Elin kuvitellussa parisuhteessa exän kanssa puoli vuotta
Oikeasti mitään suhdetta ei ollut. Takana pitkä liitto ja avioero pari vuotta sitten. Itse olen ehdottanut seksiä aluksi n. vuoden välein ja viime kesästä lähtien säännöllisesti. Meillä on ollut seksiä. Olen makoillut hänen kainalossaan, hän on silitellyt hiuksiani ja olemme suudelleet. Olemme viettäneet aikaa perheen kanssa yhdessä, hän on huolehtinut minusta ihanasti. Olemme soitelleet ja viestitelleet päivittäin, mutta asiasta ei ole suoraan puhuttu. Nyt tuli tilanne, että puhumattomuus maksoi.. en tiedä mitä. Mielenterveyteni?
Selvisi, että exällä on suhde toiseen naiseen. Kun otin siitä kierroksia, selvisi, että hän oli aivan äimän käkenä, että olin luullut jotain välillemme. Siis yhteiset matkat, illan istumiset, seksi, suudelmat ja hyväilyt, keskustelut ja huolenpito: eivät ne olleet mitään.
Mun elämä on ihan romahtanut, enkä tiedä mitä tehdä. En ollut kertonut kenellekään parisuhteen alusta exän kanssa.. tai siis että luulin sellaista, joten ei tunnu mielekkäältä puhua nytkään tästä kenellekään.
Toivon vain kuolemaa nyt. Olen menettänyt itsekunnioitukseni, mieheni, vaikkakaan hän ei ollut mieheni, olen kuvitellut kaiken. Koko elämäni on ollut valhetta. Joinain iltoina olen mennyt nukkumaan hymy huulillani, ihastumisen tunteiden vallassa. Meillä ei ole koskaan mennyt näin hyvin, yli vuosikymmenen aikana.
Mutta mä kuvittelin sen ihan kaiken! Auttakaa, pelkään että olen joko järjiltäni tai menossa
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Exä myös ihmettelee, miksi kerroin tästä vasta nyt hänelle. Olin luullut olleeni suhteessa tai ainakin sen tapaisessa hänen kanssaan, joten varmaan ihan luonnollista että kerron toisen naisen olemassa olon loukkaavan mun tunteita. Hän ei ymmärtänyt tätä asiaa lainkaan.
Ap
Kuulostaa sääliseksiltä, huomannut ettet ole päässyt erosta yli ja koettanut lohduttaa.
Ikävä tömpsähdys reaalimaailmaan, mutta kyllä siitä yli pääsee. Itselläni meni ensin n 1 v vaikeaa, toisen vuoden kohdalla jo helpotti ja nyt jo ihmettelen että mitä ihmettä näin siinä ääliössä. Samalla kasvoin aikuiseksi ja tunnustin sen tosiasian minkä suurin piirtein kaikki riittävästi elämää nähneet naiset jo tiesivätkin , että miehille säännöllinen kassien tyhjennys on kutakuinkin yhtä välttämätöntä kuin toisille syöminen ja vessassa käyminen . Sen vuoksi useimmat miehet erotessaan hankkivat itselleen mahdollisimman äkkiä uuden , ja jos se ei syystä tai toisesta heti onnistu, vanha tuttu käy helpotukseen kunnes uusi löytyy. Ei heillä siinä sen kummempaa ole . Näin tämä elämä pääsääntöisesti menee, tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Itse vietän nyt hyvää itsenäistä elämää, joskus noukin vähän rusinoita pullista, mutta saman katon alle en yhtään siemenpussin kantotelinettä enää huoli. On siistiä ja mukavaa elämää.
Vierailija kirjoitti:
No eipä tuo nyt ole pelkkää sinun kuvitelmaasi, ellet sitten ole kuvitellut läheisyyttä, seksiä ja yhteistä aikaa. En nyt tiedä, miten olet kääntänyt tuon niin, että sinä olet ainoa syypää tuohon. Kaksi ihmistähän siinä on ollut.
Riippuu täysin mitä on kommunikoitu. Jos toinen on sanonut ap:lle missä mennään, ni kyllä syy on ap:ssa. Jos ei ole mitään kommunikaatiota ollut, niin molemmissa syy.
