Lue keskustelun säännöt.
Mitä voi tehdä, kun koulun tukitoimet eivät riitä?
11.02.2014 |
Tai siis toisin sanoen, kun koululla ei ole mitään tukitoimia. Kyseessä normaaliluokassa opiskeleva erityislapsi, jolle ei siis ole mitään tukitoimia käytössä. Koulu vaan yksinkertaisesti totesi, että ei ole resursseja mihinkään. Vaikka lausuntoja on sinne laiteltu ja pidetty palavereja lääkäreidenkin kanssa, niin ei mitään. Kun kysyn asiasta, saan vastaukseksi vain syytöksiä siitä että minä en tee omaa osuuttani riittävän hyvin. Itse kysymykseen en ole koskaan saanut vastausta.
Mitä tässä enää voi tehdä? Olen ihan täysin lopussa :(
Kommentit (94)
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 23:54"]
Älä vieritä syytä opettajan tai koulun niskaan, koska he eivät päätä, kuinka paljon heillä on rahaa eri asioihin.
[/quote]
Niin, avustajat maksaa paljon. Mutta paljonko maksaa ystävällinen sana tai pään nyökkäys merkiksi siitä että lapsi toimii oikein? Paljonko maksaa pieni pään pudistus merkiksi siitä, että pitää tehdä toisin? Paljonko maksaisi käyttää kodin kustantamia apuvälineitä?
Miten hitosti mahtaa maksaa sen tajuaminen, että ei lapsi ihan huvikseen ja kiusallaan availe kirjoista vääriä sivuja?
Jos nämä jää alle kolmen tonnin, niin pystyn itse kustantamaan. Nyt, kun vielä käyn töissä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 00:28"]
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 23:54"]
Älä vieritä syytä opettajan tai koulun niskaan, koska he eivät päätä, kuinka paljon heillä on rahaa eri asioihin.
[/quote]
Niin, avustajat maksaa paljon. Mutta paljonko maksaa ystävällinen sana tai pään nyökkäys merkiksi siitä että lapsi toimii oikein? Paljonko maksaa pieni pään pudistus merkiksi siitä, että pitää tehdä toisin? Paljonko maksaisi käyttää kodin kustantamia apuvälineitä?
Ap
[/quote]
Otapa nyt järki käteesi. Luokassa on muitakin kuin sinun lapsesi. Opettajalla täytyisi olla aikamoiset niskanikamat, jos jokaiselle pitäisi erikseen nyökytellä tai pudistella joka asian kohdalla, ja triplasti enemmän aikaa, jos pitäisi yrittää tehdä asioita yli kahdellakymmenellä erilaisella työvälineellä, jotka ovat kodeista tulleet. Tämmöiset asiat eivät kuulu opettajalle vaan sille avustajalle.
[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 00:32"]
[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 00:28"]
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 23:54"]
Älä vieritä syytä opettajan tai koulun niskaan, koska he eivät päätä, kuinka paljon heillä on rahaa eri asioihin.
[/quote]
Niin, avustajat maksaa paljon. Mutta paljonko maksaa ystävällinen sana tai pään nyökkäys merkiksi siitä että lapsi toimii oikein? Paljonko maksaa pieni pään pudistus merkiksi siitä, että pitää tehdä toisin? Paljonko maksaisi käyttää kodin kustantamia apuvälineitä?
Ap
[/quote]
Otapa nyt järki käteesi. Luokassa on muitakin kuin sinun lapsesi. Opettajalla täytyisi olla aikamoiset niskanikamat, jos jokaiselle pitäisi erikseen nyökytellä tai pudistella joka asian kohdalla, ja triplasti enemmän aikaa, jos pitäisi yrittää tehdä asioita yli kahdellakymmenellä erilaisella työvälineellä, jotka ovat kodeista tulleet. Tämmöiset asiat eivät kuulu opettajalle vaan sille avustajalle.
[/quote]
Jahas. Eli mitään ei voida tehdä, koska mitään ei nyt vaan voida tehdä eikä sitäpaitsi kiinnostakaan. Keinoja on, jos niitä halutaan löytää, helpottaa tilannetta edes hiukan. Edelliseltä opettajalta tämä vielä onnistui, oliko hän jotenkin rikkaampi kun sai lapsen joskus kokemaan onnistumisen tunteita?
