Lue keskustelun säännöt.
Vinkki Kielitoimistolle: ihminen on "se", koira on "hän".
07.02.2014 |
Nyt kun Kielitoimisto on lähtenyt sille linjalle, että kielioppivirheen yleistyttyä tarpeeksi paljon se lakkaa olemasta virhe, ehdotan seuraavaa.
Ihmisistä on tapana sanoa puhekielessä "se", kun ei haluta käyttää liian viralliseksi koettua muotoa "hän". Koiranomistajat puolestaan ovat alkaneet kutsua koiriaan sanalla "hän", toisin kuin ennen vanhaan oli tapana.
Koska molemmat käytännöt ovat aivan yleisiä, ehdotan, että ne lakkaavat olemasta kielioppivirheitä ja Kielitoimisto virallistaa ne ja julistaa oikeakielisiksi muodoiksi.
Eläimellistetään siis ihminen ihan reilusti, ja otetaan kaikkialla käyttöön sana "se", joka oli ennen varattu ei-inhimillisille kohteille. Inhimillistetään puolestaan koira, ja aletaan käyttää koirasta virallisissakin yhteyksissä sanaa "hän".
Kommentit (51)
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 22:49"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 14:27"]
Kannattaisi tutustua ilmaisun "alkaa tekemään" taustoihin. Se on ollut käytössä suomessa aivan yhtä pitkään ja aivan yhtä yleisesti kuin "alkaa tehdä", ja itse asiassa vanhassa kirjakielessä käytettiin nimenomaan muotoa "alkaa tekemään". Jossain vaiheessa kielestä haluttiin alkaa karsia rinnakkaisuuksia, ja jostain syystä muoto "alkaa tehdä" vei voiton ja "alkaa tekemään" julistettiin vääräksi ilman minkäänlaisia kielihistoriallisia, kieliopillisia tai loogisia perusteita. (Toisaalta esimerkiksi "ehtiä tehdä" ja "ehtiä tekemään" saivat molemmat jäädä olemaan.) Kuten usein järjettömien kieltojen kanssa käy, tätäkään eivät ihmiset oppineet noudattamaan. Koska sitä ei noudatettu eikä sille ollut mitään perusteita, oli aikakin kumota kielto.
Mielestäni kielenhuollon uskottavuus vain lisääntyy tämän päätöksen perusteella. Säännöille on oltava perustelut.
[/quote]
Sana "alkaa" kuvaa toimintaa, jota ollaan käynnistämässä. Sana "tekemään" kuvaa samalla lailla toimintaa, jota ollaan käynnistämässä. Kumpikin sana siis liittyy aktiivisuuteen, ja nimenomaan sen aloitusvaiheeseen.
Kun herra Emil Nestor Setälä sementoi, jopa betonoi, suomen kielen säännöt, hän varmaankin ajatteli juuri sitä, että samaa asiaa ei voi kuvata kahdella peräkkäisellä, toiminnan aloittamista kuvaavalla termillä. Toki, myös sana "tehdä" on toiminnallinen, mutta se ei kuvaa tekemisen aloittamista, kuten sekä "alkaa" että "tekemään" molemmat kuvaavat.
Pitäisikö muuten Yhdysvaltojen mustien slangissa käytetyt tupla- ja triplanegaatiot hyväksyä viralliseksi kielenkäytöksi? Hieman samanlaisesta tautofoniastahan siinäkin on kyse. "I ain´t got no nothing at all". Ap.
[/quote]
Muuten ihan uskottavan kuuloinen teoria, mutta "ryhtyä tekemään" on kuitenkin aina ollut hyväksytty muoto. Eikös siinäkin ole kaksi alkamisen aspektia ilmaisevaa verbiä?
Itse olen sitä mieltä - kuten varmasti kaikki kolleganikin - että kielen säännöt tulisi kirjoittaa deskriptiivisesti. Maallikkojen suosima preskriptiivinen lähestymistapa ei huomioi kielen variaatiota ja muutosta.
t. Kielitieteilijä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 14:15"]
Naisia voidaan myös kutsua sanalla "se". Miehistä käytetään kuitenkin joko "hän" tai teitittelymuotoa "te".