Siis kelle sä olet ehdotellu seksiä vuoden välein? Tuo kohta on epäselvä
Vähän saman kokeneena voin vain sanoa, että siinä menee aivot nurin, kun huomaa, että suhde on ollut tunteiden osalta täysin yksipuolinen. Eli siis miehen käytöksestä ei mitenkään voinut päätellä, että ei olisi yksipuolista. En tosin eksääni pannut, vaan "uutta" tuttavuutta vuoden verran.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä tömpsähdys reaalimaailmaan, mutta kyllä siitä yli pääsee. Itselläni meni ensin n 1 v vaikeaa, toisen vuoden kohdalla jo helpotti ja nyt jo ihmettelen että mitä ihmettä näin siinä ääliössä. Samalla kasvoin aikuiseksi ja tunnustin sen tosiasian minkä suurin piirtein kaikki riittävästi elämää nähneet naiset jo tiesivätkin , että miehille säännöllinen kassien tyhjennys on kutakuinkin yhtä välttämätöntä kuin toisille syöminen ja vessassa käyminen . Sen vuoksi useimmat miehet erotessaan hankkivat itselleen mahdollisimman äkkiä uuden , ja jos se ei syystä tai toisesta heti onnistu, vanha tuttu käy helpotukseen kunnes uusi löytyy. Ei heillä siinä sen kummempaa ole . Näin tämä elämä pääsääntöisesti menee, tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Itse vietän nyt hyvää itsenäistä elämää, joskus noukin vähän rusinoita pullista, mutta saman katon alle en yhtään siemenpussin kantotelinettä enää huoli. On siistiä ja mukavaa elämää.
Joo, tosi mukavalta kuulostaa tuollainen kauna ja katkeruus. Ei ole kaikkien miesten vika se, miten sinun suhteesi on päättyneet. Ei oikeasti onnellinen ihminen tuolla tavalla toisista puhu. Hanki apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Exä myös ihmettelee, miksi kerroin tästä vasta nyt hänelle. Olin luullut olleeni suhteessa tai ainakin sen tapaisessa hänen kanssaan, joten varmaan ihan luonnollista että kerron toisen naisen olemassa olon loukkaavan mun tunteita. Hän ei ymmärtänyt tätä asiaa lainkaan.
Ap
Kuulostaa sääliseksiltä, huomannut ettet ole päässyt erosta yli ja koettanut lohduttaa.
Hän oli luullut, että olen päässyt helposti hänestä yli. Kuvitteli, että olen ollut jo aiemmin yli tästä, kuin hän.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Eksä tuossa on se mulkvisti, et sinä. Sinä olet normaali tunteva ihminen. Älä ikinä enää sotke käsiäsi tuommoiseen saastaan. Nyt suret tämän ja sen jälkeen olet oppinut läksysi. Yksipuolisella rakkaudella ei tee mitään parisuhteessa. Sillä ei ikävä kyllä ole väliä paljonko toinen rakastaa, jos toinen ei.
Usein tarvitaan kommunikaatiota,tässätapauksessa siitä olisi ollut vaan haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Siis kelle sä olet ehdotellu seksiä vuoden välein? Tuo kohta on epäselvä
Exälle. Ja hän on siihen joka kerta suostunut.
Ap
No mutta jos toinen nainenkin on nyt jätetty niin mitä ex sanoo jatkosta?
Olet sanonut että hän on hämmentynyt ja pihalla, mutta onko hän kieltnyt uuden mahdollisuuden?
Ehkä se vain sulattelee ja haluaakin sun kanssa yhteen?
Kun jos ei ole edes amaan aikaan ollut toista naista niin ei mitään pahaa ole tapahtunut.
Ootte olleet vaan eri ajatuksissa eikä ex ole edes yrittänyt sua takaisin kun aatteli että oot päässyt helposti yli.
Ehkä piti huolta yms. koska odotti sulta kutsua takaisin?
Vierailija kirjoitti:
No mutta jos toinen nainenkin on nyt jätetty niin mitä ex sanoo jatkosta?
Olet sanonut että hän on hämmentynyt ja pihalla, mutta onko hän kieltnyt uuden mahdollisuuden?
Ehkä se vain sulattelee ja haluaakin sun kanssa yhteen?
Kun jos ei ole edes amaan aikaan ollut toista naista niin ei mitään pahaa ole tapahtunut.
Ootte olleet vaan eri ajatuksissa eikä ex ole edes yrittänyt sua takaisin kun aatteli että oot päässyt helposti yli.
Ehkä piti huolta yms. koska odotti sulta kutsua takaisin?
En edes mieti tuollaisia nyt. Joudun arvioimaan koko tilanteen uusiksi. Tässähän ei ole enää sama tilanne kuin oli aiemmin, kun luulin olevamme kumpikin toisistamme kiinnostuneita.
