Vinkki Kielitoimistolle: ihminen on "se", koira on "hän".
Nyt kun Kielitoimisto on lähtenyt sille linjalle, että kielioppivirheen yleistyttyä tarpeeksi paljon se lakkaa olemasta virhe, ehdotan seuraavaa.
Ihmisistä on tapana sanoa puhekielessä "se", kun ei haluta käyttää liian viralliseksi koettua muotoa "hän". Koiranomistajat puolestaan ovat alkaneet kutsua koiriaan sanalla "hän", toisin kuin ennen vanhaan oli tapana.
Koska molemmat käytännöt ovat aivan yleisiä, ehdotan, että ne lakkaavat olemasta kielioppivirheitä ja Kielitoimisto virallistaa ne ja julistaa oikeakielisiksi muodoiksi.
Eläimellistetään siis ihminen ihan reilusti, ja otetaan kaikkialla käyttöön sana "se", joka oli ennen varattu ei-inhimillisille kohteille. Inhimillistetään puolestaan koira, ja aletaan käyttää koirasta virallisissakin yhteyksissä sanaa "hän".
Kommentit (51)
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 14:22"]
Tyttären synonyymi on "meidän neiti", aviopuolison "munmies".
[/quote]
Klassisella Turun murteella vaimo käyttää aviomiehestään nimitystä "meirä". Mieheni suuttui = meirä riamastus.
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 14:24"]Ette oo ihan ymmärtäny niitä perusteluita. Luetun ymmärtäminen onkin vaikeaa ja kommunikaatio onnistuu melkein vain sattumalta.
[/quote]
Olisit iloinen, että mukanokkela aloituksesi keräsi humoristisia ja osuvia vastauksia.
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 17:27"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 14:24"]Ette oo ihan ymmärtäny niitä perusteluita. Luetun ymmärtäminen onkin vaikeaa ja kommunikaatio onnistuu melkein vain sattumalta.
[/quote]
Olisit iloinen, että mukanokkela aloituksesi keräsi humoristisia ja osuvia vastauksia.
[/quote]
ap:n aloitus on hauska. Onko tuokin kommentti muka hänen?
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 18:32"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 11:44"]
IS:ssä oli hauska uutinen tästä uudesta säännöstä . Toimittaja kysyi tämän kevään abiturintelta, mitä hän on mieltä sääntömuutoksesta. Vastaus meni jotakuinkin näin: "Aijjaa, emmä tiennytkään, että se (= alkaa tekemään) on ollut väärin, mä olen aina kirjoittanut noin."
[/quote]
Olisivatpa tältä abiturientilta tulleet kysymään, niin olisivat saaneet suoraa tulikivenkatkuista palautetta. Enkä todellakaan kirjoittanut "alkaa tekemään" eilisissä kirjoituksissa, vaikka kuinka olisi ollut sallittua.
[/quote]
Mikset kirjoittanut?
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 11:44"]
IS:ssä oli hauska uutinen tästä uudesta säännöstä . Toimittaja kysyi tämän kevään abiturintelta, mitä hän on mieltä sääntömuutoksesta. Vastaus meni jotakuinkin näin: "Aijjaa, emmä tiennytkään, että se (= alkaa tekemään) on ollut väärin, mä olen aina kirjoittanut noin."
[/quote]
Olisivatpa tältä abiturientilta tulleet kysymään, niin olisivat saaneet suoraa tulikivenkatkuista palautetta. Enkä todellakaan kirjoittanut "alkaa tekemään" eilisissä kirjoituksissa, vaikka kuinka olisi ollut sallittua.
Vastaan käveli kadulla muija joka ulkoilutti isoa koiraa ja puhui puhelimeen. Kuulin sanat "Hän on elämäni mies" enkä tiedä puhuiko uroskoirastaan vai miesystävästään.
Älkää nyt itäsuomalaiset olko noin suunnattoman katkeria!
Yhdys sanoille voisi myös tulla vaihto ehtoinen kirjoitus asu. Esi merkki näkyy tässä postaus asussa.
Jatkoa numeroaiheesta. Keskustelupalstalta poiminta ja esimerkki hyvin vapaasta ja leikittelevästä, luovasta kielen käytöstä:
"Juon 8 dl teetä maidolla päivittäin eikä kalorit todellakaan lähentele 500taa.."
IS:ssä oli hauska uutinen tästä uudesta säännöstä . Toimittaja kysyi tämän kevään abiturintelta, mitä hän on mieltä sääntömuutoksesta. Vastaus meni jotakuinkin näin: "Aijjaa, emmä tiennytkään, että se (= alkaa tekemään) on ollut väärin, mä olen aina kirjoittanut noin."
On olemassa abeja ja "abeja".
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 16:16"]
Ehdottomasti sitten "Hän" isolla hoolla, kun eläimiin viitataan.