Eikä se opettaja niillä apuvälineillä työskentele, vaan lapsi. Tai siis ei työskentele, koska opettajalle on aivan ylivoimainen ajatus ottaa yhtään mitään kotoa tulevaa kuuleviin korviinsa. Ylimielinen asenne koteja kohtaan ei todellakaan ole mikään lapsen koulunkäyntiä edistävä tekijä.
No, joka tapauksessa nyt olen saanut tarpeekseni tästä. Laitan rehtorille viestiä ja aloitan asian selvittelyt. Myös sen suhteen, onko opettajan käytös ollut asiallista kaikilta osin.
Kiitos kaikille :)
Ap
Ota yhteyttä aluerehtoriin ja koulutoimenjohtajaan, jollei rehtorista ja oppilashuoltoryhmästä ole ollut apua.
Luokalle jättäminenkin voisi toimia: kohdalle saattaisi tulla opettaja, joka osaa käsitellä erityislasta, kaikista opettajista ei vaan ikinä oo siihen hommaan! Sitten vois olla myös rennompi vuosi tiedossa, kun lapsi osaisi asiat paremmin ja saisi itsetuntoa kehittettyä.
Tervehdys ap!
En jaksanut lukea koko ketjua läpi, eli pahoittelen jos tulee toistoa. Olen itse koulussa töissä ja todella pahalta ja välinpitämättömältä kuulostaa tuo saamasi kohtelu.
Pyydä tosiaan palaveri, jossa olisi paikalla mahdollisimman monta ammattilaista: luokanopettaja, koulun rehtori, erityisopettaja, koulupsykologi, ja jos onnistut saamaan samaan palaveriin lääkärin tai hoitajan sieltä, mistä olet lapsellesi diagnoosit saanut niin aina parempi. Pyydä, että palaverista tehdään muistio, niin saat kirjallisena sen, mitä on sovittu. Ota mukaan kaikki lausuntopaperit ja aiemmin tehdyt suunnitelmat. Jos mahdollista (lapsen ikä?) niin pitäkää palaveri aikuisten palaverina - itse koen ongelmalliseksi välillä palavereissa sen, että lapsi on paikalla: en halua lytätä erityistä tukea tarvitsevan lapsen itsetuntoa, joten silloin on hankalampi puhua suoraan kaikista ongelmista, kun yrittää samalla tukea lapsen itsetuntoa ja nostaa esille niitä vahvuuksia ja hyvin menneitä juttuja. Sen sijaan, jos huoltaja tietää missä mennään niin asioista voi puhua hyvinkin suoraan.
Jos itse olet arka puhumaan asioista palaverissa niin kirjaa ajatuksiasi etukäteen vaikka ranskalaisilla viivoilla paperille, jonka voit jakaa muille - näin ei tarvitse jälkikäteen harmitella, että miksi en uskaltanut sitäkään asiaa sanoa suoraan.
Kouluilla on rajallinen määrä resursseja ja nykykehityksessä pyritään pois pienluokista. Ajatus on, että kaikki kynnelle kykenevät opiskelisivat yhdessä ja tuntisivat kuuluvansa porukkaan. Tämä kuitenkin edellyttäisi riittävästi niitä tukipalveluita - viime kädessä jopa sitä henkilökohtaista avustajaa. Paljon on kuitenkin tehtävissä jo pienemmillä resursseilla, vaatii vain viitseliäisyyttä:
- Strukturoidut tunnit niin, että tunnin rakenne on esim. taululla nähtävillä.
- Läksyvihko, johon se opettaja ihan oikeasti merkkaa joka tunti mitä tuli läksyksi - on silkkaa laiskuutta, jos näin ei tukea tarvitsevan oppilaan kohdalla tehdä!
- Erityisopettajan palvelut: edes niissä hankalimmissa aineissa pääsisi opiskelemaan pienryhmään.
- Tukiopetus.
- Onko koululla jotan läksyparkki-toimintaa, jonne voisi mennä tekemään läksyjä jonkun opettajan/avustajan johdolla?