En edes tiedä voisinko ikinä enää luittaa häneen, tai saanko mielikuvaa hänestä ja uudesta naisestaan pois mielestäni koskaan. He olivat harrastaneet seksiä heti sen jälkeen, kun exä oli lähtenyt minun ja lapseni seurasta. Olin fyysisesti vain muutaman kymmenen metrin päässä, kun he sisällä harrastivat seksiä. Tämä saa minut aivan hulluksi, tämä tieto. En olisi itse pystynyt tällaiseen. En mitenkään päin. Mielestäni tämä alleviivaa sitä, että himo on ollut suurta, minun ja lapsen tapaaminen ei ole siihen vaikuttanut vähentävästi. Minä itse samassa tilanteessa olisin todennut, ettei tunnu hyvältä tässä hetkessä enää, kun nuokin tuossa lähellä ovat.
Ap
Olen pahoillani puolestasi, ap. Oma tarinani: olin nuorempana rakastunut erääseen todella narsistiseen ihmiseen (tajusin narsismin vasta suhteen lopussa). Kerroin jo alussa tunteistani hänelle, mutta hän ei halunnut vielä seurustella. Kuitenkin hän käyttäytyi kuin poikaystävä ja lupaili että vielä jonakin päivänä hän on valmis seurustelemaan kanssani ja rakastaa minua jo nyt (tiedän, olin nuori, naiivi ja epätoivoinen). Tätä kesti noin vuoden. Hän pomputteli minua mielensä mukaan, äitinikin joutui puuttumaan asiaan koska esim. kerran odotin tyyppiä 2 h ulkona kovassa pakkasessa, koska hän ei viitsinyt tulla hakemaan minua silloin kun lupasi (tapahtui Pohjois-Suomessa, jossa on erittäin huonot julkiset kulkuyhteydet ja pyhänä oli auki vain ruokakaupat). Lupailut jatkuivat siis koko ajan, yhdessäoloa, suudelmia ja seksiä oli paljon. Kaverimme pitivät meitä pariskuntana. Kunnes hän tapasi toisen, ja kertoi minulle viestillä: "Oon tavannu ihanan ihmisen, meistä varmasti tulee joku päivä jotain söpöä!" Tämä veti maton jalkojeni alta. Tuli riita, jonka yhteydessä hän sanoi, ettei koskaan ole näyttänyt minulle minkäänlaista vihreää valoa, ei ole luvannut suhdetta (koska tätä ei ollut kirjallisena vaan puhuttu suullisesti), olen mielenvikainen, olen idiootti ja kun minä sanoin että hän on narsisti, niin minulla ei ollut oikeutta sanoa niin, mutta hänellä oli oikeus sanoa minua idiootiksi, koska olin joskus itsestäni sanonut niin tyyliin: "Olen idiootti kun rakastan sua".
Tästä on nyt noin kymmenen vuotta ja edelleen ajattelen sitä vuotta välillä, koska se oli todella rankka vuosi. Mielenterveyteni kärsi siitä enkä enää todellakaan luota ihmisiin helposti, jos ollenkaan. Olen myös myöhemmin huomannut, että miehet kyllä helposti alkavat seksisuhteeseen, kunhan on edes joku, mutta mitään muuta ei haluta. Itse olen ollut epätoivoinen, koska olen aina halunnut rakkautta, jota en lapsena saanut. Totta kai on miehiäkin, jotka sitä parisuhdetta oikeasti haluavat, mutta sopivan kumppanin löytäminen ei ole helppoa. Onneksi itse löysin sopivan miehen, jonka kanssa kaikki on ollut selvää alusta asti ja olemme todella samanlaisia ajatusmaailmoitamme.
Meni ehkä aika paljon ohi aiheen, mutta ehkä ajatus tämän tekstin takana on, että aikaa se vie, mutta jossain vaiheessa pääset asian yli. Ja minä olen masentunut, mietin kuolemaa lähes joka päivä, mutta tuo narsisti oli vain yksi osa elämääni, se ei minua kaatanut. Olen vain kokenut paljon muitakin traumoja. Minusta ko. henkilö on vain naurettava surkimus, voin melkein jo nauraa sille vuodelle, koska niin surkea se oli ja kymmenessä vuodessa olen kasvanut ihmisenä, olen oppinut elämästä ja ihmisistä.
