Kertokaapa että mitä tässä voi tehdä?!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka isännöitsijäfirma olisi epärehellinen ja haastettu käräjille (mitä rohkenen epäillä) niin se ei muuta sitä tosiasiaa että Ap on taloyhtiön kautta velkaa pankille. Ja siitä ei voi kiemurrella irti eikä huuto ja räyhääminen auta.

KOHTUUTTOMUUS VOIDAAN POISTAA JA YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEEN TARVITAAN NIIDEN SUOSTUMUS, JOIDEN MAKSUT SUURENEE. MENEEKÖ JAKELUUN?

Ap, olet lukenut taloyhtiön vastikeperusteiden muuttamiseen liittyvää asiaa. Vastikeperuste tarkoittaa, että joissakin taloyhtiöissä liikehuoneistot maksavat isompaa vastiketta per neliö, eli niillä voi olla esim. 1,5-kertainen vastikeperuste asuinhuoneistoihin nähden. Tai vaikka kaksinkertainen. Tämä on se asia, josta yhtiökokouksessa voidaan vapaasti päättää.

Sen sijaan sellaista ei voida päättää, että jotkut asuinhuoneistot maksaisivat vastiketta isommalla kertoimella kuin toiset. Kaikki asuinhuoneistot maksavat saman euromäärän per neliö. Siis jos ajattelit että yhtiössänne voitaisiin päättää pienempi vastikekerroin sinulle, jotta pieniä asuntoja omistavat osakkaat maksaisivat enemmän per neliö, niin sellainen ei tule onnistumaan. Se ei olisi osakkaiden yhdenvertaista kohtelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi rahoitusvastike nousee?

Aiemmin maksettiin kuulemma vain korkoja. MUTTA KUN sitä rahoitusvastiketta ei määrää pankki eikä laki, vaan YHTIÖKOKOUS eli OSAKKAAT. Ja KUKAAN taloyhtiölainallinen ei todellakaan hyväksyisi noin korkeaa maksua.

Kyllähän se on pankki joka määrää vuotuiset lyhennykset ja koron, jotka on maksettava. Muussa tapauksessa pankki ottaa taloyhtiön omistukseensa, koska se on pankille vakuutena.

Rahoitusvastike määrääntyy osakkeiden suhteessa, ei onko asunto suuri tai pieni.

Ja sinun päätösvalta yhtiökokous määrääntyy omistamiesi osakkaiden mukaan oli miten iso asunto tahansa ja jos on pieniä asuntoja tarpeeksi, heillä on suurempi päätösvalta taloyhtiössäsi, ellei osakkeesi määrä ole yli 50%.

Joko rahoitusvastikehullu heräsi?  Vaadimme lisää viihdettä!

Linkkaisiko joku tämän sekoilijan edellisiin avauksiin, kun sellaisia kuulemma on?

Minä haluaisin edelleen tietää, että esittikö AP hallitukselle toiveensa siitä, että yhtiö neuvottelisi pankin kanssa lyhennysvapaan jatkamisesta. Jos tämä asia oli ajoissa yhtiökokouksen listalla, niin sehän pitää myös käsitellä ja äänestää.

Miten on?

Vierailija kirjoitti:

Minä haluaisin edelleen tietää, että esittikö AP hallitukselle toiveensa siitä, että yhtiö neuvottelisi pankin kanssa lyhennysvapaan jatkamisesta. Jos tämä asia oli ajoissa yhtiökokouksen listalla, niin sehän pitää myös käsitellä ja äänestää.

Miten on?

Minä sain sen kuvan, että yhtiökokous olisi jo ollut, mutta ap ei sinne mennyt paikalle. Ilmeisesti hän oli sitten pyytänyt järjestämään ylimääräisen yhtiökokouksen asiansa käsittelyä varten, mihin ei ollut suostuttu. Enkä ihmettele, nimittäin jos asiana olisi ollut se, että hänelle määrättäisiin eri vastikeperuste kuin muille osakkaille. Ainakin hän linkitti tuohon juttuun, jossa puhuttiin vastikeperusteista ja siitä että taloyhtiöissä ne voidaan vapaasti sopia ja yhtiökokous päättää asiasta.

Kyllähän sen voi tietää ylimääräistä kokousta järjestämättäkin, ettei tule menemään läpi tuo ehdotus. Jos taas ehdotus olisi ollut että pyydetään pankilta lisää lyhennysvapaata, niin voihan olla että pankilta on jo saatu tieto, että ei tule onnistumaan. Aika turhaa siinäkään tapauksessa yrittää kutsua koolle ylimääräistä yhtiökokousta. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä sinne ei tulisi niin paljon osakkaita paikalle, että kokous olisi edes päätösvaltainen.