[/quote]
"Hän" isolla alkukirjaimella on kirjoitusasu, joka on suomen kielessä perinteisesti varattu Jumalalle. On siis oikein sopivaa, että koiranpalvojien uskonnollisten tunteiden kunnioittamiseksi koirasta aletaan kirjoitetussa kielessä käyttää sanaa "Hän".
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 17:37"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 17:27"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 14:24"]Ette oo ihan ymmärtäny niitä perusteluita. Luetun ymmärtäminen onkin vaikeaa ja kommunikaatio onnistuu melkein vain sattumalta.
[/quote]
Olisit iloinen, että mukanokkela aloituksesi keräsi humoristisia ja osuvia vastauksia.
[/quote]
ap:n aloitus on hauska. Onko tuokin kommentti muka hänen?
[/quote]
Ei ole. Joku hyvänä ihmistuntijana itseään pitävä erehtyi. Ap.
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 14:27"]
Kannattaisi tutustua ilmaisun "alkaa tekemään" taustoihin. Se on ollut käytössä suomessa aivan yhtä pitkään ja aivan yhtä yleisesti kuin "alkaa tehdä", ja itse asiassa vanhassa kirjakielessä käytettiin nimenomaan muotoa "alkaa tekemään". Jossain vaiheessa kielestä haluttiin alkaa karsia rinnakkaisuuksia, ja jostain syystä muoto "alkaa tehdä" vei voiton ja "alkaa tekemään" julistettiin vääräksi ilman minkäänlaisia kielihistoriallisia, kieliopillisia tai loogisia perusteita. (Toisaalta esimerkiksi "ehtiä tehdä" ja "ehtiä tekemään" saivat molemmat jäädä olemaan.) Kuten usein järjettömien kieltojen kanssa käy, tätäkään eivät ihmiset oppineet noudattamaan. Koska sitä ei noudatettu eikä sille ollut mitään perusteita, oli aikakin kumota kielto.
Mielestäni kielenhuollon uskottavuus vain lisääntyy tämän päätöksen perusteella. Säännöille on oltava perustelut.
[/quote]
Sana "alkaa" kuvaa toimintaa, jota ollaan käynnistämässä. Sana "tekemään" kuvaa samalla lailla toimintaa, jota ollaan käynnistämässä. Kumpikin sana siis liittyy aktiivisuuteen, ja nimenomaan sen aloitusvaiheeseen.
Kun herra Emil Nestor Setälä sementoi, jopa betonoi, suomen kielen säännöt, hän varmaankin ajatteli juuri sitä, että samaa asiaa ei voi kuvata kahdella peräkkäisellä, toiminnan aloittamista kuvaavalla termillä. Toki, myös sana "tehdä" on toiminnallinen, mutta se ei kuvaa tekemisen aloittamista, kuten sekä "alkaa" että "tekemään" molemmat kuvaavat.
Pitäisikö muuten Yhdysvaltojen mustien slangissa käytetyt tupla- ja triplanegaatiot hyväksyä viralliseksi kielenkäytöksi? Hieman samanlaisesta tautofoniastahan siinäkin on kyse. "I ain´t got no nothing at all". Ap.
Kyllä, nainen on "hän" ja mies on "se". Näin saadaan se yksikön kolmannen persoonan sukupuoliero, jota jotkut miekkoset ovat haikailleet.
Silmiini osui lyhenne 2kk:ta. Koskapa käytäntö on niin monenkirjava, ehdotan, että numeraalit saa taivuttaa ihan oman maun mukaan. Tulkinta jää lukijan vastuulle.
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 22:24"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 17:37"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 17:27"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 14:24"]Ette oo ihan ymmärtäny niitä perusteluita. Luetun ymmärtäminen onkin vaikeaa ja kommunikaatio onnistuu melkein vain sattumalta.
[/quote]
Olisit iloinen, että mukanokkela aloituksesi keräsi humoristisia ja osuvia vastauksia.
[/quote]
ap:n aloitus on hauska. Onko tuokin kommentti muka hänen?
[/quote]
Ei ole. Joku hyvänä ihmistuntijana itseään pitävä erehtyi. Ap.
[/quote]
No minä jo ihmettelinkin meninkö täysin pieleen pitäessäni ap:ta huumori-ihmisenä.
Myös on liitettävä aina tyylikäs ja mannermainen kera-sana ruokasanaastoon. On kansanomaista puhua juustoleivästä ja maitokahvista, kansainvälisempää sen sijaan tarjoilla leipä kera maidon ja kahvi kera maidon. Tätä kera-sanaa tulee käyttää etenkin karppausruokavaliossa. Onpa ilmaisu hioutunut jo muotoon "munakas kera pekonilla ja voilla".
Ensin mainittu on varsin suotavaa korvata myös rakenteella leipä juustolla ja kahvi maidolla. Ei siis "parrakas mies", vaan mies kera parran tai mies parralla.