Terveydenhuollon ammattilaisena ottaa päähän, kun omaiset eivät anna elvytyskieltoa

Laki vaatii, että potilasta hoidetaan eikä jätetä heitteille ellei toisin ole vaadittu. 

Vai niin. Kerro toki lisää, mikä muu ottaa päähän, niin teemme sinusta pikaisen diagnoosin, oletko itse oikeutettu elämään täällä maapallolla.

Onhan tästä mahdollisuudesta varmasti informoitu omaisia? Ja jos vanhuksella on useita lapsia, kuka sen kiellon voi antaa vai tarvitaanko kaikkien suostumus?

Ymmärrän kyllä pointtisi, ettei ihmisiä kannata turhaa pitää elämässä kiinni, jos elinaikaa voidaan pidentää muutamilla viikoilla. Kuitenkin jos esim. oma isovanhempani joutuisi sairaalaan sairaskohtauksen vuoksi ja muuten olisi ollut hyväkuntoinen, ei kyllä ensimmäisenä tulisi mieleeni selvitellä elvytyskieltoa...

Elvytyskiellon pyytää ikäihminen itse kun vielä asian ymmärtää, eivät sukulaiset. Oma isäni on ilmoittanut elvytyskiellon ennakkoon, vaikka yli 80- v. ikäisenä on paremmassa kunnossa kuin moni armeijaikäinen.

Lääkäri sen elvytyskiellon antaa, ei omainen.

75v ei ole mitenkään vanhus vielä - välttämättä

Siis.

Minua pelottaa maailma, missä hoitajiksi päätyy noin mustavalkoisia 'tilastoihmisiä'.

Ola isoäitini kuoli 99v kotonaan, ehti olla elämänsä aikana alle viikon sairaalassa, siis kaikkinensa, koko 99v aikana.

Jos ap olisi jättänyt hänet 75v elvyttämättä, olisi se ollut murha.

Milloin sinusta tuli jumala?

Vierailija kirjoitti:

Elvytyskiellon pyytää ikäihminen itse kun vielä asian ymmärtää, eivät sukulaiset. Oma isäni on ilmoittanut elvytyskiellon ennakkoon, vaikka yli 80- v. ikäisenä on paremmassa kunnossa kuin moni armeijaikäinen.

Ihan kuule itse annoin elvytyskiellon äidilleni 70v ennen kun edes lääkäri sitä kysyi.

Mitä järkee pitkittää ihmisen elämää jolla parantumaton sairaus eikä pysty elämään ihmisarvoista elämää.

Tuosta ei kyllä yksikään omainen päätä vaan lääkäri. Näin oikeasti ammattilaisena ärsyttää kun levitetään valheita näinkin vakavasta aiheesta.

Vierailija kirjoitti:

Lääkäri sen elvytyskiellon antaa, ei omainen.

Nyt puhutaan kahdesta eri tilanteesta.

Lääkäri antaa akuutissa tilanteessa esim vahvan sydänkohtauksen tms jälkeen.

Elyvtyskiellon sinällään antaa ihminen itse, että minua ei missään tilanteessa tule elvyttää. Ap oletko antanut sen itsellesi?

(Joskus on sitten myös lähiomaisten raskas velvollisuus 'antaa mennä' eikä enää vaatia uusia rankkoja hoitotoimia ihmiselle, jonka aika vaan on tullut, eikä enää pitkittää sit oman surutyön alkamista.

Ärsyttää potilaana ja asiakkaana se että ne kiellot ja tiedot katoaa jatkuvasti. Kiellän tietojen luovuttamisen eräälle omaiselle > ei mitään vaikutusta ja kielto vähinnyt kun kysyn asiasta, laitetaan tietoihin että ei saa käyttää lääkettä x tai että ei saa jättää valvomatta ja päästää kotiin yksin jos puudutetaan > ei mitään vaikutusta. En enää tiedä mitä pitäisi tehdä että voisi käydä rauhallisin mielin terveydenhuollossa. Varmaan tatuoida otsaan kaikki terveystiedot.

Omaisilla, jotka vastustavat elvytyskieltoa on hyvin harvoin realistista käsitystä, mitä elvyttäminen käytännössä merkitsee..

Loppujenlopuksi asiasta joka tapauksessa päättää lääkäri.

Teet työsi ja tuollaisten miettiminen ei kuulu siihen.

Anna mä arvaan; ap on lähihoitaja?

Vierailija kirjoitti:

Anna mä arvaan; ap on lähihoitaja?

paskat tuo ole minkään alan ammattilainen

ainoastaa tuo sama eläketrolli

joka ahneena

odottaa

kuolleiden

kukkarolle

pääsyä!

Ei ole mitään järkeä yli 75-vuotiaita elvytellä? No onneksi elvytettiin minun mummoni tuon ikäisenä, koska eli vielä yli 15 vuotta sen jälkeen ja suurin osa  noista vuosista oli hyvää mielekästä elämää 

Vierailija kirjoitti:

Lääkäri sen elvytyskiellon antaa, ei omainen.

Käsittääkseni elvytyskielto tehdään yhdessä potilaan kanssa. Niissä tapauksissa joissa potilas on kyvytön tiedostamaan tilaansa, on paljon vakavia sairauksia ja ikää on paljon niin lääkäri voibtehdänyksin elvytyskiellon ja tekeekin. Siinä katsotaan ihmisen kokonaisuutta terveys ja elinkelpoisuus näkökulmasta.

Ihmisten pitäisi tehdä hoitotahto silloin , kun vielä järjissään ja sitä pitää hoitohenkilökunnan kunnioittaa.

Noin ei aina ole, sillä tiedän että on elvytetty vaikka hoitotahdossa on potilas kieltänyt elvyttämisen.

Tiedän myös, että nykyään korkea ikä ei ole este mm suurelle elämänlaatua parantavalle operaatiolle, vaikka sydänleikkaukselle.

Olen tavannut tosi hyvässä kunnossa olevia 85- 90- vuotiaita ns tervaskantoja, joilla ei ole vakavia sairauksia ja elävät hyvää elämää. Käytännössä moni heistä voisi olla työelämässä, ainakin käytössä kuten mm Usa: ssa ollaan.

Eli aloitus on provo. 75- vuotiaat voivat olla paljon paremmaassa kunnossa kuin 20 vuotta nuoremmat.

Vierailija kirjoitti:

Elvytyskiellon pyytää ikäihminen itse kun vielä asian ymmärtää, eivät sukulaiset. Oma isäni on ilmoittanut elvytyskiellon ennakkoon, vaikka yli 80- v. ikäisenä on paremmassa kunnossa kuin moni armeijaikäinen.

Elvytyskiellon antaa myös lääkäri sukulaisten mielipiteistä huolimatta.

Et ole terveydenhuollon ammattilainen ap, yksikään ammattilainen ei kirjoittaisi noin ympäripyöreästi noin rajua mielipidettään, perustelematta sitä kunnolla.

Olihan se järkkyä mennä sairaalaan ja kuulla, että lääkäri oli tehnyt 63-vuotiaalle vanhemmalleni elvytyskiellon. Vuorokauden kuluttua kuoli, minulta ei lähiomaisena kukaan kysynyt mitään ja hoitotahtoa ei ollut. Näin päästään ihmisistä helposti eroon.

Mun työkaveri vaati, että lähiomainen elvytetään. Eivät olisi elvyttäneet. Vanhus Eli hyviä vuosia sen elvytyksen jälkeen, täysipainousta elämää. Että näin...