Ymmärrän tämän hetkisiä tunteitasi, mutta lupaan, että joku päivä helpottaa ja voit nauraa miehen typeryydelle, koska hän se typerys ja itsekäs on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mutta jos toinen nainenkin on nyt jätetty niin mitä ex sanoo jatkosta?
Olet sanonut että hän on hämmentynyt ja pihalla, mutta onko hän kieltnyt uuden mahdollisuuden?
Ehkä se vain sulattelee ja haluaakin sun kanssa yhteen?
Kun jos ei ole edes amaan aikaan ollut toista naista niin ei mitään pahaa ole tapahtunut.
Ootte olleet vaan eri ajatuksissa eikä ex ole edes yrittänyt sua takaisin kun aatteli että oot päässyt helposti yli.
Ehkä piti huolta yms. koska odotti sulta kutsua takaisin?
En edes mieti tuollaisia nyt. Joudun arvioimaan koko tilanteen uusiksi. Tässähän ei ole enää sama tilanne kuin oli aiemmin, kun luulin olevamme kumpikin toisistamme kiinnostuneita.
En edes tiedä voisinko ikinä enää luittaa häneen, tai saanko mielikuvaa hänestä ja uudesta naisestaan pois mielestäni koskaan. He olivat harrastaneet seksiä heti sen jälkeen, kun exä oli lähtenyt minun ja lapseni seurasta. Olin fyysisesti vain muutaman kymmenen metrin päässä, kun he sisällä harrastivat seksiä. Tämä saa minut aivan hulluksi, tämä tieto. En olisi itse pystynyt tällaiseen. En mitenkään päin. Mielestäni tämä alleviivaa sitä, että himo on ollut suurta, minun ja lapsen tapaaminen ei ole siihen vaikuttanut vähentävästi. Minä itse samassa tilanteessa olisin todennut, ettei tunnu hyvältä tässä hetkessä enää, kun nuokin tuossa lähellä ovat.
Ap
Mun mielestä sä ylireagoit pahasti.
Koska te ette ole puhuneet ettekä sopineet mistään niin ei mies ole voinut tietää mitä olet luullut.
Ei se ole sua pettänyt.
Totta kai jos se on ajatellut että sä et enää halua palata yhteen, niin on pitänyt silmänsä auki uutta parisuhdetta varten.
Se on ajatellut että haluat vain seksiä, ja on yrittänyt huolenpidolla korvata kaiken sen miksi sinä halusit erota.
Ihan varmasti haluaa palata sun kanssa yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani puolestasi, ap. Oma tarinani: olin nuorempana rakastunut erääseen todella narsistiseen ihmiseen (tajusin narsismin vasta suhteen lopussa). Kerroin jo alussa tunteistani hänelle, mutta hän ei halunnut vielä seurustella. Kuitenkin hän käyttäytyi kuin poikaystävä ja lupaili että vielä jonakin päivänä hän on valmis seurustelemaan kanssani ja rakastaa minua jo nyt (tiedän, olin nuori, naiivi ja epätoivoinen). Tätä kesti noin vuoden. Hän pomputteli minua mielensä mukaan, äitinikin joutui puuttumaan asiaan koska esim. kerran odotin tyyppiä 2 h ulkona kovassa pakkasessa, koska hän ei viitsinyt tulla hakemaan minua silloin kun lupasi (tapahtui Pohjois-Suomessa, jossa on erittäin huonot julkiset kulkuyhteydet ja pyhänä oli auki vain ruokakaupat). Lupailut jatkuivat siis koko ajan, yhdessäoloa, suudelmia ja seksiä oli paljon. Kaverimme pitivät meitä pariskuntana. Kunnes hän tapasi toisen, ja kertoi minulle viestillä: "Oon tavannu ihanan ihmisen, meistä varmasti tulee joku päivä jotain söpöä!" Tämä veti maton jalkojeni alta. Tuli riita, jonka yhteydessä hän sanoi, ettei koskaan ole näyttänyt minulle minkäänlaista vihreää valoa, ei ole luvannut suhdetta (koska tätä ei ollut kirjallisena vaan puhuttu suullisesti), olen mielenvikainen, olen idiootti ja kun minä sanoin että hän on narsisti, niin minulla ei ollut oikeutta sanoa niin, mutta hänellä oli oikeus sanoa minua idiootiksi, koska olin joskus itsestäni sanonut niin tyyliin: "Olen idiootti kun rakastan sua".