- Avustajia kouluun! Omassa koulussani näitä on paljon - osa on ammattitaitoisia ja vakituisia, mutta sitten on lisäksi näitä, joita rehtori saa halvemmalla (osa jopa käytännössä ilmaista työvoimaa) hommattua: työkkärin työkokeilussa olevia, siviilipalvelustaan suorittavia, lähihoitaja-harjoittelua suorittavia. Tässä on tietysti ikävää se, että ihmiset vaihtuvat, mutta on sekin parempi kuin ei mitään. Silloin lapsesi voisi saada jonkun aikuisen siihen pulpetin viereen neuvomaan.
- Selvitä mihin voit valittaa, jos et koe saavasi riittävästi apua - virkamiehellä on velvollisuus kertoa se asiakkaalleen.
Tsemppiä ja jaksamista taisteluun!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 09:18"]
Tervehdys ap!
En jaksanut lukea koko ketjua läpi, eli pahoittelen jos tulee toistoa. Olen itse koulussa töissä ja todella pahalta ja välinpitämättömältä kuulostaa tuo saamasi kohtelu.
Pyydä tosiaan palaveri, jossa olisi paikalla mahdollisimman monta ammattilaista: luokanopettaja, koulun rehtori, erityisopettaja, koulupsykologi, ja jos onnistut saamaan samaan palaveriin lääkärin tai hoitajan sieltä, mistä olet lapsellesi diagnoosit saanut niin aina parempi. Pyydä, että palaverista tehdään muistio, niin saat kirjallisena sen, mitä on sovittu. Ota mukaan kaikki lausuntopaperit ja aiemmin tehdyt suunnitelmat. Jos mahdollista (lapsen ikä?) niin pitäkää palaveri aikuisten palaverina - itse koen ongelmalliseksi välillä palavereissa sen, että lapsi on paikalla: en halua lytätä erityistä tukea tarvitsevan lapsen itsetuntoa, joten silloin on hankalampi puhua suoraan kaikista ongelmista, kun yrittää samalla tukea lapsen itsetuntoa ja nostaa esille niitä vahvuuksia ja hyvin menneitä juttuja. Sen sijaan, jos huoltaja tietää missä mennään niin asioista voi puhua hyvinkin suoraan.
Jos itse olet arka puhumaan asioista palaverissa niin kirjaa ajatuksiasi etukäteen vaikka ranskalaisilla viivoilla paperille, jonka voit jakaa muille - näin ei tarvitse jälkikäteen harmitella, että miksi en uskaltanut sitäkään asiaa sanoa suoraan.
Kouluilla on rajallinen määrä resursseja ja nykykehityksessä pyritään pois pienluokista. Ajatus on, että kaikki kynnelle kykenevät opiskelisivat yhdessä ja tuntisivat kuuluvansa porukkaan. Tämä kuitenkin edellyttäisi riittävästi niitä tukipalveluita - viime kädessä jopa sitä henkilökohtaista avustajaa. Paljon on kuitenkin tehtävissä jo pienemmillä resursseilla, vaatii vain viitseliäisyyttä:
- Strukturoidut tunnit niin, että tunnin rakenne on esim. taululla nähtävillä.
- Läksyvihko, johon se opettaja ihan oikeasti merkkaa joka tunti mitä tuli läksyksi - on silkkaa laiskuutta, jos näin ei tukea tarvitsevan oppilaan kohdalla tehdä!
- Erityisopettajan palvelut: edes niissä hankalimmissa aineissa pääsisi opiskelemaan pienryhmään.
- Tukiopetus.
- Onko koululla jotan läksyparkki-toimintaa, jonne voisi mennä tekemään läksyjä jonkun opettajan/avustajan johdolla?
- Avustajia kouluun! Omassa koulussani näitä on paljon - osa on ammattitaitoisia ja vakituisia, mutta sitten on lisäksi näitä, joita rehtori saa halvemmalla (osa jopa käytännössä ilmaista työvoimaa) hommattua: työkkärin työkokeilussa olevia, siviilipalvelustaan suorittavia, lähihoitaja-harjoittelua suorittavia. Tässä on tietysti ikävää se, että ihmiset vaihtuvat, mutta on sekin parempi kuin ei mitään. Silloin lapsesi voisi saada jonkun aikuisen siihen pulpetin viereen neuvomaan.
