Miten teillä esiintyy paniikkihäiriö?
Mulle on nyt kahdesti tullut melko lyhyen ajan sisään (alle kk väliä) sellainen kummallinen koko vartalon läpi menevä "säväri", jonka jälkeen iskee tuskanhiki, toisaalta hyperventilaatio ja toisaalta sellainen happi loppuu -tunne, ja jonka jälkeen ikään kuin pyörryttää, kädet tuntuvat tärisevän (ei näy), ärtymys. Liittyy sosiaalisiin tilanteisiin (ns. kahvipöytä)? Tulee ihan vailla varoitusta.
Onkohan tämä paniikkihäiriötä?
Olen kyllä jo reilusti yli 30v, mutta muistan kerran aikaisemminkin saaneeni tällaisen tuskanhikikohtauksen (+ ne sävärit), kun imetin lastani joskus parikymppisenä. Sen koommin ei ole ollut mitään, ennen kuin nyt nämä pari kertaa.
Kommentit (17)
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 20:25"]
lähinnä kun akka taskuparkkeeraa
[/quote]
just. Tuota kutsutaan jännitykseksi tai kauhuksi. Ei taida olla kokemusta siitä tunteesta kun tunnet kuolevasi, et saa henkeä ja tuskanhiki valuu, ilman syytä.
Ei voi sanoa varmaksi, ennen kuin on poissuljettu, että onko kyse jostain fyysisestä sairaudesta. Oireet saattavat sopia paniikkihäiriöön, mutta voivat johtua muustakin.
t. paniikkihäiriötä sairastava
Vähän salakavalasti tulee vaan sellainen epämääräinen paha olo, huimaa ja jotenkin happi loppuu, silmissä sumenee. Joskus olen pyörtynytkin. Tämmöinen iskee usein jo valmiiksi vähähappisissa tiloissa, joissa on paljon ihmisiä, tai stressin jälkeen kun keho käy vielä ylikierroksilla
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 20:32"]
Vähän salakavalasti tulee vaan sellainen epämääräinen paha olo, huimaa ja jotenkin happi loppuu, silmissä sumenee. Joskus olen pyörtynytkin. Tämmöinen iskee usein jo valmiiksi vähähappisissa tiloissa, joissa on paljon ihmisiä, tai stressin jälkeen kun keho käy vielä ylikierroksilla
[/quote]Tuon vähähappisen tilan, jossa on paljon ihmisiä, yhdistän kyllä näihin viimeisiin "kohtauksiin" kyllä, nyt kun sanoit! ap
Minulla on paniikkihäiriössä saman tyyppisiä oireita eli hyvin voi olla sekin. Minulla on ollut erityisen voimakas tuo happi loppuu-fiilis ja pyörryttäminen. Tai että sydän pomppaa rinnasta. ahdistus, sen jälkeen hirveä väsymys. Saattoi yllättää aivan odottamatta, mutta tyypillistä on että tulee varmuudella esim. ostoskeskuksissa. Käväise lekurissa niin selviää ettei ole muuta. Söin itse vuoden lääkettä ja sen jälkeen oireita on ollut äärimmäisen harvoin. Sitä ennen ne olivat yleistyneet lähes päivittäisiksi.
Mulla paniikkihäiriö alkoi synnytyksen jälkeen. Tulee yhtäkkiä sellainen tunne, että kurkku menee umpeen, se kestää puoli sekuntia. Niin että säikähdän kunnolla. Sitten tulee ahdistus, tuntuu ettei happi kulje, vaikka se oikeesti kulkeekin. Mua alkaa pelottaa ja vapisuttaa. Alussa luulin, että mulla on joku esim sydänvika tai ihan mitä vaan googlesta löysin. Ravasin lääkärissä monta kuukautta kunnes joku keksi, et paniikki se vaan on. En uskonu vaan meinasin et on vaan epäpätevä lääkäri. Nyt tätä on jatkunu kolmisen vuotta, alussa saattoi tulla monta kertaa päivässä, nykyään ehkä kaks-neljä kertaa viikossa ja tää on jo voitto! Niitä oireita on niin paljon, kaikki sydämen tykytykset, tunto- ja näköhäiriöt, hengenahdistus, pelot... Yks vanhempi lääkäri neuvoi, että kun alkaa ahdistaa niin ala puhua. Kun ihminen puhuu niin hengitys rytmittyy ja ei pysty esim hyperventiloida. Ja itseasiassa kun alkaa puhua jonkun kanssa niin se menee nopeemmin ohi oikeesti. Mulla ahdistus/paniikki voi tulla milloin vaan, liittymättä mihinkään tiettyihin tilanteisiin. Kannattaa tosiaankin silti käydä lekurin juttusilla niin pystyy sulkee kaikki muut vaihtoehdot pois. Tsemppiä!
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 20:28"]
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 20:25"]
lähinnä kun akka taskuparkkeeraa
[/quote]
just. Tuota kutsutaan jännitykseksi tai kauhuksi. Ei taida olla kokemusta siitä tunteesta kun tunnet kuolevasi, et saa henkeä ja tuskanhiki valuu, ilman syytä.
