Lue keskustelun säännöt.
Kaduttaako ettei sinua kosittu? Oli vain suullinen, "yhteinen" päätös?
Kommentit (48)
Minä en halua edes muuttaa yhteen, vaikka yhdessä ollaan oltu jo yli kymmenen vuotta. Joten aviottomuus on selkeää meille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosi outo kysymys. Jos se kaduttiaisi tai jos epäilee, että tällainen asia saattaisi kaduttaa, kannattaa vielä harkita. Eihän avioliiton sujuvuudella ja onnellisuudella ole mitään tekemistä tällaisen asian kanssa.
Miten voisin katua sellaista, mitä joku muu ei tehnyt??
Nimim. kahdesti naimisissa, yhdesti kosittu (kosijan kanssa ei naimisissa, vain iloinen suhde)
Kyse on perinteestä. Haluaako saada perinteisen kosinnan vai haluaako solmia lupauksen avioliitosta kotona sohvalla? Kummassa on enemmän muistettavaa jälkipolville? Se, että mies polvistui eteen kosimaan ruusukimppu kädessä vai se, että tokaisi asian kesken aamiaisen?
Kyllä kaduttaa, sikäli että romanttinen kosinta olis ollut ihanaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä kaduttaa, sikäli että romanttinen kosinta olis ollut ihanaa.
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 20:22"]
Minä en halua edes muuttaa yhteen, vaikka yhdessä ollaan oltu jo yli kymmenen vuotta. Joten aviottomuus on selkeää meille.
[/quote] Olen myös huomannut sen, että tämä on monille ihmisille vaikea hyväksyä. Miksiköhän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 20:30"]
Kyllä kaduttaa, sikäli että romanttinen kosinta olis ollut ihanaa.
[/quote]Öh, siis mitä?!! Onko miehesi kosinut vai ei? Jos on, niin miten se voi olla 'ei romanttista' että miehesi pyytää sinua vaimokseen? Vai olisiko se pitänyt tapahtua SINUN amerikkalaisista elokuvista saamiesi mielikuvien mukaan?
Polvistuminen (noloa), kukkia, kuutamo ja ilotulitus??
Hohhoijjaa. Jos miehesi on kosinut sinua edellä kuvatulla tavalla tai ihan vain sohvalla telkkua katsoessa, ei se vaikuta siihen IHAN OIKEAN avioliiton onnellisuuteen sitten niin millään tavalla.
Ei kaduta. Miksi yhteinen lainausmerkeissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen "kokenut" molemmat. "Yhteisen sopijan" kanssa elimme avoliitossa lähes 10 vuotta. Kosijan kanssa menimme naimisiin ja olemme vieläkin naimisissa. Ei se yksin siitä kosinnasta ollut kiinni tietenkään.
Täällä Suomessa ei naiselle ole kuin yksi romanttinen hetki elämässä. Se on kosinta.
Seuraavaksi on häät. Naisen onnellisuuden "huipentuma".
Oma "mies" ei välittänyt kosinnasta eikä välitä edes häistä.
Kun ei romantiikkaa ole edes arkielämässäkään, niin mitä sitten teen?
En hemmetti aio olla vain makuukamarin tyydyttäjä.
Erakon elämä kuulostaa paljon paremmalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omituinen kysymys! Tietenkin avioliitto on nykypäivänä yhteinen sopimus ja keskustelun tulos! Oisin jättäny äijän jos ois alkanu jotain polvisteleen
Psst... naimisiin voi mennä ilman häitäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 20:16"]
?
[/quote]
Olipa kyllä varmaan minun aihevapaan historian tyhmin kysymys :)
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 20:24"]
Miten voisin katua sellaista, mitä joku muu ei tehnyt??
Nimim. kahdesti naimisissa, yhdesti kosittu (kosijan kanssa ei naimisissa, vain iloinen suhde)
[/quote]
Hei, minuakin on muuten kosittu kolmesti ja naimisissa olen ollut 22 vuotta sen kanssa, kenen kanssa päätettiin yhdessä :)
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 20:46"]
Omituinen kysymys! Tietenkin avioliitto on nykypäivänä yhteinen sopimus ja keskustelun tulos! Oisin jättäny äijän jos ois alkanu jotain polvisteleen
[/quote]
Aivan. Kyse on kuitenkin niin isosta ratkaisusta omaisuuden ja talouden miettimisineen yms, että en olisi suostunut menemään naimisiin, ellei oltaisi asiaa yhdessä pohdittu sekä hyvät ja huonot puolet ja se, että onko meistä elämään yhdessä ja omaammeko samanlaiset haaveet elämästä.
Aika kornia olisi ollut tehdä niin iso päätös sen perusteella, että mies olisi keksinyt, että nytpä polvistun ja kosin ja olisi pitänyt sen perusteella tehdä koko oman loppuelämän kestävä päätös.
Ei kaduta. Niin ja se olin minä joka kolmen promillen humalassa ehdotin miehelle, että mentäiskö naimisiin :D
Meillä avioliitto on muutenkin enemmän juridisista syistä solmittu.
Onneksi mieheni kosi minua romanttisesti. Minä ainakin tiedän, että mies oikeasti halusi minut, eikä tarvitse sitä ikinä epäillä.
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 20:59"]
Onneksi mieheni kosi minua romanttisesti. Minä ainakin tiedän, että mies oikeasti halusi minut, eikä tarvitse sitä ikinä epäillä.
[/quote]
Tämä todellakin.
Miksi se kaduttaisi? Mitä se muuttaisi?
Elämän onnellisuus ei liity avioliittopäätöksen syntytapaan, vaan siihen, onko se aviliitto onnellinen vai ei - ja jos avioliitto ei ole onnellinen, pääseekö siitä eroon vai ei. Me olemme olleet naimisissa 19 vuotta ja kivaa on ollut.