Tästä on nyt noin kymmenen vuotta ja edelleen ajattelen sitä vuotta välillä, koska se oli todella rankka vuosi. Mielenterveyteni kärsi siitä enkä enää todellakaan luota ihmisiin helposti, jos ollenkaan. Olen myös myöhemmin huomannut, että miehet kyllä helposti alkavat seksisuhteeseen, kunhan on edes joku, mutta mitään muuta ei haluta. Itse olen ollut epätoivoinen, koska olen aina halunnut rakkautta, jota en lapsena saanut. Totta kai on miehiäkin, jotka sitä parisuhdetta oikeasti haluavat, mutta sopivan kumppanin löytäminen ei ole helppoa. Onneksi itse löysin sopivan miehen, jonka kanssa kaikki on ollut selvää alusta asti ja olemme todella samanlaisia ajatusmaailmoitamme.
Meni ehkä aika paljon ohi aiheen, mutta ehkä ajatus tämän tekstin takana on, että aikaa se vie, mutta jossain vaiheessa pääset asian yli. Ja minä olen masentunut, mietin kuolemaa lähes joka päivä, mutta tuo narsisti oli vain yksi osa elämääni, se ei minua kaatanut. Olen vain kokenut paljon muitakin traumoja. Minusta ko. henkilö on vain naurettava surkimus, voin melkein jo nauraa sille vuodelle, koska niin surkea se oli ja kymmenessä vuodessa olen kasvanut ihmisenä, olen oppinut elämästä ja ihmisistä.
Ymmärrän tämän hetkisiä tunteitasi, mutta lupaan, että joku päivä helpottaa ja voit nauraa miehen typeryydelle, koska hän se typerys ja itsekäs on.
Olen pahoillani kokemuksestasi, ja valitettavasti voin sanoa ymmärtäväni tunteitasi. Meidän parisuhde alkoi aikanaan noin, mutta sillä poikkeuksella, että jossain vaiheessa mies alkoi todella kutsua minua tyttöystäväkseen. Meillä taisi tuohon hetkeen mennä vuosi ja muutama kuukausi. Olin siis myös löyhässä hirressä pitkään. Toisinaan hän käski, etten saa ottaa enää mitään yhteyttä häneen. Toisinaan hän itki perääni. Olin aivan hänen lelunsa, hyväksyin kohtaloni jopa, koska olin itse leikkiin lähtenyt. Hän oli meidän suhteen aloitteellinen ensin, mutta kun olin koukussa, hän ei halunnutkaan.
Tavallaan tuo vuosi toi parisuhteeseemme jatkuvan epäilyksen häivän, että olenko sittenkään mitä hän haluaa. Etenkin, kun muiden ongelmien vuoksi emme ole olleet toisillemme tukena, vaan kumpikin olisi tarvinnut enemmän tukea toiseltaan.
Nyt sain balsamia haavoille, huolenpitoa, jota en koskaan pariauhteessa saanut. Hellyyttä ja ymmärrystä, apua. En ollut henkisesti yksin.
Ap
Mulla on samanlainen kokemus. Mua roikutettiin varalla, itse luulin että tunteet ovat molemminpuolisia, siis välillä luulin. Sitten huomasin että hän ei oikeasti välitä ja pyrin hänestä eroon, hän haki minut itkien takaisin. Näin muutama kerta kunnes pettyneenä löin välit poikki.
Hän tuli sitten taas epätoivoisena ovelle ja kosi, minä hullu uskoin että jokin muuttuisi. Kaikki jatkui samana pian kihlanäytelmän jälkeen. Lopulta hän löysi uuden ja katkaisi välit , minä olinkin yhtäkkiä se joka häiritsi häntä.
Toipuminen kesti kauan, vuosia. Nyt olen lähinnä äkäinen itselleni että annoin kohdella itseäni huonosti.
Ok, nyt kun kerrot millainen mies on kyseessä niin en olekaan sitä mieltä että kannattaa palata yhteen.
Miksi edes annoit tuollaiselle miehelle mahdollisuuden kun olet kerran eroon päässyt? Jos hän on aina kohdellut sinua huonosti.
Päästä nyt hyvänen aika iti ja etsi itsellesi parempi mies. Turhaa tuollaisen takia annat elämäsi kaatua, on paljon parempia miehiä olemassa!
T. 55
Älä nyt ainakaan mene Vastaamoon purkamaan tuntoja tai mielenterveys kokee tietovuotokolauksiakin. En ole Facebookissa mutta voisin kuvitella että sieltä tms löytyisi vertaistukea tarjoavia ryhmiä
Miten tuo huolehtiminen on ollut kuvitelmaa?