Ap:n kannattaisi opetella ottamaan asiansa esille varsinaisessa yhtiökokouksessa normaalisti, eikä syytellä ulkopuolisia siitä, että koko taloyhtiö ei suostu hyppäämään hänen mielenliikkeidensä mukaan. Hän on kuitenkin vain yksi osakas, siinä missä kaikki muutkin osakkaat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP:lle on tullut yllätyksenä, että asunnosta maksetaan ennen pitkää se velaton hinta. :-P

Öööööö :''DD Ihan v..moinen YLLÄTYS :' DD SUMMAA EI OLE KERROTTU ETUKÄTEEN, MENEEKÖ JAKELUUN VAIKO EI??

Ap. Sulla oli tiedossa paljonko sulle jää velkaosuutta. Ja ilmeisesti myöskin, että sille otetaan 25 vuoden maksuaika, josta kaksi ensimmäistä vuotta on lyhenennysvapaata. Eikö tullut mieleen pankin lainalaskurilla laskea paljonko se tekee kuussa?

Jessus että jaksatte jauhaa!! SIIHEN PÄÄLLE TULEE VESIENNAKKO, AUTOPAIKKA, JOKU V..N TIETOLIIKENNEMAKSU JA MITÄ LIE MUUTA PSKAA, JOSTA EN OLE VOINUT TIETÄÄ ETUKÄTEEN EIKÄ NOITAKAAN HINTOJA OLE KUKAAN ETUKÄTEEN PÄÄTTÄNYT. VAAN NE PÄÄTETÄÄN YHTIÖKOKOUKSESSA.

Ahaa, eli sun ongelmana onkin vesiennakko, autopaikkamaksu ja tietoliikennemaksu eikä rahoitusvastike? Siitäkö on kysymys?

Eihän se voi olla yllätys, että taloyhtiöissä maksetaan vesiennakkoa,autopaikkamaksua ja nettimaksua yhtiö- ja rahoitusvastikkeen päälle. Vesimaksu maksetaan ennakon lisäksi lopulta asuntokohtaisen kulutuksen mukaan, eli vaikka vesiennakkoa ei maksaisi kuussa, niin silti joudut sen vesilaskun maksamaan sitten kerralla. Miten ajattelit selviytyä muista laskuista? Vesiennakko on normaalisti 10-20e / kk per henkilö, mikä sisältää jonkun kiinteän määrän vettä, ei edes kovin suuri menoerä. Autopaikka voi olla kalliskin, jos on esim hallipaikka. Joissain taloyhtiöissä sen paikan joutuu ensin lunastamaan esim. 30 000 eurolla jonka päälle vielä saattaa tulla kuukausittaisia ylläpitokuluja. Autopaikan kulut voiva tolla 30-400 e / kuussa.

Vierailija kirjoitti:

Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yhtiökokous. Vastikeperusteiden muuttamista koskevaan yhtiöjärjestyksen muutokseen vaaditaan 2/3:n määräenemmistöpäätöksen lisäksi niiden osakkaiden suostumus, joiden maksuvelvollisuus kasvaa (AsOyl 6:35 §). Jos yhtiöjärjestys on sillä tavalla virheellinen, että se johtaa kohtuuttomuuteen, voidaan sitä AsOyl 6:36 §:n mukaisesti kohtuullistaa.

:'DDD ei mene vieläkään jakeluun?

Eihän teillä olekaan vastikkeen perustetta ole muutettu, se peruste on edelleen sun osuutesi lainasta.

Ap ei ilmeiseti hoksaa eri vastikkeiden eroa:

Hoitovastiketta (kuten myös korjausvastiketta) kerätään sen verran, että ylläpito- sekä korjauskustannukset saadaan katettua. Taloyhtiö luonnollisesti itse päättää, paljonko vastiketta pitää kerätä, jotta taloyhtiölle on varaa maksaa juoksevat kulut ja tarvittavat korjaustyöt.

Eli voidaan ajatella, että hoitovastike = taloyhtiölle tuleva "kk-palkka", korjausvastike = säästöön laitettava raha pahan päivän varalle.

Rahoitusvastikeella puolestaan maksetaan taloyhtiön ottamaa lainaa pankille. Pankki määrittelee lainaehdot, ihan samalla tavalla kuin yksityishenkilönkin ottamassa lainassa. Pankki siis määrittelee takaisinmaksuajan, ja sitä kautta kuukausittaisen lyhennyserän. Tätä ei taloyhtiö voi pienentää omalla päätöksellään. Taloyhtiö on siis ottanut lainaa, mikä pitää maksaa takaisin.

Rahoitusvastike on siis LYHENNETTÄVÄÄ LAINAA eli täysin eri asia kuin hoitovastike, jolla katetaan juoksevat kulut.

Vierailija kirjoitti:

Ap ei ilmeiseti hoksaa eri vastikkeiden eroa:

Hoitovastiketta (kuten myös korjausvastiketta) kerätään sen verran, että ylläpito- sekä korjauskustannukset saadaan katettua. Taloyhtiö luonnollisesti itse päättää, paljonko vastiketta pitää kerätä, jotta taloyhtiölle on varaa maksaa juoksevat kulut ja tarvittavat korjaustyöt.

