Tuntuuko muista sinkuista elämä tyhjältä ilman kumppania?

No ei todellakaan. Olen eronnut sinkku eikä elämä tunnut yhtään tyhjältä, päinvaistoin. 

Tuntuu. Kaipaisin kaveria ihan arkeen. Olisi mukava laittaa ruokaa yhdessä, saunoa yhdessä ja katsoa TV:tä yhdessä. Ihan tavallisia asioita. Yksin on tylsää.

Vierailija kirjoitti:

No ei todellakaan. Olen eronnut sinkku eikä elämä tunnut yhtään tyhjältä, päinvaistoin. 

Onko sulla kavereita vai viihdytkö ihan yksin?

Joskus. Kaipaan nimenomaan sellaista suhdetta jossa on luottamusta ja molemminpuolinen halu jakaa asioita.

Ei tunnu tyhjältä, keksi elämääsi lisää sisältöä! Et saa laittaa onneasi toisen ihmisen varaan. Toki on ok kaivata seuraa mutta on huolestuttavaa jos onnesi on siitä riippuvainen.

Kyllä se rehellisesti sanottuna vähän tuntuu, mutta näillä mennään. En usko että koskaan löydän minulle oikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu. Kaipaisin kaveria ihan arkeen. Olisi mukava laittaa ruokaa yhdessä, saunoa yhdessä ja katsoa TV:tä yhdessä. Ihan tavallisia asioita. Yksin on tylsää.

Just tämmöistä kaipaisin myös. Kyllä mä rajallisen määrän viihdyn yksinkin, mutta liika on liikaa. Semmoinen rauhallinen mukava heppu tähän vielä, niin aiai 🥰 Ap

Ei todellakaan - päinvastoin!

Tuntuu, itseasiassa niin tyhjältä että alkaa mennä motivaatio kaikkeen kun aina joutuu yksin pakertamaan.

En tiedä kumpi tuntuu pahemmalta, nämä "olen eronnut ja kyllä sinkkuna on niin ihanaa kuka nyt kumppania haluaisikaan", vaiko "ole onnellinen kun et ole seurustellut niin et tiedä mistä jäät paitsi".

Kyllä ja ei. Kyllä, ku olisha se kivaa kysyy ja kuunella toisen mietteitä ja jutella niitä näitä. Mut isoimpana se, et olisi tiimi ja pyrittäs olee se paras tiimi ikinä. :D Ei se noi tietenkää mee, mut sellainen tiimi juttu ku puuttuu, nii onhan se tavallaan vähä tyhjää. Ei, koska o harrastuksii, jotka vie aikaa ja vaatii keskittymistä. Viihdyn yksin koiran kaa, ja elämäs o sisältöö. Tosin ku o koko ikäsä ollu sinkku, nii ei voi tietää, mut noin mie ajattele. :) M25

Vierailija kirjoitti:

Ei tunnu tyhjältä, keksi elämääsi lisää sisältöä! Et saa laittaa onneasi toisen ihmisen varaan. Toki on ok kaivata seuraa mutta on huolestuttavaa jos onnesi on siitä riippuvainen.

Juu, ala suorittaa elämääsi ja täytä sen jokainen hetki toiminnalla ja harrastuksilla niin, että et ehdi surra sinkkuuttasi.

Jossain vaiheessa torjutut tunteet ja patoumat ryöpsähtävät sellaisella voimalla, että sitten tarvitaankin jo mömmöjä.

Näitä edellisen vastaajan neuvoja tarjoavat yleensä he, joilla on sekä puoliso että hyvät tukiverkot.

Vierailija kirjoitti:

No ei todellakaan. Olen eronnut sinkku eikä elämä tunnut yhtään tyhjältä, päinvaistoin. 

Aluksi se onkin vapauttavaa ja olo on helpottunut, kun pääsee honosta suhteesta eroon. Mutta ennustan nyt, että kohta sinäkin olet deittimarkkinoilla parisuhdetta etsimässä.

Vierailija kirjoitti:

Ei tunnu tyhjältä, keksi elämääsi lisää sisältöä! Et saa laittaa onneasi toisen ihmisen varaan. Toki on ok kaivata seuraa mutta on huolestuttavaa jos onnesi on siitä riippuvainen.

Mikä hiton kamppanja nyt on menossa tuossa "Et saa laittaa onnea toisen varaan"?? Mitäs jos on ollut yksin jo niin pitkään että haluaakin laittaa sen onnensa toisen varaan. Ihmiset ovat erillaisia, ja jokainen saa kyllä laittaa sen onnensa minkä varaan haluaa. En minäkään halua olla loppueläämääni yksin. Eikös se jaettu onni ole sitä parasta. Jos taas joku haluaa pitää onnensa ihan itsellään, niin pitäköön. -sivusta, eri-

80% ajasta tuntuu tyhjältä ilman kumppania, koska haluaisin jakaa elämäni miehen kanssa ja kaipaan valtavasti rakkautta sekä romantiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei tunnu tyhjältä, keksi elämääsi lisää sisältöä! Et saa laittaa onneasi toisen ihmisen varaan. Toki on ok kaivata seuraa mutta on huolestuttavaa jos onnesi on siitä riippuvainen.

Huolestuttavaa on tuo sinun ajattelutapasi. Jos kaikki ajattelisivat noin, niin täällä ei olisi ensimmäistäkään parisuhdetta.

Vierailija kirjoitti:

80% ajasta tuntuu tyhjältä ilman kumppania, koska haluaisin jakaa elämäni miehen kanssa ja kaipaan valtavasti rakkautta sekä romantiikkaa.

Normaali tunne. Jollet noin tuntisi olisit silloin pikemminkin outo.

Mies52v

No ei, kun ei ole mitään kokemusta elämisestä kumppanin kanssa.

Tällähetkellä tuntuu tosi yksinäiseltä ja kurjalta. Erosin 3 viikkoa sitten pitkästä avoliitosta.

Siivoilen täällä rakkauden raunioilla ja itken.

Mutta olen ihan varma, että kyllä tää vielä helpottaa, ja alan nauttia yksinolostakin.

N40

Tuntui vuosikaudet. Sitten tutustuin erääseen ihmiseen ja vaikkei seurustelu ilmeisesti tule kyseeseen, koska hän ei ole kiinnostunut, kaveeraus/ystävyys mitä ikinä tämä sitten on, on jotenkin muuttanut ajatustapaani. Eli vaikka kumppania kaipaankin, niin ehkä jo tieto, että hän on tavoitettavissa tarvittaessani tai halutessani lohduttaa.

Mulla ei tunnu, kun olen aseksuaali ja aika erakkoluonne. Mutta ymmärrän silti hyvin että monella tuntuu ja kai se on vain luonnollista, ihminen on kuitenkin jossain määrin "laumaeläin" meitä erikoisempia poikkeuksia lukuun ottamatta ja parinmuodostus ja lisääntymnenkin on aika perustarpeita.

Ja vaikka tosiaan itse olen erilainen niin pidän outona tätä nykyään vallalla olevaa ajattelua, että olisi joku vika jos kaipaa muita ihmisiä ja puolisoa.