Tapailemani mies on muuttunut omituiseksi
Tapailemani mies on muuttunut todella omituiseksi. Aloitimme tapailun vähän alle vuosi sitten. Emme asu yhdessä. Tapailimme ennen paljon. Kävimme leffoissa, joskus baareilimme yhdessä, reissailimme pitkin Suomea ja elämä oli todella mukavaa. Teimme alusta asti selväksi, ettemme lähde mihinkään ”Muutetaan yhteen ja perustetaan perhe”- touhuun, vaan nautimme yhteisestä ajasta (ja seksistä). Sovimme kuitenkin, ettemme sotkeennu muihin ihmisiin, tai jos niin tahtoo niin sen voi rohkeasti sanoa. Eli käytännössä me seurustelimme, mutta pidimme takaporttia auki.
En koskaan painostanut häntä. Vuoroin kyselimme tekemisiä, mutta jos hänellä oli muuta tekemistä en inttänyt tai ruikuttanut vaan keksin itsellenekin jotain mukavaa. Minulla oli ennen joulua paljon töitä, joten emme ehtineet näkemään niin paljon kuin syksyllä/kesällä. Minulla on työ, jossa voin istua toimistolla 14 -15 tuntia putkeen kun on kiireisintä aikaa.
Noh, vielä tammikuun alussa monta kertaa ja meillä oli hauskaa. Kävimme ulkona ja hän vei minut kylpylään. Nautimme toisistamme ja elämästä. Hän kertoi tuolloin välittävänsä minusta valtavasti ja kertoi ikävöineensä minua kun en ehtinyt tapaamaan. Sanoin tuolloin hänelle, etten tahdo myöskään menettää häntä työlle. Olen kova tekemään töitä, ja hän tietää sen, mutta viime talven ”jättiputki” tuntui harmittavan häntä. Tahdoin, että hän tietää että olen kanssa itse sen ymmärtänyt sen hänen kantiltaan. Tapasimme tuonkin jälkeen.
Nyt hänestä ei ole liki kolmeen viikkoon kuulunut juuri mitään. Ei ehdi näkemään, ei edes puhelimessa juttelemaan. Ei soita. FB:ssä hän tuntuu (ainakin minusta) lähtevän pois heti kun tulen sinne. Soittaessani hänelle hän tuntuu olevan kylmä ja etäinen. Nyt viime sunnuntaina kysyin hänen kuulumisia, vastaus lyhyt ”hyvää kuuluu, raskas viikko edessä”.
Onko nyt niin, että hän on löytänyt toisen? Uskoisin, että hän pystyisi siitä sanomaan, kun useamman kerran olen sanonut etten tahdo sitouttaa häntä liikaa, vaan jos löytyy toinen niin löytykööt. Minua ei niinkään harmita se, että jos hänellä olisi toinen, vaan se kun ei sanota mikä on! Hänellä on ollut elämässä kaikenlaista, joten mietin että onko se toinen nainen tai esimerkiksi pelko tms mikä saa hänet jarruttamaan. Ideoita?
Toivoisin erityisesti miesten näkökulmaa, koska suhteemme oli vähän tavallisesta poikkeava. Mikä saisi teidät käyttäytymään tuolla tavalla?
Kommentit (43)
miksi sanot, että et halua sitouttaa häntä liikaa,vaan jos toinen löytyy niin löytyköön ja sitten ihmettelet miksi mies ei halua vakavampaa? jos ollaan, niin ollaan kunnolla tai ei olla ollenkaan.ei ole välimuotoa.
Sillä on toinen suttura kierroksessa. Jos mies todella haluaa olla naisen kanssa, se kyllä löytää aikaa soittamiseen ja viestittelyyn.
Se juna meni jo.
No, vähän vastaavassa tilanteessa olleena voin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa, että mies on pelästynyt omia tunteitaan ja siksi hankkinut toisen muijan.
Veikkaan että löytänyt toisen mutta suhde ei ole vielä niin vakava että kertoisi sulle. Pitää porttia auki sun suuntaan vielä hätävaraksi. Haluaisiko mies ehkäpä vakavan suhteen ja perheen perustaa jonkun kanssa vaikkei ole sulle niin sanonutkaan?