[/quote]
no näinhän se kyllä on
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 20:43"]
Mulla paniikkihäiriö alkoi synnytyksen jälkeen. Tulee yhtäkkiä sellainen tunne, että kurkku menee umpeen, se kestää puoli sekuntia. Niin että säikähdän kunnolla. Sitten tulee ahdistus, tuntuu ettei happi kulje, vaikka se oikeesti kulkeekin. Mua alkaa pelottaa ja vapisuttaa. Alussa luulin, että mulla on joku esim sydänvika tai ihan mitä vaan googlesta löysin. Ravasin lääkärissä monta kuukautta kunnes joku keksi, et paniikki se vaan on. En uskonu vaan meinasin et on vaan epäpätevä lääkäri. Nyt tätä on jatkunu kolmisen vuotta, alussa saattoi tulla monta kertaa päivässä, nykyään ehkä kaks-neljä kertaa viikossa ja tää on jo voitto! Niitä oireita on niin paljon, kaikki sydämen tykytykset, tunto- ja näköhäiriöt, hengenahdistus, pelot... Yks vanhempi lääkäri neuvoi, että kun alkaa ahdistaa niin ala puhua. Kun ihminen puhuu niin hengitys rytmittyy ja ei pysty esim hyperventiloida. Ja itseasiassa kun alkaa puhua jonkun kanssa niin se menee nopeemmin ohi oikeesti. Mulla ahdistus/paniikki voi tulla milloin vaan, liittymättä mihinkään tiettyihin tilanteisiin. Kannattaa tosiaankin silti käydä lekurin juttusilla niin pystyy sulkee kaikki muut vaihtoehdot pois. Tsemppiä!
[/quote]
ei minulla tuo puhuminen auta mitään
-ohis
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 20:25"]
lähinnä kun akka taskuparkkeeraa
[/quote]
Nyt hittoon sieltä kirjoittelemasta X, tai tinttaan autos ensi kerralla niin pieneen rakoon, että tarviit rytminsiirron.
Mun paniikkihäiriökohtaukset alkoi noin vuosi raiskauksen jälkeen.. Tulee yleensä yllättäen kaupassa. Joskus tätä kohtausta edeltää huono mieliala, jota on saattanut jatkua jo parikin päivää.
Päivä kerralla...
Mulle hiipii sellainen kauhun tunne ja ahdistus.Alan tarkkailla itseäni ja pelkään että nyt saan jonkun kauhean sairaskohtauksen. Erilaisia fyysisiä oireita kuten sydämen tykytys, huimaus, hengenahdistus, käden tai jalan tai kasvojen puutuminen tai oikeastaan kihelmöinti kun ei ne tunnottomaksi mene.
nykyisin osaan jo aika hyvin tunnistaa alkavan paniikkikohtauksen ja saan sen heti alkuunsa hallintaan. Paljon on auttanut myös kofeiinista luopuminen. Kohtauksen aikana rauhallisesti hengittely tai esim. lukeminen auttaa. Ja kaikkein eniten tietysti se että tunnistaa kyseessä olevan paniinkikohtaus.
Kaikki edellämainitut oireet liittyvät mulla kohtaukseen. Mulla tulee kohtauksen aikana myös erittäin vahva epätodellisuuden tunne. Vähän sellainen olo, että olisi itsensä ulkopuolella ja itselleen vieras. Joskus kohtauksen jälkeen jää pitkäksi aikaa päälle sellainen unimainen olo ja tunne, että olisi jossain näytelmässä (dissosiaatio?). Fyysiset oireet pystyn aika hyvin jo handlaamaan, mutta tuo epätodellisuuden tunne on ihan kamalan pelottavaa!
Mulle tulee vahva depersonalisaatio, eli kaikki tuntuu epätodelliselta, jotenkin kuin olisin irtautunut ruumiista enkä voi kontrolloida omaa kauhuani, menee semmöinen ihme kylmänväre päästä jalkoihin kun se iskee, saatan itkeä, sydän hakkaa ja haukon henkeä. Siis ihan kunnon paniikki iskee. Pahin paniikki mikä mulla oli niin mun mieli jostain syystä huusi että olen hullu, siis tuli sellainen tunne, täysin järjetöntä vaikka tiedän että kaikki on todellista mutta jotain vikaa omassa päässä ku tulee tuollaisia tunteitä. Kärsin ahdistuksesta. mulla voi olla ADD tai asperger en ole vielä varma kun tutkimuksiin menossa
Ei ole mutta joskus kun jouduin kokemaan rikollisten tekoja silloin tuli NS.paniikki oireita ,sydän hakkasi mutta samat oireet voi olla muustakin kuin pelosta.Monella rikoksen uhrilla on oireita.
Vierailija kirjoitti:
lähinnä kun akka taskuparkkeeraa
Hauska vitsi osin totta tietysti . Huumoria on liian vähän.
lähinnä kun akka taskuparkkeeraa