- Selvitä mihin voit valittaa, jos et koe saavasi riittävästi apua - virkamiehellä on velvollisuus kertoa se asiakkaalleen.
Tsemppiä ja jaksamista taisteluun!
[/quote]
Tässä tuli paljon hyviä ja konkreettisia neuvoja ja laitan tämän itsellenikin talteen, kun epäilen että vastaavia toimia tullaan meilläkin tarvitsemaan, kun pian koulu alkaa.
[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 00:01"]
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 22:38"]
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 21:38"]
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 16:47"]
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 16:27"]
Täältä iso halaus <3 Millainen hojks lapselle on tehty? Eikö siihen tosiaan ole kirjattu tukitoimia? Sinuna tekisin nyt ehdottomasti kantelun aluehallintovirastoon ja olisin sähköpostilla yhteydessä lasta hoitavaan tahoon sekä kouluun ja vaatisin kirjallisen vastauksen miten lapsen lailliset oikeudet toteutuu. Ja jos kukaan ei vastaa niin se asiat sinne valitukseen. Systemaattisesti hakisin lapselle erityisopetuspaikkaa ylemmältä taholta, luokanvalvoja kannattaa ohittaa.
Ja se kurja totuus, pitää olla veemäinen vanhempi koulua kohtaan jos sieltä haluaa jotain saada lapselleen. Valitettavasti on kokemusta erityislapsen äitinä.
[/quote]
En nyt kyllä ensimmäisenä antaisi ohjetta olla veemäinen, kyllä koulustakin osataan vettuilla takaisin. Sitä saa mitä tilaa... Aluehallintovirastoon kantelu on kyllä viimeisin keino, ensin pitää vaatia perusopetuksen järjestäjältä eli kunnalta lainmukaisia tukitoimia. Mikäli niitä ei saa, niin sitten yhteys ylemmälle taholle.
Eikä sinne luokkaan kuka tahansa voi kävellä, tämä siis tiedoksi aiemmille vastaajille. Luokkaan pääsee kyllä, mutta asiasta on sovittava etukäteen rehtorin kanssa.
[/quote]
Jos olet lukenut ap:n aloituksen ja muita vastauksia, ei hän olisi ihan ekana veemäinen. Aika monta hommaa on koulu laiminlyönyt. Valitettavasti oman lapsen oikeuksia ei koulumaailmassa saa kuin vaatimalla.
Ja muuten tasan on kellä tahansa oikeus mennä seuraamaan mitä tahansa oppituntia. Oikeus on kirjattu lakiin. Ei tarvita rehtorin lupaa, eikä ennakkoilmoitusta.
[/quote]
Näin on. Toki ennakkoon kannattaa kysyä, siksi jos koululla on jotain erityistapahtumaa eikä olekaan normipäivä, varsinkin jos ei tiedä näistä. Siinä menee vähän aikaa hukkaan jos järjestää itselleen tilaisuuden mennä katsomaan ja koko koulu onkin lähtenyt pyöräretkelle.
[/quote]
Pahoittelen, mutta opettajalla ei ole lupa päästää ketään ylimääräistä luokkahuoneeseen ilman esimiehen lupaa. Pitäisköhän asioista ottaa selvää, ennenkuin avautuu. Tottakai sinne pääsee, mutta vain etukäteen ilmoittamalla. Onhan sinne tässä vuosien varrella pyrkinyt kaikenlaisia pyssysankareita ja puukkojunkkareita, joten koulusta ja viime kädessä opetuksesta vastuussa olevalla rehtorilla pitää olla tieto ketä luokissa milloinkin hiihtelee!