[/quote]
"- Nämä ovat hyvin harmillisia uutisia koska me emme edes tiedä, mihin hän on mennyt, Campbell sanoi ja viittasi hirviöön tavallisesti ihmisiin liitettävällä pronominilla."
Ehdotan myös, että nimitys "lemmikin omistaja" poistettaisiin käytöstä ja korvattaisiin sanoilla äiti ja isä.
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 14:21"]
Tämä oli hyvä! Lisäksi ehdotan, että 6-vuotias on nykyisin 6 vuotias, koska näin se kirjoitetaan keskustelupalstoilla, sosiaalisessa mediassa ja kaikkialla, missä nykykieltä käytetään.. Myös ehdotan johdonmukaisesti, että "toinen" lyhennetään 2:nen ja "kuudeksi" 6:deksi.
[/quote]
Lisäisin tuohon vielä, että 6 vuotta kirjoitetaan vastedes 6-vuotta.
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 22:49"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 14:27"]
Kannattaisi tutustua ilmaisun "alkaa tekemään" taustoihin. Se on ollut käytössä suomessa aivan yhtä pitkään ja aivan yhtä yleisesti kuin "alkaa tehdä", ja itse asiassa vanhassa kirjakielessä käytettiin nimenomaan muotoa "alkaa tekemään". Jossain vaiheessa kielestä haluttiin alkaa karsia rinnakkaisuuksia, ja jostain syystä muoto "alkaa tehdä" vei voiton ja "alkaa tekemään" julistettiin vääräksi ilman minkäänlaisia kielihistoriallisia, kieliopillisia tai loogisia perusteita. (Toisaalta esimerkiksi "ehtiä tehdä" ja "ehtiä tekemään" saivat molemmat jäädä olemaan.) Kuten usein järjettömien kieltojen kanssa käy, tätäkään eivät ihmiset oppineet noudattamaan. Koska sitä ei noudatettu eikä sille ollut mitään perusteita, oli aikakin kumota kielto.
Mielestäni kielenhuollon uskottavuus vain lisääntyy tämän päätöksen perusteella. Säännöille on oltava perustelut.
[/quote]
Sana "alkaa" kuvaa toimintaa, jota ollaan käynnistämässä. Sana "tekemään" kuvaa samalla lailla toimintaa, jota ollaan käynnistämässä. Kumpikin sana siis liittyy aktiivisuuteen, ja nimenomaan sen aloitusvaiheeseen.
Kun herra Emil Nestor Setälä sementoi, jopa betonoi, suomen kielen säännöt, hän varmaankin ajatteli juuri sitä, että samaa asiaa ei voi kuvata kahdella peräkkäisellä, toiminnan aloittamista kuvaavalla termillä. Toki, myös sana "tehdä" on toiminnallinen, mutta se ei kuvaa tekemisen aloittamista, kuten sekä "alkaa" että "tekemään" molemmat kuvaavat.
Pitäisikö muuten Yhdysvaltojen mustien slangissa käytetyt tupla- ja triplanegaatiot hyväksyä viralliseksi kielenkäytöksi? Hieman samanlaisesta tautofoniastahan siinäkin on kyse. "I ain´t got no nothing at all". Ap.
[/quote]
Ryhtyminen viittaa myös toiminnan aloittamiseen ja sen kanssa käytetään muotoa "tekemään" - eli ryhdytään tekemään. Miksiköhän kielenbetonoija ei ole nähnyt tässä mitään tautologiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 11:40"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 22:49"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 14:27"]
Kannattaisi tutustua ilmaisun "alkaa tekemään" taustoihin. Se on ollut käytössä suomessa aivan yhtä pitkään ja aivan yhtä yleisesti kuin "alkaa tehdä", ja itse asiassa vanhassa kirjakielessä käytettiin nimenomaan muotoa "alkaa tekemään". Jossain vaiheessa kielestä haluttiin alkaa karsia rinnakkaisuuksia, ja jostain syystä muoto "alkaa tehdä" vei voiton ja "alkaa tekemään" julistettiin vääräksi ilman minkäänlaisia kielihistoriallisia, kieliopillisia tai loogisia perusteita. (Toisaalta esimerkiksi "ehtiä tehdä" ja "ehtiä tekemään" saivat molemmat jäädä olemaan.) Kuten usein järjettömien kieltojen kanssa käy, tätäkään eivät ihmiset oppineet noudattamaan. Koska sitä ei noudatettu eikä sille ollut mitään perusteita, oli aikakin kumota kielto.
