Muita joita ei ole kosittu vaan ootte yhdessä päättäneet naimisiin menosta?

Teimme päätöksen yhdessä keskustelun jälkeen. Ei ole jäänyt harmittamaan kosinnan puute. Parisuhteessamme on kaksi tasa-arvoista ihmistä, emmekä kokeneet, että toisen pitäisi erityisesti "suostua" kosintaan. Avioliitossa eläminen on meille tärkeintä, ei se, miten siihen päädyttiin. Toisen huomioimista ja muistamista teemme arjen keskellä, ei erityisesti jollakin määritetyllä hetkellä.

Minä päätin meillä että me mennään naimisiin. Lapsia kaksi ja yhteinen elämä joten mielestäni se oli asiallista.vuoden mies sitä pohti ja naimisiin mentiin (maistraatissa ihan vain lasten kanssa eikä sormuksiakaan hankittu). Ei kaduta eikä harmita mutta kieltämättä joku sisäinen romantikko nosti kyllä päätänsä tämän ketjun avattuani että olisi se varmaan aika ihanaa jos mies olisi ihan omasta aloitteestaan kosinut.

Miksi miehen pitäisi kosia, yhtä hyvin nainen voi?

Ei ole meidän tyyliä sellaiset "showt" vaan sopimus on meidän juttu. Hyvin on pysytty naimisissa onnellisesti. 

Ei todellakaan ole harmittanut. Menin naimisiin lähes nelikymppisenä eikä siinä hirveästi mitään kosintoja kaivattu, eikä häitäkään (käytiin vihillä maistraatissa duunista ruokatauolla). Naimisiinmenosta päätettiin ihan niin että juteltiin siitä, että mitä yleensä molemmat on mieltä avioliitosta. Todettiin ettei kummallakaan ole mitään kauheaa hinkua avioliittoon muttei mitään sitä vastaankaan ja päätettiin käydä vihillä sitten kumminkin.

Olishan se ollut romanttista, mutta ei tuo ukko ole mikään romantikko. Sovittiin naimisiinmenosta ollessani raskaana. Mies olis voinu olla yhdessä niin kuin ennenkin, mutta mulle oli tärkeää, et ollaan naimisissa kun lapsi syntyy. Tuskin kosinta tätä arkea olisi muuttanut, mutta voishan sitä olla kiva muistella.

Exän kanssa naimisiin mentiin juurikin tolleen sovitusti, ilman  varsinaista kosintaa. "koska se on nyt järkevää mennä naimisiin tässä kohtaa".

Joskus se harmitti, varsinkin kun tuttavaporukassa oli muutama jota oli kosittu viimeisen päälle romanttisesti. Mutta ei se nyt enää harmita, avioliittokin loppui vuosia sitten. 

Ja nykyisen mieheni kanssa en edes halua naimisiin, meillä on hyvä näin. :)

Meillä kaksi aikuista ihmistä sopi tekevänsä keskenään juridisen sopimuksen nimeltä avioliitto.

Kaikki kosimis ja suostumishommat lähinnä aiheuttaa mussa vaivautunutta nykimistä. Että miks helvetissä pitää vetää jotain näytelmää, jossa nainen on jollain tapaa bimbon roolissa, holhouksen alla...