Sairaanhoitajaksi opiskelemaan

Tässä linkissä pääsykokeiden pisteytys. Siinä ei tosiaan näy se, että miehet saisivat lisäpisteitä, mutta ainakin omalla kurssillani näitä lisäpisteitä oli järjestelmällisesti annettu siitä että hakija on mies, jotta kouluun saadaan myös miehiä.

http://www.sairaanhoitajaliitto.fi/sairaanhoitajan_tyo_ja_hoitotyon/opiskelu_sairaanhoitajaksi/tutkinnot_ja_haku/valintaperusteet/

Meillä siis poikia tosiaan suositaan. Opettajilla on se tekniikka, että jos saa pojat nauramaan, saa tytötkin nauramaan, ja sitten kaikilla on mukavaa, joten useimmat opettajat murjaisevat jonkun poikian miellyttävän vitsin ihan ensimmäisenä uuden kurssin ja luennon alussa. Aina. Pojat saavat myös pälättää luennoilla ihan miten heitä huvittaa, ja tähän asti heitä on huvittanut. Niin kauan kuin pojat puhuvat, opettaja vain korottaa ääntään, tai odottaa että joku meistä naisita pyytää työrauhaa. Jos taas nainen puhuu, opettajalta tulee välittömästi noottia siitä, että luennolla ei puhuta, ja jos aikoo tällä alalla selvitä, täytyy hallita alkeellisimmat vuorovaikutustaidot, eli toisen päälle ei saa puhua. Myös harjoittelupaikkojen jaossa on toistaiseksi näkynyt se trendi, että poika on halutessaan päässyt vaativampaan harjoittelupaikkaan kuin tyttö, jos opettaja on voinut asiaan vaikuttaa.

Minulle tämä on ollut yllätys, koska jotenkin siinä näkyy niin räikeästi se, että naiset ihan itse luovat epätasa-arvoisen asetelman miesten ja naisten välille. Nuoret miehet eivät ole tottuneet olemaan erityisasemassa, mutta tottuvat siihen nopeasti ja sama kohtelu todennäköisesti jatkuu läpi työuran jollain lailla. Nuoret miehet olisivat jo kypsiä tasa-arvoon, mut varsinkaan vanhemmat naiset ei sitä heille myönnä. :P

lisää

up

Ei ole kamalan vaativa koulutus älyllisesti, mutta tehtävien tekoon menee paljon aikaa ja palkatonta työtä joutuu tekemään paljon... lääkelaskut ei varmasti koidu ongelmaksesi eikä lopputyö. Miehet sairaanhoitajina on parhaita ja fyssareinakin :) :) ehdottomasti haluttuja työporukkaan!! Todellakin tervetuloa alalle, mutta saatat pettyä työhön.

kyllä huomaa eron suosiossa työpaikoilla etenkin

112

Itse valmistuin fysioterapeutiksi 1,5 vuotta sitten. Töitä on hankala löytää. Mietin sairaanhoitajaksi hakemista, mutta totesin että en halua hoitaa sairaita ihmisiä. Fyssarina se suhde potilaaseen on erilainen kuin sairaanhoitajilla.

En itse pitänyt pääsykokeita mitenkään vaativana. Oli liikuntatesti, haastattelu ja kirjallinen osuus. Eikä liikuntatesti ollut mitenkään kuntotesti. Koulutus oli hyvinkin vain pintaraapaisu kaikkeen mitä voi tehdä. Nyt olen töissä paikassa missä on sellaisia asioita joiden olemassaolosta ei koulussa edes mainittu.

Kiitokset näistä mielipiteistä ja Nämä kertomukset on herättäny paljon uusia ajatuksia ja ideoita mieleen. Lisää juttuja kiitos!

 -Ap

fysioterapeuteilla tosiaan on vähemmän töitä entäs saikuilla

fysioterapeuteilla tosiaan on vähemmän töitä entäs saikuilla

nostatusta

Saattaahan ne naiset tietenki katsoa vähän jos sattuu olemaan tyyliin vain pari miestä luokalla :D. Mikä teistä oli kaikista turhauttavinta ja haastavinta tuossa tutkinnossa kun itsekkin myös miehenä harkitsemassa kyseistä alaa???

hoitajat hoi!

Lähi- ja sairaanhoitajan työnkuvan eroavaisuudet riippuvat hyvin paljon työyksiköstä. Pitkäaikaishoidon osastoilla sairaanhoitajien vastuulla on vain lääkehoito ja ruuan jako, muuten työnkuva on ihan samanlainen.

Kirurgisella osastolla taas sairaanhoitajille kuuluu lääkärin kierroilla seuraaminen, lääkärin määräysten toteuttaminen, nestehoidon suunnittelu ja toteutus, haavanhoito, avanteet jne. jne.

Pikaisena yleistyksenä siis tk-puolella ei suurta eroa, erikoissairaanhoidossa työnkuvan eroavaisuudet kasvavat ostaston vaativuuden mukaan. Joillakin osastoilla on vain muutama lähihoitaja, eikä työnkuvassa ole lainkaan päällekäisyyksiä sairaanhoitajien kanssa.

Tämä oli sitten yhden sh-opiskelijan näkemys, toivon että erilaisen näkemyksen haltijat korjaavat?

Meidän ryhmässä on 6 poikaa, eikä ole kyllä ollut mitenkään outoa tai muuta sellaista, hyvin on pojat pysyneet hommassa mukana eikä suurempaa suosimistakaan ole näkynyt.  Sen vuoksi ei siis kannata sh-opintoja jännittää. Samassa oppilaitoksessa on kuitenkin monta muutakin linjaa ja siellä niitä poikiakin, koko oppilasmäärän tasolla et siis ole vaarassa joutua sukupuolesi vuoksi erityishuomion kohteeksi.

Meillä kaikki pojat on ihan heteroita, parisuhteessa naisen kanssa, ja puolet on lähes ammattimaisia urheilijoita.

Mä oon sairaanhoitaja ja mulla on paljon parempi palkka kuin metallialalla työskentelevällä miehelleni. Samoin täällä jo lähihoitajakin tienaa paremmin kuin perusduunari yhtään millään alalla. Hyvin sh:n palkalla toimeen tulee. Lääkelaskut on ihan helppoja,  ei niissä oo mitää kummallista. Opinnäytetyö oli aika tuskallinen, mutta pitää se tehdä fyssareittenkin.

Ite oon kyllä miettinyt, kun oon yhteistyötä noitten fyssareitten kanssa tehnyt, että ei se olis hullumpi ammatti sekään.. Voisin vaikka joskus vaihtaa alaa (tai no, sukulaisalojahan nämä on).

Meilläkin oli ryhmässä poikia. Yhden kanssa oltiin samassa harjoittelupaikassa  kirran osastolla -ei tosin yhtäaikaa. Mä sain haukut kun siellä oli yks vuotava haava ja halusin olla siinä oppimassa toimintatapoja, mutta samaan aikaan tuli ruokakärry enkä siis mennyt sitä ruokaa jakamaan kun halusin tosiaan oppia! Hyvin lähellä etten saanu hylättyä koko jaksosta, koska mun ois niitten mielestä pitäny vaan jakaa ruokaa ja tyhjätä liinavaatekärryjä ja skipata kaikki oppimistilanteet.

No, tämä jätkä taas oli ensisanoikseen todennut, että hän ei sitten liinavaatekärryjä tyhjäile, sen hän kyllä osaa eikä jaa ruokaa, jos on miuta tärkeämpää menossa. Ja kaikki osaston akat ihan lääpällään siellä ja ottamassa vaikka saman tien töihin.

uppia