Lue keskustelun säännöt.
Sinä, joka tiedät puolisosi olevan narsisti: Mitä hyviä puolia hänessä on?
06.02.2014 |
Tai narsistista eronneetkin.
Mikä hänessä oli hyvää?
Kaipasin vaihteeksi tällaista näkökulmaa, kun mietin erittäin vaikean liittoni jatkoa ja yritän määrittää onko mieheni lintu vai kala.
Kommentit (4)
Ollaan erottu. Hyvää se, että silloin, kun meni hyvin, meni todella hyvin. Lahjoja, huomionosoituksia, hellyyttä yms. niin paljon, että kuka vaan ois ollut kade. Ja sitä hyvää kautta saattoi helposti kestää puolikin vuotta.
Erottiin, koska kääntöpuolena silloin, kun meni huonosti, meni tosi huonosti. Ja ennalta ei koskaan voinut tietää, meneekö tänään hyvin vai huonosti. Mitään välimaastoa ei ollut, sellaista tasaista, vaan jatkuvasti joko huipulla tai rotkossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Exä oli eikä nyt tule mieleen yhtäkään hyvää puolta. Jos ei nyt sellaiseksi lasketa, että se osasi todella hyvin feikata reilua, mukavaa ja sosiaalista, melkein kaikki ihmiset tykkäsivät siitä ja luulivat että se on hyvä tyyppi.
Niin kauan, kun oltiin samalla puolella, hän taisteli henkeen ja vereen puolestani maailmaa vastaan.
Sitten kun oltiin riidoissa, niin hän käänsi sen saman vimman minua vastaan... Aika pitkään pärjäsin sillä, että muistutin että me ollaan yksikkö, turha sitä on hajottaa keskenäisiin kiistoihin.
Sitten väsyin siihen, enkä enää jaksanut puolustaa "meitä". Koska tajusin myös, että lopulta mitään "meitä" ei ollut, oli vain hän ja hänen elämänsä. Joskus minä kuuluin siihen, joskus taas en.
Eron aikana kävi ilmi, ettei meillä mm. ole yhteisiä muistoja. Siis minä muistin, että oltiin yhdessä siellä ja siellä, hän taas muisti, miten oli ollut jossain...
Mutta se, kun toinen puolustaa omaansa... joskus sitä on ikävä. Oli ihanaa, kun elämä potki päähän ja toinen näki vian jossain muussa kuin minussa. (Vastapainoksi: jos hän oli hermostunut minuun, myös vikoja löytyi - itsessään niitä ei koskaan ollut)
up...