Lapsen kasvatuksen erot etävanhemman kanssa, miten toimia?
Mielestäni pienellä lapsella pitää olla säännöllinen päivärytmi, nukkumaanmeno viimeistään klo 21, ruoka-ajat 5 kertaa päivässä, jne.
Exän mielestä on ihan sama, koska lapsi menee nukkumaan, vaikka olisi päiväkotiaamu edessä. Ei hän tajua, ettei lapsi pärjää jollain 7 tunnin unilla. Ruokaa on tarjolla, jos on. Usein jotain, mitä lapsi ei syö, kuten pakastepizzaa. Vihannekset rajoittuu kurkkuun ja perunaan, vaikka lapsi kyllä syö mielellään vihanneksia esim. parsakaalia, jos on tarjolla.
Tässä nyt pari esimerkkiä.
Keskusteluyhteyttä ei ole. Ex vaan vähättelee, jos otan asiat puheeksi. Neuvolassa vaan todetaan, että hyvä, kun isän luona on erilaista kuin äidillä.
Lapsi sitten itkee väsymystä ja nälkää, kun tulee exältä.
Mitä ihmettä teen?
Kommentit (16)
Älä nimitä sitä kasvatuksen eroiksi, kun mies laiminlyö lastaan.
Vierailija kirjoitti:
Et voi tehdä mitään.
Onko nyt tosiaan niin, että lapsen on vaan kärsittävä? Tapaamisetkin on lapsen mukaan sitä, että hän tuijottaa lastenohjelmia netflixistä ja isä istuu koneella tai näpyttelee kännykkää.
Vierailija kirjoitti:
Älä nimitä sitä kasvatuksen eroiksi, kun mies laiminlyö lastaan.
No, näin se neuvolassa minulle sanoitettiin. Että isällä on oikeus kasvattaa lasta omalla tavallaan ja tämä on vaan näkemysero.
Miten lapsen liian vähäiset yöunet on näkemysero?
Onpahan sitten lapsi paljon mieluummin sinun luonasi. Kyllä se alkaa kasvaessaan omaehtoisesti vähentämään isällään käymistä, kun siellä joutuu kärsimään nälkää.
Pidemmän päälle helpottaa jos sinä vaan annat heidän toimia omalla tavallaan ja itse toimit lapsesi kanssa toisella tavalla. Jos haluat huonontaa kaikkien tilannetta niin alat vääntämään ja riitelemään.
Tiedän voi olla vaikeaa, mutta usko pois, kun lopetat syyttelyn niin jotenkin ne asiat vaan ratkeaa.
Haluaako lapsi käydä isällään? Jos haluaa niin älä puutu siihen. Tottakai jos on oikeesti jotain heitteille jättää tai oikeesti ruoatta niin sitten, mutta jos näkisi nälkää siellä niin tuskin lapsi sinne menisi.
Onko lapsi kuinka usein isällä?
Mulla vähän samankaltainen tilanne ollut aikoinaan ja osin vieläkin. Isältä tullessaan lapsi aina väsynyt ja tukka sekaisin ja ei huolitellun näköinen. Mutta haluaa käydä isällä, syövät kyllä hyvin sielläkin, niin mikäs mä olisin estämään. Enkä halua estää tai joskus aikoinaan halusin mutta siinä hommassa vaan kuluttaa itseään taistellen tuulimyllyjä vastaan ja nyt jälkeenpäin ajateltuna hölmöä oli omalta osaltani. Me ollaan kaikki erilaisia ja se ei silti tarkoita että toinen olisi paha ja kelvoton sen yhden yön viikossa olemaan lapsen kanssa. Eipähän ainakaan vanhemmat ole vuosiin riidelleet kun en enää huomautus asioista jotka eivät kuitenkaan muutu. Lapsi nyt jo 10-v ja käy isällään noin kerran viikossa ja viipyy yleensä yhden yön.
Se, että lapsella on hyvä suhde etävanhempaan ja että lapsi ei joudu näkemään vanhempien riitelyä, on mielestäni tässä ensisijaista. Liian lyhyet yöunet ja roskaruoka tuskin aiheuttavat pysyvää vahinkoa.
Nyt jo aikuisen tyttäreni isän kanssa oli samoja haasteita. Lapsi söi isällään pelkkää pizzaa, kebabia ja valmisruokia, unirytmistä ei pidetty kiinni samoin kuin minun luonani. Lapsi sai pelata isällään ikätasolle sopimattomia pelejä jne. Päätin kuitenkin, että en puutu. Lapsen isä on aikuinen ihminen ja hänellä on yhtä suuri oikeus päättää lapsen asioista kuin minulla.
Jälkikäteen ajatellen olen tyytyväinen, että tein näin. Erosta huolimatta lapsen suhde isään säilyi läheisenä aikuisikään saakka. Se, että lapsen välit toiseen vanhempaan olisivat kärsineet, olisi aiheuttanut suurempia haittoja kuin epäterveellinen ruokavalio isän luona.
