G: Asioita, jotka ärsyttävät elokuvissa

Mua naurattaa kun langanlaihat, narukätiset naiset muka pieksää isoja raavaita miehiä.

Pakkasessa ei käytetä pipoa tai lämpimiä vaatteita. 

[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 09:15"]

Mua ärsyttää että leffoissa ei koskaan syödä, tilataan ateria tai juoma mutta se jätetään ja sännätään pois pöydästä.

[/quote]

Tai tilataan ruokaa/juomaa ja lähdetään ennen kuin se tilattu sapuska edes ehtii pöytään. Tai tilataan ruokaa, esim aamiaista, jonka syömiseen meen vähintään puoli tuntia, sitten kun se iso annos tuodaan nenän eteen, siemaistaan suullinen kahvia ja haukataan pala pannukakkua, vilkaistaan kelloon ja todetaan että ollaan jo myöhässä.

toi oven avaajan pikasaapuminen muakin ärsyttää. tai pimpottaja alkaa takoa ovea kahden sekunnin jälkeen jos ei heti avaa. mitä jos se toinen oli pas*alla? tai ei kuule heti? kannattaako sitä ovea ruveta takomaan?? törkeetä! antais ny toiselle vähän ees aikaa!!

[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 11:59"]

Pakollinen tissikohtaus joka ei yleensä milläänlailla tue tai vaikuta tarinaan, mutta se on vain näytettävä koska tissit. Ilmankin pärjäisi. :)

[/quote]

Ei ei ei, ei pärjää. Kyllä tissit pitää elokuvassa näyttää :) Ja eikös se juoni ole aina vähän sivuseikka elokuvissa ;)

m35

127 ja 128 kuvasivat hyvin ne jutut, jotka minua ärsyttävät. Juuri tuo veden maaginen merkitys on aika huvittava. Yleensä tosiaan, jos jollekulle on tapahtunut jotakin järkyttävää, niin heti tuodaan vesilasi ja tämä järkyttynyt alkaa litkiä sitä, ihan kuin se vesi olisi jokin lääke tai parantava eliksiiri, joka hoitaisi sen järkytyksen pois :D En tajua.

Ja juuri tuo, että ihan epärealistisesti jätetään väärinkäsitystilanteissa kertomatta juuri se oleellinen asia, joka korjaisi väärinkäsityksen. Oikeassa tilanteessa jos se väärinkäsittänyt vaahtoaisi jostakin aiheettomasti, niin useimmat varmaan sanoisivat, että nyt prkl kuuntelet mua.

Yksi tosi kliseinen juttu, joka mua ärsyttää leffoissa on se, kun leffan alkupuolella päähenkilöpari esim. tapaa ensimmäisen kerran ja tässä tilanteessa toinen letkauttaa toiselle jotakin. Sitten leffan lopussa vastaavasti toinen näistä päähenkilöistä letkauttaa merkityksellisesti tuon saman jutun sille ensimmäiselle letkauttajalle takaisin. Ja niin hykerryttävästi sitten ympyrä sulkeutuu, voi että! Helvetti AINA. Arvostan kovasti niitä elokuvia, joissa ei sorruta tuohon halpaan keinoon muka sitoa tarinaa yhtenäiseksi.

Joissain kauhuelokuvissa ärsyttää se, kun päähenkilö hiipii pitkin taloa huoneesta toiseen noin puolet leffasta.

Ilmeisesti käsikirjoittajat ovat tavoitelleet tässä sitä, että aavemainen tunnelma välittyisi tällätavoin katsojille. Itseä ainakin lähinna alkaa kyllästyttää.

Kun vaelletaan pimeässä talossa tai tunnelissa ja se valonlähteenä ollut pieni kynttilä/soihtu/taskulamppu sammuu, niin ikinä ei tule aivan säkkipimeää. Sankari löytää tien ulos himmeässä valossa, jota ei kaiken järjen mukaan pitäisi mistään tulla. Bondikin joutui viemäriputkeen kolkattuna ja heräsi, kun putki oli suljettu. Silti jostain kajasti valoa niin, että näki jutustella vieressä olevalle hiirelle.

Naisten kampaus vaihtuu kesken kohtauksen, eli hiukset yhtäkkiä erilailla ja taas samoin kuin ennen. Todella ärsyttävää....  tosi usein varsinkin jos naisella on otsatukka, ymmärrettävästi se on vaikea saada asettumaan samalla lailla jos samaa kohtausta kuvataan myöhemmin. Kaikista silmiinpistävin on joku elokuva missä Reese Whiterspoonilla onvälillä peruukki ja välillä oma otsis, ihan erinäköiset! 

Samantyyppinen ärsytys on lapset jotka kasvaessaan muuttuu liian erinäköiseksi. Toki on vaihdettava näyttelijää jos kaksivuotias pitää saada kuusivuotiaaksi, mutta  voisiko katsoa jonkun vähän edes sinnepäin samannäköisen.....joskus onnistuu kyllä tämäkin.

Naisten kampaus vaihtuu kesken kohtauksen, eli hiukset yhtäkkiä erilailla ja taas samoin kuin ennen. Todella ärsyttävää....  tosi usein varsinkin jos naisella on otsatukka, ymmärrettävästi se on vaikea saada asettumaan samalla lailla jos samaa kohtausta kuvataan myöhemmin. Kaikista silmiinpistävin on joku elokuva missä Reese Whiterspoonilla onvälillä peruukki ja välillä oma otsis, ihan erinäköiset! 

