni olisi kyllä hyötynyt aikaisesta tutustumisesta. Ei minulla ollut sanoja omille tarpeilleni, en tiennyt että se että on kiinnostunut jostain mille kaikki nauraa tai vähättelee, olisi voinut olla jotain mitä olisin voinut jossain harrastaa. Ei kukaan koskaan kysynyt minulta sellaisia asioita.