Lue keskustelun säännöt.
Mulla ei ole ketään joka välittäisi
31.10.2020 |
Tunnen olevani niin turha. En tiedä mikä mussa on niin vialla ja miksi, kun en merkitse kenellekään mitään.
Kommentit (21)
Ei tuo oo tavatonta.
Ole hyvä itselles.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osoita muille ihmisille välittäväsi heistäjapidä hyvää huolta myös itsestäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leila Koo kirjoitti:
Osoita muille ihmisille välittäväsi heistäjapidä hyvää huolta myös itsestäsi.
Suomessa tuo ei nyt ainakaan pahemmin toimi. Luokkayhteiskunta ajattelu ja omat jo vakiintuneet piirit... sellaisen ihmisen kellä ei oikeastaan ole ystäviä yms. niin on todella vaikea saada suomessa yhtään mitään. Lähinnä "Lämmintä" kättä ehkä saattaa saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin voisin kai enemmän itsekin välittää itsestäni. Mutta ei se korvaa silti sitä, että olisi myös jollekin toiselle tärkeä. Mitä on elämä yksin ja ilman rakkautta? Mitä enää jää. Ehkä vain koitan nukkua, jos huomenna ei enää itkettäisi. Ap
Vierailija kirjoitti:
Niin voisin kai enemmän itsekin välittää itsestäni. Mutta ei se korvaa silti sitä, että olisi myös jollekin toiselle tärkeä. Mitä on elämä yksin ja ilman rakkautta? Mitä enää jää. Ehkä vain koitan nukkua, jos huomenna ei enää itkettäisi. Ap
Kyllä susta monet välittää vaikka ei siltä tunnu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mut ymmärrän kyllä sua jos oot sinkku niin kaipaat kumppania.
Jotkut ihmiset vaan on aina yksin. Siihen on totuttava ja sillä pärjättävä. Eihän se ihannetilanne ole, mutta minkäs teet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin olis ihanne jos olisi hyviä ystäviä ja vahva itsetunto elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset vaan on aina yksin. Siihen on totuttava ja sillä pärjättävä. Eihän se ihannetilanne ole, mutta minkäs teet.
Jotain voi kyllä tehdä sen asian eteen itsekkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Merkitset kyllä! Löydät kyllä kun etsit kavereita.
Sama täällä. Lapsesta asti ollut pohjattoman yksinäinen, ei siihen totu vaikka muuta koittaa itselleen uskotella. Ei ketään kenelle puhua, ei ketään jota kiinnostaa kysyä kuulumisia.
Ystäviä ei ole ikinä ollut, kavereita joskus lapsena oli, mutta nekin jätti.
(Lapsuuden)perhettä kyllä on, mutta aina ollut etäinen suhde niihin, enkä edes halua olla heidän kanssaan tekemisissä enempää kuin pakko.
Oon kyllä muutenkin niin täydellisesti elämässä epäonnistunut luuseri että pakko kai se on pian päästää itsensä kärsimyksistä.
Vierailija kirjoitti:
Merkitset kyllä! Löydät kyllä kun etsit kavereita.
Helppo todeta, hieman vaikeampi toteuttaa. Ei helppoa muttei niin toivotontakaan. Joillekin enemmän vaikeaa joillekin ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset vaan on aina yksin. Siihen on totuttava ja sillä pärjättävä. Eihän se ihannetilanne ole, mutta minkäs teet.
Jotain voi kyllä tehdä sen asian eteen itsekkin.
Ei voi, jos kukaan ei hyväksy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset vaan on aina yksin. Siihen on totuttava ja sillä pärjättävä. Eihän se ihannetilanne ole, mutta minkäs teet.
Jotain voi kyllä tehdä sen asian eteen itsekkin.
Ei voi, jos kukaan ei hyväksy.
Niinpä. Itse olen ollut aina jotenkin todella erilainen kuin kaikki muut, vaikka kuinka olen aina yrittänyt olla ystävällinen muita kohtaan niin ikinä en ole sopinut joukkoon kun
kukaan ei ole minua hyväksynyt, ilmeisesti pitäisi olla samanlainen laumasielu kuin kaikki muutkin, että otettaisiin mukaan.
Toki kun tarpeeksi kauan väheksytään ja syrjitään, niin jossain vaiheessa sitä ymmärtää että parempi olla yksin kuin sellaisten ihmisten joukossa jotka kelpuuttavat seuraan vain säälistä ja siksi että saavat tuntea itsensä paremmiksi ihmisiksi, kun on joku jota katsoa alaspäin. Ja sellaisten ihmisten seurassa sitä vasta yksinäinen onkin.
Aloita itsestäsi