Samantyyppinen ärsytys on lapset jotka kasvaessaan muuttuu liian erinäköiseksi. Toki on vaihdettava näyttelijää jos kaksivuotias pitää saada kuusivuotiaaksi, mutta  voisiko katsoa jonkun vähän edes sinnepäin samannäköisen.....joskus onnistuu kyllä tämäkin.

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 08:09"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 22:49"]

Kun henkilö avaa television, sieltä tulee JUURI sillä hetkellä se uutinen (hirmumyrskyvaroitus, etsityn roiston kuvaus) joka on leffan kannalta olennainen.

Taistelukohtauksessa hyvis vastaan kymmenen pahista, hyvistä vastaan hyökkää aina yksin pahis kerrallaan, niiden muiden tanssahdellessa taustalla ja odottaessa vuoroaan. Eiköhän oikeasti koko jengi kävisi päälle yhtä aikaa?

[/quote]

Niinpä! Ja jos poliitikko tai poliisi saa kollegaltaan/assariltaan tms. puhelun että "susta puhutaan telkkarissa/x pitää puhetta parhaillaan", niin kyseinen poliitiikko tai poliisi avaa television oikealta kanavalta kysymättä ensin miltä kanavalta kyseinen juttu tulee. Jenkeissä on lukematon määrä teeveekanavia ja silti aina avataan juuri se oikea!

[/quote]

Just näin! Ja sitten telkkari laitetaan kiinni kesken uutisen.

Ei niinkään elokuvissa vaan sairaalasarjoissa tapahtuu seuraavaa: kun potilaalta otetaan verinäyte, niin neula tökätään kyynärtaipeeseen kohtisuoraan. Tuolla tekniikalla saisin töissä aikaan vain puhkottuja suonia enkä lainkaan verta putkiin. Oikea tekniikka on sujauttaa neula suoneen hyvin pienessä kulmassa, lähes käsivarren suuntaisesti.

Vähän sukua sille, että puhelut lopetetaan sanomatta hei tai muutenkaan osoittamatta että aikoo lopettaa puhelun:

Se, kun keskustellessa voidaan yhtäkkiä vaan olla ihan hiljaa ja jättää noteeraamatta jos toinen kysyy jotakin. Jotenkin epärealistista. Oikeassa elämässä se olisi sekä outoa että valtavan tylyä.

Kun henkilö avaa television, sieltä tulee JUURI sillä hetkellä se uutinen (hirmumyrskyvaroitus, etsityn roiston kuvaus) joka on leffan kannalta olennainen.

Taistelukohtauksessa hyvis vastaan kymmenen pahista, hyvistä vastaan hyökkää aina yksin pahis kerrallaan, niiden muiden tanssahdellessa taustalla ja odottaessa vuoroaan. Eiköhän oikeasti koko jengi kävisi päälle yhtä aikaa?

Se mietityttää, että kun pahiksia tai hyviksiä vangitaan jonnekin tai sidotaan vaik puuhun pariksi päiväksi, niin miten ne käy vessassa, hoitaa tarpeensa? Laskeeko ne alleen? Selleissäkään ei oo vessoja. Sit kuitenkin kun ne vapautetaan, niin ihan freesinä sieltä lähdetään.

Se kun paljailla sormilla kaivellaan luoteja käsistä ja mahoista ja sit vaan jatketaan reippaina takaa-ajoreissua.

Teini-ikäisillä lapsilla on korkeintaan 5 vuotta vanhemmilta näyttävä äiti.

Lostissa mua ärsytti, kun ne joi koko ajan vettä! Siis koko ajan täytteli niitä kahden litran muovipulloja lätäköistä ja puroista. Ja kaikkeen lääkkeeksi vettä, tajuttomalle vettä naamaan, kun jotain ammutaan niin ekaksi vettä, kun joku pelastuu hukkumiselta, niin vettä ekaksi, kaikille tarjoillaan koko ajan vettä, hyviksille ja pahiksille.

Kun vähänkin on kuumaa, niin miehillä on kaikilla paidat rintamuksesta, selästä ja kainaloista "seksikkäästi" märkänä, mut naisilla ei ees naama kiillä.

Melkein kaikissa romanttisissa leffoissa loppukohtauksissa ja romanttisissa ulkokohtauksissa yleensäkin alkaa satamaan, kun epätoivoisena juostaan sen rakkaan perään, ettei se vaan ehdi jonkun.väärinkäsityksen takia nousta junaan/lentokoneeseen. Siis miksei voi vaam soittaa sen perään, että oota.

128 jatkaa: Pako-sarjan kolmannessa tuotantokaudessa kaikilla miehillä on koko kauden ajan koko ajan paidat märkinä. Ja se Michael pitää pitkähihaista paitaa koko ajan, vaikka hikoaa niin paljon, että paita on märkä. Ja sen veli syö koko ajan purkkaa, takaa-ajoissakin.

James Bond ja muut komeat sankarit ajaa rosvoja takaa lakeerikengissä ja puvuissa, kravateissa. Roikkuu kallioiltakin puvut päällä, menoa ei haittaa ollenkaan.

Henkilö saapuu paikalle aivan kaameassa kännissä, horjuu ja mölyää, eikä puheesta saa selvää. Menee minuutti, ja hän onkin täysin selvä - keskustelee vakavasti ja selkeästi artikuloiden. Tätä tapahtuu jostain syystä ihan älyttömän usein, ikään kuin näyttelijä unohtaisi vähän monimutkaisemman dialogin myötä, että tässähän piti olla humalassa.