Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä ketään suht nuorta, joka joutuu käyttämään verenpainelääkitystä?
08.02.2014 |
Nuorella tarkoitan tässä tapauksessa alle nelikymppistä. Olen mieltänyt kohonneen verenpaineen ja lääkitykset sellaisiin vaivoihin vähän ikääntyneempien/huonon kunnon omaavien/epäterveelliset elämäntavat omaavien ihmisten jutuiksi, mutta näköjään ongelma voi tulla omallekin kohdalle, ja ns. ihan itse tilaamatta.
Tahtoisin kuulla kokemuksia, koska varmaankin itsekin kohta joudun ne aloittamaan. Jotenkin hirvittää, mutta paineet olisi saatava laskuun. Pelottaa. :/
Kommentit (29)
Minä jouduin alottamaan lääkityksen 33v, mutta kun aloin syömään terveellisemmin ja kuntoilemaan niin paineet laski. Stressistä ja unettomuudesta huolimatta. Muita riskitekijöitä ei myöskään minulla ole, kuin tuo sukurasite. Mutta kun leposyke laski kunnon kohotessa laski myöskin verenpaine.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain verenpainelääkkeet noin kolme vuotta sitten 35 vuotiaana. Menin lääkäriin niska- ja yläselkäkipujen takia ja syynä olikin korkea verenpaine. Molemmilla vanhemmillani on korkea verenpaine ja pienen selvittelyn jälkeen kuulin, että hyvin monella suvussani on samaa. Terveyteni on muuten hyvä, liikun paljon, syön terveellisesti jne. Lääkityksen aloittaminen ei ole muuttanut elämääni mitenkään, en sitä oikeastaan edes ajattele. Ehkä syön lääkkeitä lopun ikäni, jos näin on, niin ok, aika pientä tämä on vielä, on sitä pahempaakin.
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 16:22"]
Se kutonen tarkoitti varmaan just noita "laihduta"-vastaajia. Onkohan sun verenpaineen takana kiivas ja herkästi loukkaantuva luonne? :D
[/quote] Samaa pyörittelin silmiäni täälläkin. Hui. Jos ap nalkuttaa täällä tähän tapaan, niin mitenköhän muualla...? :-D Kannattaisikohan lääkärissä mainita myös sen, että tällaisia täysin turhia kiivastumisia ja suuttumisia tulee usein? Ne jos mitkä nostavat verenpainetta...
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 15:45"]
Laihduta.
[/quote]
Mun mies sai verenpainelääkityksen kolmekymppisenä, ja on aina ollut painoindeksiltään alipainoinen. Mitä hänen olisi tehtävä?
Olen syönyt verenpainelääkkeitä kohta 30 vuotta, lääkitys alkoin kun olin alle kaksikymppinen. Kyllä näillä nykyisillä lääkkeillä pärjää: sivuoireita ei juuri ole, joten voi harrastaa liikuntaakin kärsimättä. Syön nyt kolmea eri lääkettä.
Aikoinaan sain olla noin 120 alapaineella monta vuotta seurannassa ilman lääkitystä, sittemmin laitettiin tavoitteeksi alapaineen saaminen satasen tienoille. Sairaalassa ollessa (1980-kuvulla) olin osaston ainut nuori ja vain yhdessä huoneessa paristakymmenestä oli naisia. Oli kiusallinen viikko viiskymppisten ylipainoisten miesten joukossa, työntekijätkin pitivät minua kummajaisena.
Yksi lääkäri sanoi, että rasituksen vuoksi kehoni on kolmanneksen vanhempi kuin mitä kalenteri näyttää. Verenpaineeni oli vuosia sitä luokkaa, että tänä päivänä niillä arvoilla joutuisi sairaalahoitoon.
En muista missään vaiheessa saaneeni erityistä tukea sairauteni vuoksi. Kouluikäisenä se nolotti ja aikuisten kummastelu tuntui leimaavalta. Voitiin ääneen valitella, että jospa tuokin osaisi oikein elää, niin pääsisi tuosta verenpainetaudista eroon. Ohjeita ja opastusta piisasi, esim. kun vaan lakkaisin jännittämästä niin.... Ihmettelen myös terveydenhuollon suppeaa roolia. Suolan käyttö kiellettiin, mutta muuten elämäntavoista ei puhuttu. Ei niissä korjaamista juuri ollutkaan, mutta toivon, että liikunnan ja oikean ravitsemuksen rooli on nykyään paremmin esillä. Verenpainetta mitattiiin aika harvakseen, eikä kotimittareista ollut puhettakaan, vaikka sairaus kulkee suvussa. Kun mittari kotiin hankittiin, sitä paheksuttiin, kun ei oltu ammattilaisia (paitsi tätini kyllä oli).