Määrittämällä itse suhteenne ja asenteesi niin, ettei sinua haittaa, vaikka hänellä olisi toinen, asemaan, ettei sinulla ole myöskään hänelle väliä. Kun hän löytää sen naisen, johon haluaa sitoutua, olet hänelle hyvin vähän, et enää tärkeä. Ja vaikka olisi sovittukin kertomisissta tms., on ne helppo unohtaa.
Itselle kävi näin, oli suhde mieheen, joka kuitenkin totesi, ettei halua varsinaisesti suhdetta minuun. No, tapailimme sitten muuten vain, "vapaina". Kun itse löysin nykyisen mieheni ja ryhdyin aktiivisesti seurustelemaan, tuo mies jäi kyllä mielestäni kuin nalli kalliolle, vaikka aikanaan kivaa oli ollutkin. En edes ajatellut häntä, ihan oikeasti, pitkiin aikoihin. No mies kerran sitten halusi selvittää tilannetta ja pyysi tapaamista. Oli harmisaan, ettei mulla ollut hänelle enää aikaa, enkä ollut pitänyt mitään yhteyttä, ja että hän oli odottanut että olisimme edelleen ystäviä. No, itsepä hän oli itsensä aikanaan määrittänyt mieheksi, joka ei muhun halua sitoutua, kun löysin paremman, miksi ihmeessä olisin vielä roikkunut hänessä, edes ystävänä? Ei mulla olisi siihen ollut aikaa, kyllä mä halusin aikani käyttää uuden mieheni kanssa.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 22:49"]
Veikkaan että löytänyt toisen mutta suhde ei ole vielä niin vakava että kertoisi sulle. Pitää porttia auki sun suuntaan vielä hätävaraksi. Haluaisiko mies ehkäpä vakavan suhteen ja perheen perustaa jonkun kanssa vaikkei ole sulle niin sanonutkaan?
[/quote]
Hätävakipanosta kohti perhe-elämää. Hyvin mahdollista.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 23:09"]
Liian pitkä ja paska juttu >:)
[/quote]Poista se ystavista facessa niin nakee miten se reagoi.
Juu itse kanssa epäilin eniten tuota että on naisen löytänyt kuten te sanotte. Jotenkin vain harmittaa se, ettei voinut sitä minulle sanoa. En tarkoita sitä, että tässä pitäisi kahvipöytään mennä asiasta keskustelemaan, olisi vain kiva jos suoraan olisi sanottu.
Siksi epäilin että jos ei ole toista naista, kyseessä on hänen menneisyys ja "tunne-elämä", koska hänen edellinen suhde oli sairas, missä nainen oli (hänen sanojensa mukaan) todellinen tyranni. Siis täysin vastakohta kuin mä, aivan käsittämättömän mustasukkainen. Kyttäsi, vahti ja valvoi. Määräili joka asiassa ja alkoi marttyyriksi jos asiat eivät menneet hänen pillinsä mukaan jne jne...Hänellä on muutama lyhyempi suhde takana ja ne ovat kariutuneet riitelyihin ja siihen että kiinnostus on lopahtaa. Mies on jätetty. Hän sanoikin minulle että omaa varmaan sitoutumiskammon. Kerran menin hänelle humalassa sanomaan tuossa että en tahtoisi ihan heti menettää häntä. Nyt aloin miettimään mahtoiko tuolla olla jotain vaikutusta en tiedä perkele!
En viitsi mieheltä itseltään kysellä, sillä jos hänellä on toinen, voi olla että hän ottaa sen uteluna.. Liian kauan tätä kestikin. En ikinä kuvitellut että vuosi melkein menisi näin. Tietenkin kun vuosi mennyt tuntuu oudolta että toinen kääntää kelkkansa kokonaan mitään sanomatta.
Perheen perustamisesta olemme puhuneet enemmänkin vitsinä ja mies melkein (kuten minäkin) sanonut etten tahdo perhettä pitkään aikaan. Kuten sanoin, meillä on molemmilla ollut paskat suhteet takana, joten silläkin ollut vaikutusta ainakin omiin intoihin tässä nyt alkaa mitään perustamaan. Ehkä mies sitten ei viitsinyt itse sanoa että tahtoo.
