Olen totaalisen masentunut ikääntymisestä
Olen 40. Tajusin vasta taannoin että tästä se lähtee, tie kohti loppua. Omat vanhemmat ja sisarus ovat kuolleet, itselläni lääkekaapin sisältö kasvaa hiljalleen. Fyysinen rappeutuminen näkyy ja tuntuu kropassa. Haaveilu ei ole enää järkevää isoissa mittapuissa koska aikaa ei enää ole kuin rajoitetusti.
Olen jotenkin menettänyt toivoni. Kaipaan vanhoja aikoja vaikka eivät ne mitään hyviä olleet nekään, päinvastoin.
Ihmiset elävät nuorina ja elinvoimaisina ympärilläni. Näen vain rakastuneita ja kauniita ihmisiä, ihmisiä joilla on elämäniloa ja energiaa, suunnitelmia..
Kommentit (37)
Ihan samat ajatukset kuin sulla ap. Itse olen 45v. Kroppa rappeutuu nopeammin kuin sitä pystyy korjailemaan ja vahvistamaan. Tiedän, että keskimääräistä elinikää on jäljellä vaikka kuinka paljon, mutta tuntuu siltä kuin nuoruus meni hukkaan, kun en tajunnut nauttia siitä, miten terve ja nätti olin. Stressasin ihan turhaan sitä, kelpaanko muille.
Miksi et pysy 4 seinän sisällä niin et näe muita ihmisiä? Olen ollut 20v asti 4 seinän sisällä ja nyt 30v. Ei vaan kiinnostaa yhtään mitä muut ihmiset tekee tai maailma. Kun käyn kaupassa viikon välein näen tarpeeksi muita ihmisiä ja I'm not impressed about what I see.
Olet todennäköisesti lähestymässä vaihdevuosia. Siinä tulee tuollainen vajoaminen.
Lohdutukseksi voin kertoa, että siitä sitten noustaan kun menopaussi alkaa olla loppupuolella, ja yllättäen huomaa että onhan sitä vielä elämää ja kivaa jäljellä.
Hormonit kiusaavat naisia tuossa vaiheessa, ihan kuin murrosiässäkin.
Vierailija kirjoitti:
Olet todennäköisesti lähestymässä vaihdevuosia. Siinä tulee tuollainen vajoaminen.
Lohdutukseksi voin kertoa, että siitä sitten noustaan kun menopaussi alkaa olla loppupuolella, ja yllättäen huomaa että onhan sitä vielä elämää ja kivaa jäljellä.
Hormonit kiusaavat naisia tuossa vaiheessa, ihan kuin murrosiässäkin.
Ihanan lohdullinen vastaus palstalla, jossa yleensä vain vinoillaan. T. Ohis
Tuo 40v näyttää olevan monelle hankala. Mutta kun olet 50v, huomaat että aika on oikeasti hupenemassa ja sitten ottaa päähän, että tuhlasit aikaa. Olet nyt nuorempi ja hyväkuntoisempi kuin tulevaisuudessa, joten mieti että kriisi menee ohi. Nuoruus on ohi 45-vuotiaana. Hormonitoiminta loppunut 55-vuotiaana. Iho menettää kimmoisuuden, menneet tulee uniin, ystäviä kuolee. Silloin miettii, että 40-vuotiaana olisi voinut vielä tehdä vaikka mitä.
Noin yleisesti ottaen liikunta auttaa useimpia. Ehkä tutustut johonkin uuteen liikuntalajiin? Kiinnostu jostain. Älä anna tappiomielialalle valtaa.
Olet varmaankin etsikkoajassa, oletko koskaan miettinyt hengellisiä asioita? Jumalan ja Hänen rakkautensa etsiminen kannattaa ja siitä jos mistä saa toivoa <3
Meidän suvussa suurin osa kuolee noin kuusissa kymmenissä. Joten kun on päälle 40v niin sitä on siellä ehtoomman puolella. Se että vanhempanikin on hengissä johtuu pelkästään siitä että vahtivat toisiaan 24/7 toinen aina soittaa ambulanssin jos toinen tuupertuu sydänkohtaukseen tai saa aivoinfarktin. Ja niitä tulee vuodessa monta. Minä olen sinkku. Käytännössä kuollut ennen 60v päivääni.
Voisikohan tosiaan kyseessä olla vaihdevuodet? Viime vuonna olin kyllä vielä raskaana. Nyt kuukautiset on tullut tiheään viime kuukaudet, kiertoväli on vain 16 päivää.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa olla vasta 25! Olen nuori ja kaunis. Eipä huolenhäivää :)
😂😂😂. 🙄
Ole ennakkoluuloton: vanheneminen on paitsi taidetta myös extreme-laji!
Jos kerran olet synnyttänyt viime vuonna niin voisiko olla synnytyksen jälkeinen masennus?
Kyllähän se on enemmän luonteesta kuin iästä kiinni, millaista elämää elää.
Itse olen 63v ja joka päivä on yhtä juhlaa edelleenkin.
Nautin elämästäni täysin rinnoin, vaikkei edes maallista mammonaa paljon ole kertynyt.
Luonnosta ja liikunnasta saan voimaa ja kai terveyttäkin.
Tsemppiä AP:lle 😊
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa olla vasta 25! Olen nuori ja kaunis. Eipä huolenhäivää :)
Kuule, kyllä meistä jokainen vanhenee, sinäkin.
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa olla vasta 25! Olen nuori ja kaunis. Eipä huolenhäivää :)
Sullahan on kaikki vielä tekemättä. Ura, avioliitto/perhe, asuntolaina. Koko joukko suuria päätöksiä ja hitosti hommaa.
Vierailija kirjoitti:
Ole ennakkoluuloton: vanheneminen on paitsi taidetta myös extreme-laji!
Kiitos nauruista. Todella hyvin sanottu. T:54v
Suomalaisnainen elää keskimäärin melkein 85-vuotiaaksi. Nelikymppinen on vasta hädintuskin puolivälissä. Ei kannata nyt vaipua synkkyyteen.