Vierailija kirjoitti:
Pidemmän päälle helpottaa jos sinä vaan annat heidän toimia omalla tavallaan ja itse toimit lapsesi kanssa toisella tavalla. Jos haluat huonontaa kaikkien tilannetta niin alat vääntämään ja riitelemään.
Tiedän voi olla vaikeaa, mutta usko pois, kun lopetat syyttelyn niin jotenkin ne asiat vaan ratkeaa.Haluaako lapsi käydä isällään? Jos haluaa niin älä puutu siihen. Tottakai jos on oikeesti jotain heitteille jättää tai oikeesti ruoatta niin sitten, mutta jos näkisi nälkää siellä niin tuskin lapsi sinne menisi.
Onko lapsi kuinka usein isällä?
Mulla vähän samankaltainen tilanne ollut aikoinaan ja osin vieläkin. Isältä tullessaan lapsi aina väsynyt ja tukka sekaisin ja ei huolitellun näköinen. Mutta haluaa käydä isällä, syövät kyllä hyvin sielläkin, niin mikäs mä olisin estämään. Enkä halua estää tai joskus aikoinaan halusin mutta siinä hommassa vaan kuluttaa itseään taistellen tuulimyllyjä vastaan ja nyt jälkeenpäin ajateltuna hölmöä oli omalta osaltani. Me ollaan kaikki erilaisia ja se ei silti tarkoita että toinen olisi paha ja kelvoton sen yhden yön viikossa olemaan lapsen kanssa. Eipähän ainakaan vanhemmat ole vuosiin riidelleet kun en enää huomautus asioista jotka eivät kuitenkaan muutu. Lapsi nyt jo 10-v ja käy isällään noin kerran viikossa ja viipyy yleensä yhden yön.
Lapsi käy viikottain. Isä haluaisi viikko viikko, mutta kun ei saa aina järjestymään aikaa tuolle viikottain tapaamisellekaan, niin miten voisi sitoutua olemaan lapsen kanssa viikon putkeen?
Lapsi ei mene mielellään. Pienempänä takertui pöydän jalkaan ja väkisin jouduin kiskomaan hänet isälleen. Nykyisin tyytyy vaan itkemään. Ja sanoo, että isä ei välitä hänestä, jos välittäisi, tekisi jotain hänen kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Onpahan sitten lapsi paljon mieluummin sinun luonasi. Kyllä se alkaa kasvaessaan omaehtoisesti vähentämään isällään käymistä, kun siellä joutuu kärsimään nälkää.
Isällä käymistään voisi lisätä, jos siellä elettäisiin lapsen ei isän ehtojen mukaan.
Lapsien tekemiseen pitäisi olla jokin testi ensin ja tietty äo-raja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidemmän päälle helpottaa jos sinä vaan annat heidän toimia omalla tavallaan ja itse toimit lapsesi kanssa toisella tavalla. Jos haluat huonontaa kaikkien tilannetta niin alat vääntämään ja riitelemään.
Tiedän voi olla vaikeaa, mutta usko pois, kun lopetat syyttelyn niin jotenkin ne asiat vaan ratkeaa.Haluaako lapsi käydä isällään? Jos haluaa niin älä puutu siihen. Tottakai jos on oikeesti jotain heitteille jättää tai oikeesti ruoatta niin sitten, mutta jos näkisi nälkää siellä niin tuskin lapsi sinne menisi.
Onko lapsi kuinka usein isällä?
Mulla vähän samankaltainen tilanne ollut aikoinaan ja osin vieläkin. Isältä tullessaan lapsi aina väsynyt ja tukka sekaisin ja ei huolitellun näköinen. Mutta haluaa käydä isällä, syövät kyllä hyvin sielläkin, niin mikäs mä olisin estämään. Enkä halua estää tai joskus aikoinaan halusin mutta siinä hommassa vaan kuluttaa itseään taistellen tuulimyllyjä vastaan ja nyt jälkeenpäin ajateltuna hölmöä oli omalta osaltani. Me ollaan kaikki erilaisia ja se ei silti tarkoita että toinen olisi paha ja kelvoton sen yhden yön viikossa olemaan lapsen kanssa. Eipähän ainakaan vanhemmat ole vuosiin riidelleet kun en enää huomautus asioista jotka eivät kuitenkaan muutu. Lapsi nyt jo 10-v ja käy isällään noin kerran viikossa ja viipyy yleensä yhden yön.
Lapsi käy viikottain. Isä haluaisi viikko viikko, mutta kun ei saa aina järjestymään aikaa tuolle viikottain tapaamisellekaan, niin miten voisi sitoutua olemaan lapsen kanssa viikon putkeen?
Lapsi ei mene mielellään. Pienempänä takertui pöydän jalkaan ja väkisin jouduin kiskomaan hänet isälleen. Nykyisin tyytyy vaan itkemään. Ja sanoo, että isä ei välitä hänestä, jos välittäisi, tekisi jotain hänen kanssaan.