Mutta kun ei tässä kukaan osaaa toisten ajatuksia lukea. Hölmöä että nykyään ei voida puhua asioista niinkuin ne tosiaan on, vaan kierrellään ja pyöritellään eikä totuutta sanota.
Komppaan tuohon että kaikkea ei voi saada että joko ollaan yhdessä tai erikseen.. Nyt sekin alkaa valottumaan minulle kun tätä asiaa alan puimaan.
Noh, hauskaa oli niin kauan kuin sitä kesti. Pakko hyväksyä totuus. En kuitenkaan aijo hänen "onnensa tielle" tulla. Diili on diili.
ap hyvä, tuo sitoutumiskammosta kertominen olisi pitänyt olla jo varoitusmerkki sinulle, että hän ei ole tarpeeksi kiinnostunut sinusta. oletko koskaan kuullut miehistä tai naisesta, jotka sanoo, että heillä on sitoutumiskammo eivätkö halua mennä naimisiin? sitten tulee ero ja mies/nainen löytää uuden ja vie tämän vihille. katso elokuva ´nimeltään Jätä se! älä tuhlaa aikaasi vääriin miehiin.
Ehkä se sun jättiputki on alkanut vaivaamaan miestä ja kokee olevansa riittämätön.
Hän kertoi sen jo alussa ja kun homma lähti siitä sen enempää miettimättä niin en itsekään siihen kiinnittänyt mitään huomiota. Todellakaan tuolloin itselläkään ollut ajatuksena sitoutuminen niin en sitä pohtinut sen enempää.
Jotenkin sitä osasi jollain tavalla odottaa että joku stoppi tähän tulee jossain vaiheessa.
Ehkä se tuo oli sitä "helppo elämä"-meininkiä minulle ainakin kun tuntui että oli kakku jota pystyi säästämään ja syömään samaan aikaan. Mutta eipäs ollutkaan.
Kai sitä jonkinlaisen tunnesiteen rakentaa vaikka ei mtn suurempia suunnitella. Eli mä taisin tulla jätetyks!
Miehellä on enemmän tunteita sinua kohtaan kuin sinulla häntä. Mies alkaa suojella itseään ja alkaa ottamaan etäisyyttä.
t. mies
Tarkoitan "jätetyks" tulemisella sitä, että vaikka kielsin tunteeni ni kait niitä sitten oli kun mietin asiaa niin alkaa koko ajan vaan vituttaa entistä enemmän.
Jos olisin ap:n mies (olen kylläkin nainen) niin mua närästäis se, etten kokisi toisen olevan kanssani tarpeeksi tosissaan.
Miksei tuollaisessa tapauksessa voi rehdisti sanoa, että ollaan tosissaan, mutta edetään hitaasti? Että ollaan sitoutuneita, mutta edetään hitaasti? Sitoutuneita juuri nyt. Eihän kukaan huomisesta tiedä. Ehkä miestä on ennen kuin sinua alkanut harmittaa "kylmyytenne" toisianne kohtaan. Ehkä sen voi vielä korjata? Ala lämmetä nyt nainen!
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 23:39"]
Miehellä on enemmän tunteita sinua kohtaan kuin sinulla häntä. Mies alkaa suojella itseään ja alkaa ottamaan etäisyyttä.
t. mies
[/quote]
älä huijaa! jos miehellä on tunteita, niin hän kyllä osaa niistä kertoa tai ainakin näyttää kiinnostuksensa eikä ole välinpitämätön.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 23:39"]Tarkoitan "jätetyks" tulemisella sitä, että vaikka kielsin tunteeni ni kait niitä sitten oli kun mietin asiaa niin alkaa koko ajan vaan vituttaa entistä enemmän.
[/quote]
Ainahan ihmisellä on tunteita.
kuulostaa, kyllä siltä, että hän ei näe sinua vakavasti otettavana seurustelukumppanina. joko hän on löytänyt toisen tai sitten ei enää halua sitäkään, mitä aikaisemmin oli, mitä se olikaan.