Ja se mitä minulle on luennollakin ammattiin opiskellessa kerrottu, että kerran vuodessa pitäisi verenpainetaudin vuoksi lääkäri tavata, on kyllä niin puppua. Viimeksi olen vakavasti puhunut asiasta lääkärin kanssa vuonna 2002. Sen jälkeen on vaan reseptiä uusittu. Terveydenhuollossa vedotaan siihen, että olen vuoden aikana kuitenkin käynyt lääkärissä, mutta esim. kipeää jalkaa hoidettaessa ei juuri verenpaineista puhuta. Seuraan tilannetta siis kotona, ties mones mittari on menossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 19:11"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 16:22"]
Se kutonen tarkoitti varmaan just noita "laihduta"-vastaajia. Onkohan sun verenpaineen takana kiivas ja herkästi loukkaantuva luonne? :D
[/quote] Samaa pyörittelin silmiäni täälläkin. Hui. Jos ap nalkuttaa täällä tähän tapaan, niin mitenköhän muualla...? :-D Kannattaisikohan lääkärissä mainita myös sen, että tällaisia täysin turhia kiivastumisia ja suuttumisia tulee usein? Ne jos mitkä nostavat verenpainetta...
[/quote]
Verenpainetaudissa ei ole kyse luonteesta tai mielisairaudesta, uskokaa nyt tämä tieteellinen seikka! Meidän perheessä on monenlaisia persoonia, mutta kaikki ollaan sairastuttu suht nuorena. Kuvitteletteko, että kaikki ylipainoisetkin ovat samanlaisia luonteeltaan? Tai anorektikot? tai diabeetikot?
En ap ihmettele että joudut lääkitykselle, sen verran kiivasta ja kusipäistä on tuo käytöksesi. Se ei ole leikin asia joten alamvain mussuttaa niitä lääkkeitä, kuolet muutenkin nuorempana kuin ei verenpaineellisesti koska kusipäisyys ja kiivas luonne ovat tappava yhdistelmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oon 40 v ja syönyt toista vuotta verenpainelääkkeitä. Tulen syömään niitä lopun elämää. alux kauhistutti, ei enää. Suolaa en oo ikinä käyttäny. Rasvaa hyvin vähän.En tupakoi, alkoholia harvoin. En ole ylipainoinen.Paineet oli hurjat. en ollut huomannu salakavalasti noussutta painetta.Minun kohdalla oli kyse perinnöllisestä taudista.Sydämen seinämä oli joutunut koville ja paksuuntunut. Isäni on syönyt nyt verenpainelääkkeitä vuosikymmeniä ja elossa on.Nyt sydämeni seinä normaali. En pelkää, kiitos lääkkeiden.
Mulla ei ole lääkitystä, mutta luulen että joudun jossain vaiheessa sellaisen aloittamaan. Alapaineet tuntuu olevan jatkuvasti 90-100 kotimittauksissa. Olen 36 vuotta ja elintavat hyvät. Ei ylipainoa, en tupakoi, liikun aika paljon. Suolan käytön olen pyrkinyt kokonaan jättämään pois (siinä määrin kuin mahdolllista).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 15:45"]
Laihduta.
[/quote]
Olen hoikka, olen aina ollutkin. Meniko sulta jotain oleellista ohi tuosta mitä kirjoitin? Jos sanon että elintavat ovat aika terveelliset, niin sen normiälyinen ihminen helpostikin ymmärtää pitävän sisällään mm. normaalin painoindeksinkin. Ok? Jos siis olisin ylipainoinen, epäliikunnallinen ja epäterveellisesti syövä tupakoitsija ja jopa tissuttelija, niin ihmettelisinkö minä miksi paineet on koholla? Oliko sulla siis muuta todella viisasta sanottavaa? Koskaan?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 15:45"]
Laihduta.
