Lue keskustelun säännöt.
Naiset, pelkäättekö pimeyttä?
04.11.2020 |
Mua jännittää tää pimeys kun ei koskaan tiedä kuka tulee vastaan. Ootan jo valoisampia aikoja.
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vain, jos katselen kauhuleffoja.
Nuorena tykkäsin katsoa kauhua, mutta jossain kohtaa huomasin että ne jäävät päähän pyörimään pitkäksi aikaa, joten lopetin kokonaan katsomasta. Sen jälkeen ei ole pimeässä mielikuvitus lähtenyt laukalle ja siinä on jopa jotain mukavaa ja rauhoittavaa kun kävelee vaikka ulkona pimeässä tai on sisällä hämärässä.
En pelkää. Maalla pimeyteen on täysin tottunut.
En. Pimeys suojaa kävelijää ja on katuvalot. Makuuhuoneessa yövalo on kiva ja unimaski. Riippuu ihan millä alueella liikkuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3 koiran kanssa lenkkeilen pimeässä. Ei pelota. Illalla näkee kuun ja tähdet jos sää sallii :)
Naisethan rakastavat pimeyttä. Ainakin sitä pimeyttä, joka on minun sielussani. Koska olen niin synkkä ja mystillinen ja kiehtova.
- kreivi Krapula
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysymylsen asettelu on jotenkin hassu- Eihän pimeys itsessään voi vahingoittaa, vaan ainoastaan joku rikollinen, joka siellä kuhnii. Eli ei pimeyttä.
Pelkään pimeyttä, mutta pelkään myös valoisien kesäöiden autioutta. En siis silloinkaan uskaltaisi yksin liikkua vaikkei pimeää olekaan. Pelkään että joku tekisi minulle jotakin, eikä ketään näkemässä. Kotona en pelkää esim pimeää huonetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on syrjintää. Miksi kysymys oli vain naisille. :D
Pimeys pelkää minua. Kuljen sen keskellä etsien heikkoja ja sorretuja heitä auttaakseni. Nauran pimeydelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pelkää. Mutta minä olenkin Mies!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkään kesällä että vastaan tulee puliukko.
Pelkään ainoastaan sitä että lyön varpaani seinään yöllisellä vessareissulla. Tai kaadan pyykkitelineen .D
Koko ikäni, sen 25 vuotta, olen maalla asunut ja silti pelkään pimeää. Ulos en mene pimeällä ellei ole pakko. Sisällä iltaisin aina kaikki valot päällä ja sälekaihtimet kiinni. Onneksi on mies, taapero ja kissa niin ainakin kaksi seuralaista mulla aina :D
En minä pimeyttä pelkää vaan sitä mitä siellä on. Eli ei ole eroa pelkotilassa liikkuuko päivällä vai pimeällä. Pimeällä pääsee itse vaan paremmin piiloon.
En pelkää pimeää lainkaan. En myöskään ulkona liikkumista missään, mihinkään aikaan.
Olen joutunut väkivallan kohteeksi kotonani. Raiskattu vieraan toimesta kotona nukkuessa. Kaikenlainen koti-idylli, sisustuslehdet ym ahdistaa. On minulla koti mutta en koskaan relaa.
Lähden ulos hiippailemaan. Ei pelota, vain kotona pelottaa.
Pahinta ettei tämä jäänyt välivaiheeksi vaan olen joku ihmehiippari, pitää olla kaupunkisissit vaatteet, ettei palellu. Kerran jäin dissosiaatiokohtauksen takia paikalleen niin, että meinasin paleltua.
Mutta pimeyttä en pelkää.
Riippuu missä liikkuu. Kivampi käydä illalla miehen kanssa metsälenkillä.