Mielestäni kielenhuollon uskottavuus vain lisääntyy tämän päätöksen perusteella. Säännöille on oltava perustelut.
[/quote]
Sana "alkaa" kuvaa toimintaa, jota ollaan käynnistämässä. Sana "tekemään" kuvaa samalla lailla toimintaa, jota ollaan käynnistämässä. Kumpikin sana siis liittyy aktiivisuuteen, ja nimenomaan sen aloitusvaiheeseen.
Kun herra Emil Nestor Setälä sementoi, jopa betonoi, suomen kielen säännöt, hän varmaankin ajatteli juuri sitä, että samaa asiaa ei voi kuvata kahdella peräkkäisellä, toiminnan aloittamista kuvaavalla termillä. Toki, myös sana "tehdä" on toiminnallinen, mutta se ei kuvaa tekemisen aloittamista, kuten sekä "alkaa" että "tekemään" molemmat kuvaavat.
Pitäisikö muuten Yhdysvaltojen mustien slangissa käytetyt tupla- ja triplanegaatiot hyväksyä viralliseksi kielenkäytöksi? Hieman samanlaisesta tautofoniastahan siinäkin on kyse. "I ain´t got no nothing at all". Ap.
[/quote]
Ryhtyminen viittaa myös toiminnan aloittamiseen ja sen kanssa käytetään muotoa "tekemään" - eli ryhdytään tekemään. Miksiköhän kielenbetonoija ei ole nähnyt tässä mitään tautologiaa.
[/quote]
..ahaa. joku oli jo kommentoinutkin tähän tapaan.
--
IS:ssä oli hauska uutinen tästä uudesta säännöstä . Toimittaja kysyi tämän kevään abiturintelta, mitä hän on mieltä sääntömuutoksesta. Vastaus meni jotakuinkin näin: "Aijjaa, emmä tiennytkään, että se (= alkaa tekemään) on ollut väärin, mä olen aina kirjoittanut noin."
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 11:32"]
Ehdotan myös, että nimitys "lemmikin omistaja" poistettaisiin käytöstä ja korvattaisiin sanoilla äiti ja isä.
[/quote]
Tai lemmikin omistama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 11:00"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 22:49"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 14:27"]
Kannattaisi tutustua ilmaisun "alkaa tekemään" taustoihin. Se on ollut käytössä suomessa aivan yhtä pitkään ja aivan yhtä yleisesti kuin "alkaa tehdä", ja itse asiassa vanhassa kirjakielessä käytettiin nimenomaan muotoa "alkaa tekemään". Jossain vaiheessa kielestä haluttiin alkaa karsia rinnakkaisuuksia, ja jostain syystä muoto "alkaa tehdä" vei voiton ja "alkaa tekemään" julistettiin vääräksi ilman minkäänlaisia kielihistoriallisia, kieliopillisia tai loogisia perusteita. (Toisaalta esimerkiksi "ehtiä tehdä" ja "ehtiä tekemään" saivat molemmat jäädä olemaan.) Kuten usein järjettömien kieltojen kanssa käy, tätäkään eivät ihmiset oppineet noudattamaan. Koska sitä ei noudatettu eikä sille ollut mitään perusteita, oli aikakin kumota kielto.
Mielestäni kielenhuollon uskottavuus vain lisääntyy tämän päätöksen perusteella. Säännöille on oltava perustelut.
[/quote]
Sana "alkaa" kuvaa toimintaa, jota ollaan käynnistämässä. Sana "tekemään" kuvaa samalla lailla toimintaa, jota ollaan käynnistämässä. Kumpikin sana siis liittyy aktiivisuuteen, ja nimenomaan sen aloitusvaiheeseen.
Kun herra Emil Nestor Setälä sementoi, jopa betonoi, suomen kielen säännöt, hän varmaankin ajatteli juuri sitä, että samaa asiaa ei voi kuvata kahdella peräkkäisellä, toiminnan aloittamista kuvaavalla termillä. Toki, myös sana "tehdä" on toiminnallinen, mutta se ei kuvaa tekemisen aloittamista, kuten sekä "alkaa" että "tekemään" molemmat kuvaavat.
