Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kun taapero nauraa kieltämiselle eikä ala nukkumaan

24.07.2006 |

Meillä on erittäin vilkas ja fiksu melkein 2-vuotias poika. Päivisin elämä on ok: poika käyttäytyy hyvin, ei kiusaa muita, ei hajota paikkoja tai mitään hirveää... jopa tottelee ruokailu- ja lähtemistilanteissa. Mutta kun tulee ilta tai päiväunille meno, tilanne on kamala. Illalla jo hampaiden pesusta tulee useimmiten tappelu. Poika haluaisi pestä itse, mikä tarkoittaa, että hän pureskelee harjaa toisessa poskessaan. Kun vanhemmat yrittävät auttaa, seuraa sätky, heittäytymistä taaksepäin ja tarpeen mukaan kaikkea paitsi suun avaamista. Nukkumaanmeno taas on vaikeaa, sillä poika ei malttaisi odottaa nukahtamista. Hän keksii erilaisia temppuja, joilla pysyy hereillä. Varpaita sängyn pinnojen väliin ja kaikkea mahdollista muuta. Aikani yleensä jaksan tuijottaa seinää ja sanoa " nyt pää tyynyyn" , mutta jossain vaiheessa pitää kieltää (esim. kun lapsi alkaa kurkkia verhon takaa pihalle). Ja sekös vasta on kivaa! Oikein naurattaa! Nätti ja tiukka kielto tuottavat yhtä huonon tuloksen, samoin se, että jättää touhut huomiotta. Kurkku suorana huutaminen saa aikaan itkun, johon joskus väsähtää, joskus ei. Tänään piti vaihtaa nukuttajaa kesken kaiken, kun pinnani katkesi kokonaan. Tietyn rajan jälkeen tuntuu, että vain se huutaminen saa pelleilyn katkeamaan ja lapsen nukahtamaan.



En haluaisi huutaa omalle rakkaalle lapselleni. Omatuntoni on huono ja tiedän, että näin ei kuuluisi toimia, mutta lehmänkin hermot pettäisivät tässä tilanteessa, kun se toistuu ilta toisensa jälkeen. Pelkään nukkumaanmenotilanteita, ehkä lapsikin. Väkivaltaan en ole päätynyt enkä aio (tyynyt tms. ovat joskus lennelleet), sen verran tiedän pystyväni pitämään kontrollin. Lapsi temppuilee myös miehelleni, mutta tuntuu, että pahemmin minulle. Hän saa päivisin huomiota, syliä, rakkautta ja keskusteluseuraa, joten en usko, että pelkkä huomiontarve on hillumisen takana. Hän nukkuu kokonaisia öitä ja on päivisin iloinen ja reipas, joten allergia tms. sairaudet ovat myös suljettu pois.



Miten siis saamme kierteen katkeamaan ja lapsen nukkumaan? Nukkumaanmenoaika on noin 20.30, eli ei liian aikaisinkaan.

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
25.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oli jo ihan pikkuvauvana todella huono nukkumaan , osin vatsavaivoista johtuen. Yöheräilyt ja nukahtamisvaikeudet jatkui yli yhden vuoden ikään asti jolloin olin jo niin poikki että oli pakko yrittää jotain..



Ihan ensimmäiseksi otin käyttöön orjallisen säännölliset iltarutiinit, vaipanvaihto, iltapuuro, iltapesu, hyvät yöt iskälle/äitille joka jää vielä valvomaan, omaan sänkyyn, iltasatu, valot pois ja hei heit. Näin se toimii meillä joka ainoa ilta. Alkuun jäin tytön kanssa samaan huoneeseen " nukkumaan" ja joskus ehdinkin itse jo nukahtaa ennen tyttöä mutta kun havahduin hetken päästä niin tyttökin nukkui. Lopulta kyllästyin siihen että sain aina olla hiirenhiljaa hiipimässä pois tytön huoneesta, jolloin hän kuitenkin yleensä aina havahtui mistä seurasi huuto --> äiti takaisin patjalle. Niinpä sitten eräänä iltana, kun tämä uusi systeemi oli jo muutaman viikon toiminut ihan mukavasti, valojen sammutuksen jälkeen kävelinkin ulos huoneesta. Sinne jäi tyttö nukkumaan! Eihän tämä joka ilta toiminut ja alkuun vähän lipsuinkin siitä lähtemisestä, mutta taas kun vaan sitkeästi ja joka ilta samalla tavalla lähdin pois huoneesta iltasadun jälkeen niin johan alkoi homma sujua. Joskus tyttö vieläkin päästää pienet itkut kun lähden pois, mutta itku ei ole enää sellasta kauhuitkua eikä se kestä kuin pari minuuttia ja sen jälkeen tyttö nukahtaa.



Ikinä en olisi uskonut jos joku olisi vuosi sitten sanonut että näin teillä tullaan nukkumaan... neiti nukkuu klo 22-09 välisen ajan yksin omassa huoneessaan, eikä oikeastaan koskaan heräile kesken yön.



Mun mielestä on tärkeää että lapsi on jo selvästi väsynyt nukkumaanmenoaikaan, jos meinaa venyä liian myöhäiseksi niin sitten aamuherätystä/päiväunia aikasemmaksi. Meillä on tytön huoneessa pimennysverho, pimeässä ei niin kiinnosta alkaa leikkiä kuin jos on vain pikkuisen hämärää. Lähde huoneesta pois, niin lapselle ei jää ketään kenelle esiintyä. Huutohan siitä tulee, mutta pienellä rauhoittelulla ja sitkeydellä ja RUTIINEILLA voi olla ihan uskomaton vaikutus.



Parempia öitä teille!

Vierailija
2/2 |
25.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos poikasi jää touhuamaan omiaan kun lähdet huoneesta niin anna touhuta. Kyllä se uni sieltä sitten jossain vaiheessa tulee, tuskin jaksaa kovin kauaa leikkiä yksin pimeässä huoneessa. Muutaman illan jälkeen hän varmasti huomaa että pelleilyllä ei saa nukkumaanmenoa viivytettyä ja käy suosiolla nukkumaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla