Lue keskustelun säännöt.
Uskotteko, että suhde voisi muuttua ajan kanssa parempaan?
Alkuperäinen
03.11.2020 |
Olen seurustellut kohta kolme vuotta miehen kanssa, joka on ollut salainen ihastukseni varmaan parikymmentä vuotta. Se on ollut molemminpuolista, vaikka olemmekin eläneet omaa elämäämme. Saimme mahdollisuuden yhdessä ja kaikkihan tuntui unelmien täyttymykseltä alkuun. Olin onnellisempi kuin koskaan. Olen nyt 43v, mies 51v.
Pikkuhiljaa suhteeseen on hiipinyt epävarmuutta, suhde ei ole edennyt mihinkään, tapailemme edelleen ja toisinaan vietämme yhteisiä öitä. Hänellä on työ, joka sitoo paljon, hänen oma aikansa on selvästi meidän yhteistä aikaa tärkeämpää.
Hän puhuu nykyisin minulle rumasti, yleensä riidoissa kaikki syyt on minussa ja haistattelu on viikottaista. Olen kuulema omalla käytöksellä ansainnut haistattelut. Seksi on aina ollut maailman parasta, mutta siihen on tullut ikävästi mukaan vain hänen tarpeiden tyydytys. Saatan yöllä herätä, kun hän riisuu housujani, tyydyttää itsensä, sanoo 'sori' ja käy nukkumaan. En edes ehdi mukaan tuohon eikä se ilmeisesti ole tarkoituskaan.
Meillä on todella vähän yhteistä aikaa ja minä olen aina se, joka kyselee 'nähdäänkö tänään' ja muutenkin peräänkuulutan yhteistä aikaa. Kai sitten niin paljon sitä kyselen, että häntä ahdistaa. Hän sanoo rakastavansa minua ja jokin maaginen hänessä vetää puoleensa kaikesta huolimatta. On vain nuo asiat, jotka minua satuttaa. Voiko hän enää muuttua noiden loukkausten osalta? Hän on sanonut, ettei ole kohdellut ketään naista yhtä huonosti kuin minua, mutta ei koskaan sano, että haluaisi sen muuttaa. En vain enää jaksa roikkua ja anella hänen seuraa, silti kaipaan häntä. Koen itseni arvottomaksi ja se satuttaa minua.
Kommentit (22)
Ihan hirveä mies joka käyttää sinuun henkistä ja seksistä väkivaltaa. Ehkä jonkin sortin narsisti joka on saanut sinut joillain lirkutteluilla koukkuun. JUOKSE! Hanki apua jos et itse kykene! Nuo yölliset puuhat ovat poliisiasia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan hirveä mies joka käyttää sinuun henkistä ja seksistä väkivaltaa. Ehkä jonkin sortin narsisti joka on saanut sinut joillain lirkutteluilla koukkuun. JUOKSE! Hanki apua jos et itse kykene! Nuo yölliset puuhat ovat poliisiasia!
Siis seksuaalista väkivaltaa*
T. Edellinen
Siis toihan on lähestulkoon raiskaus
Pitkäaikainen ihastus estää näkemästä tilannetta selkeänä, mutta jos olisit tavannut vaikka deittisivulla miehen, joka käyttäytyisi noin, et todennäköisesti jatkaisi juttua, vaan toteaisit, ettei hän ole sitä, mitä etsit. Pelkkä kahdenkymmenen vuoden ihastus ei riitä - suhteen sisältö ratkaisee. Ja valitettavasti tuo kuulostaa tosi pahalta. Lopeta suhde.
Turha roikkua miehessä joka kohtelee sinua loukkaavasti. Paras kun myönnät vaan itsellesi, että suhde on pettymys, siitä on luovuttava. Mies ei muutu. Elät haaveissasi, todellisuus on aika ruma nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lue viimeinen lauseesi.
Se sanoo paljon suhteenne tilasta.
Ansaitset parempaa kuin mitä saat.
Rakasta edes sinä itseäsi, kun toinen ei sitä tee, ja ota oma elämäsi haltuusi.
Varmasti löytyy vierellesi kumppani, joka rakastaa ja arvostaa sinua. Sitä ennen täytyy vain erota.
Onpa jännä juttu, itselläni on alkupisteessä saman tyylinen tilanne. Olemme olleet ihastuneita toisiimme parikymmentä vuotta ja nyt nelikymppisinä pääsemässä kokeilemaan jos se oikeasti toimisi, mutta kuitenkin niin että enimmäkseen etäsuhteena koska asumme kaukana toisistamme.
Juttuhan on niin että tuosta henkilöstä on tuon parinkymmenen vuoden aikana mielessäni muidostunut aivan myyttinen henkilö. Se mitä hän on mielessäni ja mitä hän on oikeasti voi olla aivan eri asia. Odotukset suhteelle ovat äärettömän suuret.
