Vapaaehtoinen työttömyys?

Kyllä olen. Negatiivisestihan se vaikutti. En voi suositella kuin oikeassa katastrofitilanteessa.

Ei vaatinut rohkeutta, en vaan enää menny töihin. Parin viikon päästä soitin pomolle et tsori, laitaha loparit tuleen. En tiijä miten työnhakuu vaikuttaa, ennoo hakenu töitä sejjälkee, enkä tee

Tein juuri näin, otin viimein loparit kun alkoi niin työ ahdistamaan. Tulevaisuus näyttää, oliko miten tehty.

Kaikki työhän on enemmän tai vähemmän vastenmielistä ja poispääsy tuntuu pitkään vapauttavalta.

Mieluummin työtön ja onnellinen,kuin töissä missä sekä henkinen ettå fyysinen terveys menee. Aina löytyy tekevälle hommia ,mitä sitä suotta itteensä kiusaamaan ikävässä työssä.

Mihin tulevaan työnhakuun?

Olen ja yks elämäni parhaita päätöksiä. Hullu olisin ollut jos olisin jäänyt . Hyvin oon pärjännyt ja nykyään teen työtä mistä nautin

Mietin kysymystä pitkään ja on viimein todettava että olen löytänyt tyydyttävän vastauksen. On punnittava mielessään, onko työ ihmistä varten vaiko ihminen työtä varten.

Irtisanouduin, kun olin lähdössä pidemmälle reissulle eikä työnantaja myöntänyt 2,5 viikkoa palkatonta, jonka olisin tarvinnut matkaa varten lomapäivieni lisäksi. Kotiin palattuani työllistyin nopeasti.

Nyttemmin olen kieltäytynyt määräaikaisen sopimuksen jatkosta ja jatkanut työntekoa keikkaillen nostaen samalla soviteltua ansiosidonnaista. Käteen jää suunnilleen saman verran kuin kokoaikatyössä.

Yyteissä Ilmoittauduin vapaaehtoiseksi lähtijäksi, onneksi näin niin sain vuoden palkan. Olisin muutenkin lähtenyt. Tästä nyt vuosia ja käyn vain satunnaisesti keikoilla ja voin oikein hyvin. Vakituista työtä en enää hae.

Vierailija kirjoitti:

Mietin kysymystä pitkään ja on viimein todettava että olen löytänyt tyydyttävän vastauksen. On punnittava mielessään, onko työ ihmistä varten vaiko ihminen työtä varten.

On hyvä myös pohtia onko oikein jäädä muiden elätettäväksi, vai elättää itse itsensä. Jos nykyinen työ ei maistu, on etsittävä uusi työ ja sanouduttava sitten irti. Ei ole ihme, jos verot nousevat, kun mukavuudenhalusta jäädään kotiin makoilemaan .

Kerran nuorena, ja maksoin siitä todella kurjana vuotena kun löytyi vaan huonompia työpaikkoja. Vanhemmiten olen tajunnut, että irtisanoudutaan vasta kun uusi soppari on allekirjoitettu.

Olen. 6kk olin, vakipaikka. Työ oli ahdistavaa asiakkaisen, työporukan, työpaikan ilmapiirin ja toimimattoman johtamisen ja kiireen takia. Irtisanouduin, otin 3kk karenssin vastaan ja muutin jopa toiselle paikkakunnalle lopulta. Työllistyin tuon 3kk karenssin jälkeen määräaikaiseksi, ja samoin kuin joku tuossa edellä, en jatkanut työsopimusta enää sitten, vaan olen jäänyt keikkatyöläiseksi eri paikkoihin. Tienaan jopa enemmän kuin että olisin yhdessä ja samassa paikkaa vain, kun saan itse päättää mitä vuoroja teen. Ja jos tuntuu että tarvin lomaa, senkus olen vain ottamatta töitä vastaan.

Olen ottanut loparit, mutta se oli opiskeluaikana ja työ vei kaiken energiani. Lisäksi esimieheni oli täysi kusipää, mikä teki työssä lopettamisesta helpompaa. Opiskeleminen helpottui huomattavasti. En ole katunut ja en ole kohdannut ongelmia.

Olen lopettanut kaikki työt ahdistuksen vuoksi. Ei sellaisia unelmaduuneja ole kuin harvoille, muille se on pelkkää henkistä pahoinpitelyä päivästä toiseen. Ja 8 tuntia päivässä elämästä työn vääntämisessä ei ole mitenkään älykästä puuhaa. Lopulta itselle ei jää aikaa ollenkaan. Ei ihme että ihmiset mässää, ryyppää, pelaa yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin kysymystä pitkään ja on viimein todettava että olen löytänyt tyydyttävän vastauksen. On punnittava mielessään, onko työ ihmistä varten vaiko ihminen työtä varten.

On hyvä myös pohtia onko oikein jäädä muiden elätettäväksi, vai elättää itse itsensä. Jos nykyinen työ ei maistu, on etsittävä uusi työ ja sanouduttava sitten irti. Ei ole ihme, jos verot nousevat, kun mukavuudenhalusta jäädään kotiin makoilemaan .

Tuo on vanha tapa ajatella asiaa. Nykyään vain on niin että työpaikkoja on vähemmän kuin työntekijöitä koska tehokkuus ja koneet. Ei ole kyse mukavuudenhalusta vaan huomaavaisuudesta jos antaa työpaikan mennä hänelle jolle siitä on eniten iloa.

Up

Mites koronan vuoksi lomautetut / irtisanotut, onko jollain ajatuksena jäädä toistaiseksi työttömäksi?

Ei kannata olla työtön, vaan kannattaa  mielummin olla työttömien auttaja:

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006707393.html

Sosiaalityön erityisasiantuntijat valtio 3901 €/kk

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin kysymystä pitkään ja on viimein todettava että olen löytänyt tyydyttävän vastauksen. On punnittava mielessään, onko työ ihmistä varten vaiko ihminen työtä varten.

On hyvä myös pohtia onko oikein jäädä muiden elätettäväksi, vai elättää itse itsensä. Jos nykyinen työ ei maistu, on etsittävä uusi työ ja sanouduttava sitten irti. Ei ole ihme, jos verot nousevat, kun mukavuudenhalusta jäädään kotiin makoilemaan .

Tuo on vanha tapa ajatella asiaa. Nykyään vain on niin että työpaikkoja on vähemmän kuin työntekijöitä koska tehokkuus ja koneet. Ei ole kyse mukavuudenhalusta vaan huomaavaisuudesta jos antaa työpaikan mennä hänelle jolle siitä on eniten iloa.

Voi hyvät hyssykät! Töihin siitä ja veroja maksamaan!