mieheni käytös loukkaa mun tunteita
Mieheni ei tykkää käydä kylässä vanhempieni luona, koska siellä on TYLSÄÄ, kun joutuu istumaan sohvalla tekemättä mitään. Kotona sohvalla istuminen ja esim. tänään olympialaisten tuijottaminen teeveestä, onkin sitten jo tekemistä ja niin huisin kivaa. Tosin esim. juuri tänään kun käytiin syömässä, mun vanhemmillakin oli teevee päällä ja ja nekin katsoi koko päivän olympialaisia, joten mieheni ei menettänyt mitään mutta kun siellä mun kotona vaan on niin TYLSÄÄ!!
Olen suosiolla vähentänyt yhteiset virailumme vanhemmillani minimiin, itse käyn vähintään parin viikon välein, miehen kanssa muutaman kuukauden välein. Äitini varsinkin toivoisi mieheni tulevan useamminkin kylään ja aina ihmettelee "miksei se pekka taaskaan tullut?".
Silloin kun saan sovittua tälläisen kyläreissun, että miehenikin lähtee mukaan, koko viikonloppu on yhtä marttyyrinäytelmää. Pejantaina on pakko päästä jonnekin poikein kanssa, kun "huomenna ei voi, kun ollaan menossa sitten sunnuntaina syömään", lauantai menee usein siis krapulassa ja näin ollen hukkaan. Sunnuntaina aamusta alkaa jo mökötys "kun ei voi tehdä mitään kun x tunnin päästä mennään sinne vanhemmillesi". Sitten mies makaa sohvalla ja tänäänkin tuijotti olympialaisia aivan ilottomalla naamalla ja masentuneena, minultakin menee kaikki ilo koko päivästä, kun toinen vain makaa aivan flegmaattisena voimatta tehdä mitään "kun ollaan menossa sinne vanhemmillesi". Hemmetti, tänäänkin mentiin klo 16 sinne, joten olisi voinut tehdä aamusta alkaen vaikka mitä!
Noh, kylässä ollessamme mieheni menee olohuoneeseen sohvan nurkkaan istumaan ja tuijottaa sitä telkkaria sanomatta sanaakaan, katsomatta minnekään, näyttämättä ollenkaan kiinnostuneelta koko ympäröivästä maailmasta. Äitini yrittää keskustella ja lopulta kuitenkin minä päädyn vastaamaan, koska mieheni ei edes kuunnellut mitä äitini puhui. Eli sitten me äitini kanssa puhutaan jostain säästä yms. turhanpäiväisistä aiheista, kun voitaisiin puhua jostain "oikeistakin asioista" mutta kun kohteliaisuudesta yritetään puhua vähän yleisemmällä tasolla, jotta miehenikin voisi osallistua keskusteluun. Mutta ei, hän vain istuu hiljaa ja tuijottaa tiiviisti jonnekin muualle.
Loppuenlopuksi, kun kaikki ruuat ja kahvit on saatu syötyä ja juotua ja minä en jaksa enää tätä kärsimysnätelmää mieheni osalta katsoa, yritän saada katsekontaktia mieheeni, että nyt voitaisiin ruveta lähtemään kotiin, niin ei, mieheeni ei saa katsekontaksti, koska hän vain tuijottaa teeveetä. Tänäänkin sitten sanoin "pitäisikö lähteä nyt kotiin, niin ehdittäisiin enni rukajärven mitalienjakoa katsomaan kotoa" Oikein todella kökkö tekosyy mutta kun pakko sanoa kaikki ääneen, kun en saa kontaktia mieheeni, jotta lähtemisen ehdottaminen olisi luonnollisempaa.
No lähdettiin sitten kotiin ja matkalla mieheni mököttää eli istuu aivan hiljaa sanomatta sanaakaan koko aikana. Kun päästiin kotiin, mieheni sanoi "voisin lähteä salille, kun muuten menee koko päivä ihan hukkaan, kun ei ole tullut tehtyä mitään" ja vips vain, ovi käy ja hän on lähtenyt salille.
Minua siis loukkaa se, että mieheni oikein osoittamalla osoittaa kuinka tylsää on käydä minun vanhemillani kylässä ja kuinka tylsiä vanhempani ovat mutta ei miehenikään mitenkään itse edes yritä tehdä olostaan vähämmän tylsää, kun hän vain apaattisena tuijottaa teeveetä tai lukee jotain vanhaa seuraa yms.
AAARGH!!! Miten voi olla jotenkin niin sivistymätön moukka!!!
Kommentit (24)
Aikanaan kun mä aloin seurustella mun miehen kanssa, hän ei myöskään aluksi ollut innokas lähtemään vanhemmilleni. Kerran sanoin että mentäisiin heillä käymään ja kysyi multa että miks? Jäin hämmennyksestä sanattomaksi, mut melkein perään erehtyi itse sanomaan vierailusta hänen vanhemmilleen. Vastasin että miks? Sitten keskusteltiinkin että halusi tai ei, niin vierailuja on tehtävä molempien vanhempien luo. Aina ei innosta, mutta joka viikko ei kuitenkaan käydä, joten ei ole iso juttu.
Nykyisin on oikea unelmavävy vanhemmilleni ja kyläilee mielellään heillä, joten kissa pöydälle sen suhteen että löydätte molempia tyydyttävän ratkaisun. Tosin tuota puhumattomuutta en ymmärrä. Sen verran pitää ihmisen osata että vastaa kysymyksiin kokonaisilla lauseilla. Varsinkin jos aikuisesta on kysymys.
Tässähän on kyse kompromisseista, joita parisuhteessa täytyy tehdä. Ei miehesi tarvitsekaan erityisesti viihtyä vanhemmillasi. Mutta koska se on sinulle tärkeää, miehen tulisi osoittaa välittävänsä sinusta kestämällä nämä vierailut edes silloin tällöin. Sama juttu kavereiden ja juhlien ym. suhteen. Joskus on vain oltava se edustuspuoliso kumppanin työpaikan juhlissa, vaikka itse ei olisi kiinnostunut niissä aikaa viettämään. Puolin ja toisin.
Tavaaminen = ravaaminen