Sinulla on aivan sama tilanne. Olet ihastunut siihen mielikuvitushenkilöön jonka olet omassa päässäsi kehittänyt. Ei hän välttämättä ole se oikeasti. Jossain vaiheessa täytyy vaan todeta että tulipahan kokeiltua, mutta jatkaa erikseen eteen päin. Itse en vielä tiedä millainen tuo henkilö on oikeasti. Yritän varautua tuohon pettymykseen jos hän onkin jotain muuta kuin aina ajattelin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, teidän dynamiikka on sellainen että sinä osoitat välittäväsi niin paljon, että hän on täysin varma että pysyt siinä vaikka hän kohtelisi sinua miten huonosti tahansa. Hän ei arvosta sinua, koska olet niin varma. Olet itsestäänselvyys. Hän on niin varma sinusta että uskaltaa olla häpeilemättä ihan oma kamala itsensä. Tuosta vaiheesta ei pysty peruuttamaan. Todennäköisesti jos jätät hänet hän säikähtää, koska niin ei hänen mielessään voi käydä, sinulla ei ole omaa tahtoa. Hän tulee anelemaan sinua takaisin, mutta oikeasti jos menet, hän kunnioittaa sinua taas entistä vähemmän siksi että menit takaisin kaiken jälkeen. Tuosta ei oikeasti pysty enää peruuttamaan siihen vaiheeseen mitenkään, että kaikki oli hyvin ja hän kunnioitti sinua. Se on mennyttä.
#8
Se jo ratkaisi asian kun sanoit että miehelle oma aika on yhteistä aikaa tärkeämpää. Tiedät sen itsekin, et muuten kyselisi asiaa täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo muuttuu vain huonompaan suuntaan.
Väkivaltainen mies on löytänyt sinusta halvekdittavan ja alistettavan uhrin, joka näyttää palvovan häntä, eikä eroa, vaikka tekisi mitä.
Tämän on pakko olla provo, vai onko noin vähän itseään kunnioittavia ihmisiä oikeasti olemassa? Jos on, kehotan ap:ta todellakin hankkiutumaan miehestä välittömästi eroon sekä hakeutumaan terapiaan pohdiskelemaan moisen itsekunnioituksen puutteen syitä. Pahoittelut jos tämä on ihan todellinen tilanne ja kirjoitukseni kuulostaa tylyltä, mutta huolehtikaa nyt ihmiset itsestänne!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lue viimeinen lauseesi.
Se sanoo paljon suhteenne tilasta.
Ansaitset parempaa kuin mitä saat.Rakasta edes sinä itseäsi, kun toinen ei sitä tee, ja ota oma elämäsi haltuusi.
Varmasti löytyy vierellesi kumppani, joka rakastaa ja arvostaa sinua. Sitä ennen täytyy vain erota.
Maailmassa on paljon huonoja sijoituksia. Ei tarvitse olla leuhka, päästät vaan irti.
Vierailija kirjoitti:
Se jo ratkaisi asian kun sanoit että miehelle oma aika on yhteistä aikaa tärkeämpää. Tiedät sen itsekin, et muuten kyselisi asiaa täällä.
Tuossa iässä tuntuu kaikille olevan oma aika parisuhdetta tärkeämpää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, aika pahalta kuulostaa. Ei tule muuttumaan paremmaksi. Mikä oikeus miehellä on kohdella sinua huonosti?
Kuulostatte molemmat epävakailta. Hän käytännössä raiskaa sua ja sä silti roikut hänessä? Ymmärtäisin jos olisitte vielä nuoria ja kypsymättömiä.
Jos tämä ei ole trolli, suosittelen miettimään hyvin pitkään, mitä oikein saat tuollaisesta suhteesta. Parempaan päin se ei tule menemään, miksi menisi?
Ap, lue tämä ketju:
https://www.vauva.fi/keskustelu/3876335/laheisriippuvuudesta-eroon
Oma suhde paranee päivä päivältä, seitsemän yhteiseloa vuotta takana. Mutta se onkin avoin, tasavertainen, reilu ja yllättävä suhde, eli kaukana sinun suhteen laadusta, joka valitettavasti tulee korkeintaan pahenemaan.
Vierailija kirjoitti:
Siis toihan on lähestulkoon raiskaus
Ei edes "lähestulkoon", vaan se ON raiskaus.
Fantasioin nuoruuden poikaystävästäni 30 vuotta, olimme olleet parikymppisinä kihloissa ja seurusteltiin 7v. Tapasin hänet uudelleen erottuani ex-miehestäni ja olihan se aikamoinen pettymys huomata, että se tyyppi ei todellakaan ollut sama tyyppi kuin silloin nuoruusvuosina. En tosin minäkään. Ei pitäis kyllä olla minkäänlainen yllätys...no, loppui ainakin ne fantasioinnit...
Ei muutu. Sinun jatkuva vonkaaminen ajaa hänet vain kauemmaksi.