Eli voidaan ajatella, että hoitovastike = taloyhtiölle tuleva "kk-palkka", korjausvastike = säästöön laitettava raha pahan päivän varalle.

Rahoitusvastikeella puolestaan maksetaan taloyhtiön ottamaa lainaa pankille. Pankki määrittelee lainaehdot, ihan samalla tavalla kuin yksityishenkilönkin ottamassa lainassa. Pankki siis määrittelee takaisinmaksuajan, ja sitä kautta kuukausittaisen lyhennyserän. Tätä ei taloyhtiö voi pienentää omalla päätöksellään. Taloyhtiö on siis ottanut lainaa, mikä pitää maksaa takaisin.

Rahoitusvastike on siis LYHENNETTÄVÄÄ LAINAA eli täysin eri asia kuin hoitovastike, jolla katetaan juoksevat kulut.

Kyllä ap nämä tajuaa, oli asunut ennenkin taloyhtiössä osakkaana. Ap oli mokannut sillä tavalla, että kuvitteli uuden osakkeensa rahoitusvastikkeen olevan samaa tasoa kuin entisessäkin oli. Ja kun lyhennysvapaa päättyi, niin selvisi, että rahoitusvastike plus vesi, autopaikka, yms. tekevät yhteensä tonnin. Tähän ei olekaan varaa. Ap:llä on luulo, että taloyhtiö saisi aivan itse päättää rahoitusvastikkeen takaisinmaksuajan pankille, eli että yhtiö voisi pidentää maksuaikaa, jotta ap:llä olisi vara asua osakkeessaan. Tästä nyt sitten raivoaa kun olivat yhtiökokouksessa päättäneet rahoitusvastikkeesta. Ei ymmärrä, että tuo päätös on oikeasti saneltu jo aikapäivää sitten kun rakennuttaja on neuvotellut pankin kanssa talon rakentamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei ilmeiseti hoksaa eri vastikkeiden eroa:

Hoitovastiketta (kuten myös korjausvastiketta) kerätään sen verran, että ylläpito- sekä korjauskustannukset saadaan katettua. Taloyhtiö luonnollisesti itse päättää, paljonko vastiketta pitää kerätä, jotta taloyhtiölle on varaa maksaa juoksevat kulut ja tarvittavat korjaustyöt.

Eli voidaan ajatella, että hoitovastike = taloyhtiölle tuleva "kk-palkka", korjausvastike = säästöön laitettava raha pahan päivän varalle.

Rahoitusvastikeella puolestaan maksetaan taloyhtiön ottamaa lainaa pankille. Pankki määrittelee lainaehdot, ihan samalla tavalla kuin yksityishenkilönkin ottamassa lainassa. Pankki siis määrittelee takaisinmaksuajan, ja sitä kautta kuukausittaisen lyhennyserän. Tätä ei taloyhtiö voi pienentää omalla päätöksellään. Taloyhtiö on siis ottanut lainaa, mikä pitää maksaa takaisin.

Rahoitusvastike on siis LYHENNETTÄVÄÄ LAINAA eli täysin eri asia kuin hoitovastike, jolla katetaan juoksevat kulut.

Kyllä ap nämä tajuaa, oli asunut ennenkin taloyhtiössä osakkaana. Ap oli mokannut sillä tavalla, että kuvitteli uuden osakkeensa rahoitusvastikkeen olevan samaa tasoa kuin entisessäkin oli. Ja kun lyhennysvapaa päättyi, niin selvisi, että rahoitusvastike plus vesi, autopaikka, yms. tekevät yhteensä tonnin. Tähän ei olekaan varaa. Ap:llä on luulo, että taloyhtiö saisi aivan itse päättää rahoitusvastikkeen takaisinmaksuajan pankille, eli että yhtiö voisi pidentää maksuaikaa, jotta ap:llä olisi vara asua osakkeessaan. Tästä nyt sitten raivoaa kun olivat yhtiökokouksessa päättäneet rahoitusvastikkeesta. Ei ymmärrä, että tuo päätös on oikeasti saneltu jo aikapäivää sitten kun rakennuttaja on neuvotellut pankin kanssa talon rakentamisesta.

Eli toisinsanoen ap ei tajua eroa noiden välillä, jos on siinä luulossa, että taloyhtiö voi itse päättää tuosta rahoitusvastikkeesta? :D

Jos ymmärtäisi että kyseessä on pankin myöntämä laina (vaikkakin vastikkeen nimellä taloyhtiössä), niin ei yrittäisi saada uutta yhtiökokousta järjestettyä jne.

Noh, joka tapauksessa aloittajan oma moka eikä siitä voi alkaa taloyhtiölle änkyröimään.