Pitäisikö muuten Yhdysvaltojen mustien slangissa käytetyt tupla- ja triplanegaatiot hyväksyä viralliseksi kielenkäytöksi? Hieman samanlaisesta tautofoniastahan siinäkin on kyse. "I ain´t got no nothing at all". Ap.
[/quote]
Muuten ihan uskottavan kuuloinen teoria, mutta "ryhtyä tekemään" on kuitenkin aina ollut hyväksytty muoto. Eikös siinäkin ole kaksi alkamisen aspektia ilmaisevaa verbiä?
Itse olen sitä mieltä - kuten varmasti kaikki kolleganikin - että kielen säännöt tulisi kirjoittaa deskriptiivisesti. Maallikkojen suosima preskriptiivinen lähestymistapa ei huomioi kielen variaatiota ja muutosta.
t. Kielitieteilijä
[/quote]
Myös herra Setälä oli kielitieteilijä, kun hän kirjoitti kuuluisan teoksensa "Suomen kielioppi". Tekikö hän kielitieteilijänä siis virheen? Ei. Sanaa "ryhtyä" ei nimittäin vielä 1800-luvun lopussa käytetty alkamisen synonyyminä.
Sillä oli kaksi merkitystä. Toinen oli kirkollisessa käytössä, jossa ryhtyminen tarkoitti yhtymistä, yhdyntää, ja toinen oli lainopillisessa. Varastettuun tavaraan ryhtyminen tarkoitti varastetun tavaran kätkemistä, hankkimista, huostaan ottamista ja välittämistä - kuten vielä nykyäänkin. Ap.
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 13:24"]
Myös herra Setälä oli kielitieteilijä, kun hän kirjoitti kuuluisan teoksensa "Suomen kielioppi". Tekikö hän kielitieteilijänä siis virheen? Ei. Sanaa "ryhtyä" ei nimittäin vielä 1800-luvun lopussa käytetty alkamisen synonyyminä.
Sillä oli kaksi merkitystä. Toinen oli kirkollisessa käytössä, jossa ryhtyminen tarkoitti yhtymistä, yhdyntää, ja toinen oli lainopillisessa. Varastettuun tavaraan ryhtyminen tarkoitti varastetun tavaran kätkemistä, hankkimista, huostaan ottamista ja välittämistä - kuten vielä nykyäänkin. Ap.
[/quote]
Mielenkiintoista! Kerrotko vielä etymologian verbille "ruveta" vrt. "ruveta tekemään"?
t. Kielitieteilijä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 23:07"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 18:32"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 11:44"]
IS:ssä oli hauska uutinen tästä uudesta säännöstä . Toimittaja kysyi tämän kevään abiturintelta, mitä hän on mieltä sääntömuutoksesta. Vastaus meni jotakuinkin näin: "Aijjaa, emmä tiennytkään, että se (= alkaa tekemään) on ollut väärin, mä olen aina kirjoittanut noin."
[/quote]
Olisivatpa tältä abiturientilta tulleet kysymään, niin olisivat saaneet suoraa tulikivenkatkuista palautetta. Enkä todellakaan kirjoittanut "alkaa tekemään" eilisissä kirjoituksissa, vaikka kuinka olisi ollut sallittua.
[/quote]
Mikset kirjoittanut?
[/quote]
Eikö muka aiemmasta kommentista selvinnyt? Ihan vain siksi, että kuulostaa hirveältä kielenraiskaukselta, kun on jo vuosien ajan tottunut sen olevan väärin.
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 14:21"]
Tämä oli hyvä! Lisäksi ehdotan, että 6-vuotias on nykyisin 6 vuotias, koska näin se kirjoitetaan keskustelupalstoilla, sosiaalisessa mediassa ja kaikkialla, missä nykykieltä käytetään.. Myös ehdotan johdonmukaisesti, että "toinen" lyhennetään 2:nen ja "kuudeksi" 6:deksi.
[/quote]
Niin ja 6 vuotta kirjoitetaan netissä yleensä 6-vuotta.