No tietysti tilanne on toinen jos lapsi oikeesti ei halua isälleen. Ehkä ei halua jos on juurikin liian pitkään poissa äidin luota? Jos kertoisit isälle, että ehkä tulisi iloisena isän luona käymään jos tapaamiset olisivat lyhempiä? Tai lastenvalvojan kanssa yhdessä miettisitte. Minkä ikäinen lapsi? Ethän mustamaalaa isää lapselle? Puhu pahaa hänestä lapsen kuullen?
Soitteletteko esim videopuheluita lapsen kanssa kun on isällä?
jos kokee ettei isä välitä hänestä ja toivoisi yhteistä tekemistä niin se kertoo ehkä sen, että jos tapaamiset olisi lyhyempiä niin isäkin jaksaisi keskittyä lapseen paremmin sen ajan, eli ns laadukkaampia tapaamisia.
Jossain vaiheessa mun lapsen isä pyysi viikko viikko systeemiä. No mä sanoin että harjoitellaan kesällä, pidetään puoliks koko loma. No se homma vesittyi jo ekalla viikolla 😄😄. Huomaa itsekin että ei jaksa.
Eli ehdotan, että ilman mitään lastenvalvojaa sano että no harjoitellaan nyt saman tien! Ja alatte harjoittelemaan, muista itse sillä välin nauttia elämästä ja anna isukin huomata miten tykkäät vapaudestasi😁. Voin melkein vannoa että tuo pyyntö unohtuu hyvin nopeasti. Jos isä kesken viikkoa pyytää jotain palvelusta niin sanot ettet nyt kerkeä kun sitä ja tätä menet tekemään, näkemään kaveria tms.
Anna olla. Anna vain olla. Eri kodeissa voi olla eri säännöt, annat vain olla. Sinulle ei kuulu se, miten etäkodissa eletään, kun lapsella kuitenkin on kaikki hyvin. Et voi kontrolloida, mitä tapahtuu. Satutat nyt sekä itseäsi, lapsesi isää että lastasi myös.
Vierailija kirjoitti:
Lapsien tekemiseen pitäisi olla jokin testi ensin ja tietty äo-raja.
Mitä se ÄO siihen vaikuttaa? Exä veti ihan heittämällä huippupisteet Mensan testeistä ym. mutta priorisoi elämässään muuta kuin perhettä, oli aina omissa maailmoissaan miettien jotain tutkimusjuttujaan ja empatiataidot olivat nollassa. Ero tulikin juuri tästä syystä, hän ei halunnut jälkeläisiä koska lapsista pitäisi olla kiinnostunut ja viettää näiden kanssa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidemmän päälle helpottaa jos sinä vaan annat heidän toimia omalla tavallaan ja itse toimit lapsesi kanssa toisella tavalla. Jos haluat huonontaa kaikkien tilannetta niin alat vääntämään ja riitelemään.
Tiedän voi olla vaikeaa, mutta usko pois, kun lopetat syyttelyn niin jotenkin ne asiat vaan ratkeaa.Haluaako lapsi käydä isällään? Jos haluaa niin älä puutu siihen. Tottakai jos on oikeesti jotain heitteille jättää tai oikeesti ruoatta niin sitten, mutta jos näkisi nälkää siellä niin tuskin lapsi sinne menisi.
Onko lapsi kuinka usein isällä?
Mulla vähän samankaltainen tilanne ollut aikoinaan ja osin vieläkin. Isältä tullessaan lapsi aina väsynyt ja tukka sekaisin ja ei huolitellun näköinen. Mutta haluaa käydä isällä, syövät kyllä hyvin sielläkin, niin mikäs mä olisin estämään. Enkä halua estää tai joskus aikoinaan halusin mutta siinä hommassa vaan kuluttaa itseään taistellen tuulimyllyjä vastaan ja nyt jälkeenpäin ajateltuna hölmöä oli omalta osaltani. Me ollaan kaikki erilaisia ja se ei silti tarkoita että toinen olisi paha ja kelvoton sen yhden yön viikossa olemaan lapsen kanssa. Eipähän ainakaan vanhemmat ole vuosiin riidelleet kun en enää huomautus asioista jotka eivät kuitenkaan muutu. Lapsi nyt jo 10-v ja käy isällään noin kerran viikossa ja viipyy yleensä yhden yön.
Lapsi käy viikottain. Isä haluaisi viikko viikko, mutta kun ei saa aina järjestymään aikaa tuolle viikottain tapaamisellekaan, niin miten voisi sitoutua olemaan lapsen kanssa viikon putkeen?
Lapsi ei mene mielellään. Pienempänä takertui pöydän jalkaan ja väkisin jouduin kiskomaan hänet isälleen. Nykyisin tyytyy vaan itkemään. Ja sanoo, että isä ei välitä hänestä, jos välittäisi, tekisi jotain hänen kanssaan.
Sanoitat itse lapselle tuota pahaa nyt. Lapselle tekee todella pahaa hallaa että sä arvostelet ja kerrot kuinka isän pitäisi toimia. Isä on halunnut kuitenkin olla lapselle isä ja osana elämässä. Lapsi lukee sinusta sitä ettei isä välittäisi.
Vähemmän tapaamisia.