[/quote]
Ap:n painosta en tiedä, mutta kakkonen on 170/55 eikä tästä viitsisi kauheasti enää laihduttaa...
Välillä hämmästyttää, jopa tällä palstalla, miten sivistymättömiä ihmiset voikaan olla..
Minulla ollut verenpainelääkitys 19v ikäisestä eli lähes 20v ja syynä sukurasite, ajatella, ei läskiys tms, en ole koskaan edes tupakoinut enkä läträä viinallakaan, suolaa lisään tyliin muusiin en muuhun.
Äitini puolelta erittäin vahva sukuasite kohonneeseen verenpaineeseen, en tämän vuoksi käytä mitään hormonejakaan, en ehkäisynäkään.
Annostukseni on 1kpl 5mg Orloc-tabletti vrk, rr-lukemat siinä 130/80.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla perinnöllinen sairaus. Perinnöllinen sairaus on 2/3-osalla potilaista. Älkää syylistäkö mammat, kun ette tiedä.
Mulla on kotimittauksessa alapaine yleensä jotain 90-95, hyvänä päivänä jopa 88. Ikää on 38 v, en tupakoi, en käytä alkoholia, normaali paino, liikuntaa voisi lisätä ja suolaa voisi vähentää ruokavaliosta. Kesällä söin kuukauden kuurin verenpainelääkkeitä kun oli paljon stressiä, lääkityksen myötä alapaine oli joitan 83-85. Sukurasitteenahan tämä verenpaine tulee.
32-vuotiaana jouduin aloittamaan verenpaine-lääkityksen, silloin hyvä kuntoinen, olin juuri laihduttanut maltillisesti, liikuntaa lisäämällä 15 kg, en polta, en käytä alkoholia. Nyt on jo kahdet lääkkeet, ja ylipainoakin taas se 15 kg, ikä 48
Ai kiitos, olen siis sivistymätön, 6? Hainkin tässä keskustelua siitä? Up yours.
Tiedätkö sinä itse sitten kaikki maailman asiat? Oletko perehtynyt silkkaa nerouttasi aivan kaikkeen? Kun kohonneet verenpaineet eivät ole millään tavoin kuuluneet omaan tai läheisteni elämään, en ole aiheesta ollut sen enempää laajemmin myöskään kiinnostunut, paitsi että perussetti "näin elät terveellisesti" on kyllä aina ollut minulle aivan selvää perussivistystä, monen monen muun asian ohessa. Sinä itse olet takuulla yksi alkueläin sivistystasoltasi, jos et tuolta istumaltasi nyt tiedä vaikkapa tulikärpästen parittelurituaaleista tuon taivaallista. Tai jos et tiedä miksi tietyt ruokasienilajit viihtyvät aivan tietyillä alueilla lehtometsissä. Siitä hankkii tietoa, mikä kiinnostaa. Meneekö pointti sulle nyt perille? Pyysinkö pätemistä tähän ketjuun? Missä kohdin? Tuskin kukaan sinua lukuunottamatta tietää aivan kaikesta kaikkea, mutta hei onnea siitä kun olet niin täydellinen ihminen.
ap
Se kutonen tarkoitti varmaan just noita "laihduta"-vastaajia. Onkohan sun verenpaineen takana kiivas ja herkästi loukkaantuva luonne? :D
Mieheni on 2 kk:n arginiinin käytöllä saanut verenpaineen laskemaan 95/175 paineista 85/150 ja ikää miehellä on kohta 40. Innostui kokeilemaan tuota Penttisten luennon jälkeen.
http://arginiini.pppromotion.fi/index.php/fi-FI/
Jos kiinnostaa, niin lukekaa Penttisten kirja aiheesta. Ja vaimona voi tietysti olla tyytyväinen argi-efektiin paisuvaiskudoksessa...
Olen syönyt verenpainelääkettä jo yli 8 vuotta ja olen 38. Ylipainoinen en ole ollut koskaan, tällä hetkellä 59kg (162cm) ja hoikimmillani 52kg. Hormonaalisen ehkäisyn poisjättäminen, urheilu, terveellinen ruokavalio, alkoholin ja kahvin vähentäminen minimiin, vähästressinen elämä yms eivät laske paineita.