[/quote]
Ehei, vain pätevällä syyllä voi evätä pääsyn opetustilaan ja pätevä syy pitää perustella. Lue perusopetuslaki. Ihan jokaisella ihmisellä on oikeus mennä seuraamaan minkä tahansa peruskoulun mitä tahansa tuntia. Ilmoittamatta. Häiritä ei saa, mutta opetusta saa seurata. Otahan sinä nyt selvää asioista. Jos koulu vaatii etukäteisilmoituksen niin se rikkoo lakia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapseni opettaja päätti, ettei hän enää opeta lasta. kaikki tukitoimet piti olla mahdolltomia ja yhtäkkiä reilussa viikossa kouluun perustettiin pienryhmä ja lapsi laitettiin sinne. ja nyt lapsi kärsii pienryhmässä, koska on taitava ja älykäs, vaikkakin omaa juuri tuollaisia toiminnallisia vaikeuksia jne.
se oli opettajasta kiinni. nyt lapsi on katkera opettajalle, ettei se ollut edes kunnolla kertonut lapselle, mitä häneltä luokassa vaaditaan. näin lapsi kokee.
ikää 10 vuotta ja ajatukset näin vakavia.
eli jos oma opettaja jaksaa tsempata, niin sitä jatketaan. ellei jaksa, niin sitten ollaan pakotettu toimiin. tämä on minun kapeakatseinen näkemys. saisiko opettajan ajamaan asiaa?
Näköjään lapsi tarvitsisi luokka-avustajaaa ja kaikilla kouluilla ei niitä ole rahanpuutteen takia..Koita puhua opettajalle ja rehtorille, että opettaja merkkaisi läksyt reissuvihkoon. Eipä ne muuta voi tehdä niin ei ole paljoa vaadittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäiseksi menet pariksi päiväksi seuraamaan lapsesi tekemisiä koulussa. Se on täysin sallittua. Kirjaat ylös kaikki huomiosi. Tämän jälkeen pystyt paremmin arviomaan miten koulussa menee ja mitä siellä tapahtuu.
Avustajasta pitää vääntää vielä enemmän kuin mitä olette tehneet.
Olisi helpompaa kommentoida ap:lle, jos selittäisit tarkemmin, mikä lastasi vaivaa? Nyt tuo kolmen tunnin tavaroiden tarkistelu kuulostaa vaan pakko-oireiselta.
Itsekin olen ihan loppu lasten låksyjen kanssa, niitä väännetään. Ja kun molemmilla on ajoittaisia ongelmia oppimisen kanssa ja sit tankataan niitä asioita, mitä itse aikoinaan lapsena pidin itsestään selvinä, vaikea tajuta, mitä omien lasten päässä liikkuu. Koululla ei ole resursseja järjestää tukiopetusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
8 jatkaa... Kun ei edes kellonaikoja osata eikä opita, vaikka niitä on jo kaksi vuotta tankattu. Tähän väsyy.
Sinun osasi on vaatia. Teet ensin kunnan sivistys- tai mikä se kouluasioita käsittelevälle lautakunnalle kirjeen, jonka otsikoit yksiselitteisesti VAATIMUS.
Joudut lukemaan perusopetuslakia ja siellä erityisesti sen kolmiportaisen tuen osuuden (vai missä säädöksessä se lienee).
Perustele vaatimuksesi lakiin, niin eivät voi sitä kiertää.
Tiedäthän, että perusopetus on avointa. Kuka tahansa voi milloin tahansa mennä seuraamaan opetusta, kunhan ei millään tavalla häiritse. Jos joku haluaa kieltää sen, siihen pitää olla hyvä perustelu.
Ei sinulla itselläsikään hyvin mene, jos todellakin kolme (3) tuntia menee siihen, että keräilet lapsen tavaroita. Viidessä minuutissa ne tavallisesti saa kasaan, vaikka olisi ehditty levittää ympäri taloa.
Eikö siinä koulussa ole käytössä mitään Wilmaa eikä edes reissuvihkoa? Ota selvää edes lukujärjestyksestä niin että tiedät huomisen lisäksi jo ylihuomisen ohjelman.
