Kutsutko vanhempiasi nimellä?
Kutsuitko vanhempiasi nimellä jo ihan lapsena? Oliko teillä vanhempiesi kanssa hyvä vanhempi-lapsi suhde, vai oliko suhde enemmän kaverillinen vai täysin olematon?
Kommentit (13)
Itselleni osuu korvaan jos joku vanhempiaan kutsuu nimellä ja alan aina miettimään että heidän suhteessaan jotain vikaa, siksi tämä kysymys. Haluan korjata omaa ajatusmaailmaani tässä asiassa. Tai sitten todistaa että olen oikeassa.
ap
isääni olen kutsunut nimeltä aina. Johtuu varmaan siitä, että äitinikin puhutteli häntä etunimeltä, ja se jotenkin tarttui. Isä puolestaan on aina käyttänyt äidistäni puhuessaan sanaa "äiti", ja olen sanonut äitiä aina äidiksi. Molempien kanssa läheiset suhteet, vanhempani ovat edelleen yhdessä jne.
En koskaan ole kutsunut nimellä, aina sanon äiti tai isä/iskä. Mies kutsuu vanhempiaan yleensä nimellä, musta se on outoa.
5 Onko miehelläsi hyvä suhde vanhempiinsa mielestäsi tai miehesi mielestä?
ap
Mä kutsun molempia nimellä. En tiedä, miksi. Hyvä oli lapsuus ja hyvä on suhde aikuisenakin. Välimatkan vuoksi nähdään vain noin kuukausittain, mutta soittelemme pari kertaa viikossa kuulumisia. Ottaisin mielelläni äidin ja isän meille asumaan sitten, kun eivät pärjää kotona enää.
Ihan onnellinen lapsuus takana ja läheisiä ollaan edelleen, mutta kutsumme veljieni kanssa vanhempiamme aina nimellä :) Ainoastaan jos toinen ei tunne vanhempiani, puhun isästä ja äidistä. Vanhempamme olivat mielestään sen verran radikaaleja -70-luvulla että halusivat tulla puhutelluiksi etunimillä. Toiseksi he kutsuvat toisiaan aina nimillä, koska eivät ole toistensä "äiti ja isä".
Muistan lapsena todella ihmetelleeni veljien kanssa, kun naapurin lapset kutsuivat vanhempiaan äiskäksi ja iskäksi. Meistä se oli ihanälytön tapa ;)
Kutsuuko vanhempasi sinun kanssasi omia vanhempiaan nimellä, vai sanooko "äiti" vai mummo?
Isäni on aina puhunut minulle vanhemmistaan Mummona ja Pappana, Äitini taas Äitinä ja Isänä.
Mulla taas särähtää korvaan, jos joku muu kuin minä itse tai sisarukseni kutsuu vanhempiaan nimellä. Vaikka itse sanon nimellä. Itsekin puhun muille (vieraammille) äidistä ja isästä, kun puhun vanhemmistani.
Omat lapsemme sanovat meitä sekaisin nimillä, äiti, mama, isä ja iskä. Vanhempiani he sanovat mummuksi ja papaksi.
Yleensä kutsun nimellä mutta joskus käytän myös äiti/mutsi ja faija. Suhteessa heihin ei ole mitään vikaa. Olemme todella läheisiä.
Ja siis 10 vastannut oli sama kuin 8 vastaaja.
Kutsun lempinimillä, tyyliin Seppo: Sepi, Sepsu, Sebukka ja Marjo: Martsi, Marde.
Ihan hyvissä väleissä ollaan.
En kutsu nimellä. En edes, kun puhun heistä muille ihmisille.
Isää kutsun lempinimellä mutta niin tekevät kaikki muutkin. Ei johdu mistään etäisistä väleistä. Isä on minulle aivan yhtä tärkeä kuin äitikin.