Minkäikäinen lapsi, mikä tekee hänestä erityisen ja millä luokalla hän on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en teidä vieläkö aapee lukee ketjua, mutta teillä tosiaan on oikeus. Tai siis lapsella on. Koulu yrittää tyypilliseen tapaansa väsyttää vanhempia, jotta te suostuisitte siirtämäänl apsen jonkun muun vaivoiksi ja väitt, ettei tukitoimiin ole mahdollisuutta. Tämä johtuu myös rehtorien keskinöisewtä kilpailusta: ne jotka aikovat ylempiin kunnallisiin virkoihin, kisaavat siitä, kuka onnistuu "hoitamaan" koulunsa halvimmalla.
jos tilanne on tämä, sun töytyy mennä rehtoria seuraavan ylemmän virkamiehen puheille. Tämä voi olla joku lautakunta, mutta todennäköisemmin se on joku yksittäinen virkamies: koulutoimenjohtajaa, palvelupäällikkö, tms. Ota selvää kunnan nettisivuilta ja kysy puhelimella kunnan puhelinvaihteesta. Mene tämän luo, esitä tarpeet ja perustelut - ja perustele myös tukitoimien hyöty lapsen ja koulun kannalta - hänelle. Perusopetuslain lisäksi sinun kannattaa käyttää lapsesi saamia lausuntoja, mutta myös yleistä tutkimustietoa siitä, mistä lapsesi kaltaiset lapset ongelmissaan hyötyvät, mitä kokemuksia on tukitoimien järjetämisessä tavallisesssa luokassa ja tietoa siitä, paljonko vastaavia tapauksia tulevaisuudessa lainmuutoksn myötä on tulossa kouluun ja kannattaako heidän opetuksensa opettelemiseen siis panostaa. Käytä niitä tutkimuksia, joissa toddtaan, että tavislapsetkin hyötyvät yleensä samoista opetusmenetelmistä, mutta älä hetkeksikään ryhdy edes kuuntelemaan sitä argumentaatiota, että teidän pitäisi väistää, jotta tavislapset siaisivat oppia. Se on a) epätodi, koska tutkimuksst todiaan sanovat tavislastenkin hyltyvän samoista menetelmista jotka sopivat erityislapsille, b) moraaliton argumentti ja c) ei missään tapauksessa teidän tai sun lapsesi ongelma.
esimiehen avulla rehtorin ja koulun saanopeammin mukaan kuin hallinto-oikeuden, joka on viimeinen valitustaho. Pidä mielessäsi hallinto-oikeuden mahdollisuutta, mutta yritä järjestää asiat niin, että sinne ei tarvitse mennä. Saat sillä kyllä koulun tekemään työnsä, ja onhan se hyvä yhteiskunnan ja muiden lasten kannalta, mutta valitettavasti oma lapsesi on silloin jo peruskouluiän ohittanut.
Jos lapsesi ei sovi normaaliluokkaan, olisiko jokin erityisluokka vaihtoehto? Niitä ei tietysti nykyän paljon enää ole. Ja kotikoulu on tietysti mahdollisuus.
Tai sitten tilanne on niin päin, että koulu kyllä auttaisi mielellään, mutta koko henkilökunta pitäisi lomauttaa viikoksi, jotta saataisiin rahat avustajaan. Yksittäinen rehtori ei päätä siitä, kuinkapaljon rahaa koulu saa tai voi käyttää.
En usko että on provo vaan voi jopa olla lapseni luokkatoverin äidin kirjoitus. Kyseinen oppilas myöhästelee päivittäin, jättää läksyt tekemättä (tarkoituksella), häiriköi ja kiusaa toisia (repii vihkoja, piilottaa vaatteita, heittelee kuminpalasilla, jne) eikä lapsessa ole mitään "erityisyyttä" muuta kuin pohjaton huomionkipeys ja erittäin ylikorostunut itsetunto.
Unohtui vielä sanoa, että toinen tie on vaikuttaa lapsesi korvien väliin. Saahan lapsesi riittävästi monipuolista kuntoutusta, joilla pyritään vaikuttamaan aivojen toimintaan?
Koulu edustaa sitä maailmaa, jossa lapsesi tulee elämään aikuisena. Siksi myös lapsen pitäisi pystyä tulemaan vastaan ja tekemään oma osuutensa.
Opetus on kyllä julkista, mutta jos kyseessä ei ole joku avoin luentosarja tms, niin ei ole kyllä asiaa ilmoittamatta ihan turvallisuussyistä. Ilmoittamalla kyllä järjestyy tai jos ei, niin pitää olla aika kovat perusteet.